Pauli Mesiä: Kylläpä minä tänään opin paljon!

Pelto kaipaa äestystä

Muistan omilta opiskeluajoiltani, miten liiketaloustieteitä ja johtamisen oppeja kaadettiin niskaamme. Kultaisella 80-luvulla saliin asteli Tietäjiä, jotka kertoivat miten asiat ovat. Me koulunpenkiltä yliopiston avariin saleihin siirtyneet kirkasotsaiset nuoret kuuntelimme, kirjasimme ja muistimme… no, ainakin tenttiin asti. Suoriutumisen intoa oli, mutta työkokemuksella muhevaksi möyhennettävä maaperä oli vielä koskematon. Olimme avoimia liitutauluja, jotka otimme viisaudet vastaan ilman vastaväitteitä. Tutkinto oli vahvojen pakaroiden sertifikaatti.

Aikaa ajattelulle

Työnsä ohella General Executive MBA –koulutusohjelmaa suorittavien johtajien sekä vierailevien puhujien keskinäinen sananvaihto on ohjelmapäällikön vinkkelistä katsottuna antoisaa seurattavaa. Silmien edessä on live-esitys, jossa molemmilta puolilta on edustettuina vuosien johtamiskokemus, eri toimialojen erityispiirteet sekä yksilöiden aito halu kehittää itseään ja uudistaa omaa työyhteisöään. Teemoitetut lähipäivät tarjoavat ajattelulle ja keskustelulle paikan ja ajan. Arjessa tuo aika tapaa päätyä kiireen kitaan.

Onko totuus onttoa kuvitelmaa?

Tosiasioiden tunnustaminen on kaiken viisauden alku, totesi entinen valtiomies. Vedenpitäviä tosiasioita ja ehdottomia totuuksia ei johtamisessa vaan taida olla. Sitäkin enemmän löytyy työvuosien kuluessa rikastuneita näkemyksiä siitä, miten tiimien toimintaa voisi kehittää ja kuinka työyhteisön umpisolmuja voisi ratkoa. Vierailijoiden ja osallistujien jakamat tarinat tarjoavat leadershipin ja managementin haasteita yhteiseen ruodintaan. Pohdiskelu yhteisen pöydän ääressä tuottaa molempien osapuolten työkalupakkeihin uusia ja monipuolisia johtamisen avaimia ja vääntimiä. Parhaiden käytäntöjen jakaminen on todellista kiertotaloutta.

Yhdessä oppiminen ei tarkoita mielipiteiden samuutta ja yksiäänisyyttä. Lopulliset totuudet kun eivät ole meidän alaamme. Usein on hyödyllisempää, jos vierailijan ja osallistujien kohtaaminen ei päätykään täydelliseen harmoniaan, vaan sopiva särö ja riittävä riitasointu jättävät ajatustyötä vielä päivän päätyttyä. Raolleen jätetty ovi ja valon kajo jäävät houkuttelemaan viivästyneitä oivalluksia.