Periodit
(3.9.2012
– 19.10.2012)
(22.10.2012
– 14.12.2012)
(7.1.2013
– 8.3.2013)
(11.3.2013
– 17.5.2013)
VASTUUOPETTAJAT JA TENTTIEN VASTAANOTTAJAT
YHTEISKUNTA- JA KULTTUURITIETEIDEN TEEMAT, Sosiaalitieteiden uusi tutkinto-ohjelma (2012-2015)
*************************************************************
HUOM! Ennen syksyä 2012 aloittaneet opiskelijat: VANHAN opetussuunnitelman (2010-2012) oppiaineiden opintokokonaisuuksien vastuuopettajat löytyvät tutkinto-ohjelman www-sivuilta. Jos siis opiskelet vanhan tutkintorakenteen (2010-2012) mukaan, ota yhteys em. vastuuhenkilöihin! Vanhojen tutkintorakenteiden mukaan voi suorittaa vielä opintoja 31.7.2015 saakka (ei kuitenkaan kirjatenttejä 31.1.2013 jälkeen).
************************************************************************
SOS10.1 Työelämän tutkimus (kokonaisuus): Jouko Nätti
SOS10.1.1 Työ,hyvinvointi ja perhe: Jouko Nätti
SOS10.1.2 Työelämän valtasuhteet ja sukupuoli: Pasi Pyöriä
SOS10.1.3 Työmarkkinat, työvoiman käyttö ja työllisyysturva: Antti Saloniemi
SOS10.1.4 Työelämän vuorovaikutus: Johanna Ruusuvuori (opetus), Tiina Mälkiä (kirjatentin vastaanotto)
SOS10.1.5 Työyhteisöjen muutos ja kehittäminen: Hanna Ylöstalo
SOS10.2 Perhe ja elämänkulku (kokonaisuus): Eriikka Oinonen
SOS10.2.1 Perhe, muutos ja yhteiskunnan rakenteet: Eriikka Oinonen
SOS10.2.2 Lapsuus, nuoruus ja perheen vuorovaikutus: Minna Nikunen
SOS10.2.3 Hoiva, perhe, palvelut: Ritva Nätkin
SOS10.2.4 Sukulaisuus, lapsuus ja kulttuurinen konteksti: Anna Matyska
STYS1B4 Perhe asiantuntijatyön kontekstina ja kohteena: Hannele Forsberg
HISA3A Syventävä temaattinen kurssi:Ville Vuolanto
SOS10.3 Erot ja luokittelut (kokonaisuus): Päivi Korvajärvi
SOS10.3.1 Monikulttuurisuus: Marko Juntunen
SOS10.3.2 Valta ja eriarvoisuus: Harri Melin
SOS10.3.3 Miehet ja maskuliinisuudet: Taina Kinnunen
SOS6.4.3 Feministiset politiikat ja asiantuntijuus: Jaana Kuusipalo
SOS10.4 Kansalaisuus, politiikka ja hallinta (kokonaisuus): Liisa Häikiö
SOS10.4.1 Kansalaisuus ja liikkeet: Liisa Häikiö
POLKVA44 Ihmisoikeudet ja kansainvälinen yhteisö: Tarja Seppä
SOS10.4.2 Erot ja sosiaalisen politiikat: Satu Ojala
SOS10.4.3 Globaalin sosiologia: Pasi Pyöriä
SOS10.4.4 Kulutus ja markkinat: Markku Lonkila
SOS10.5 Ruumiillisuus, seksuaalisuus ja sukupuoli (kokonaisuus): Taina Kinnunen
SOS10.5.1 Johdatus ruumiin, sukupuolen ja seksuaalisuuden tutkimukseen: Taina Kinnunen
SOS10.5.2 Sukupuolet ja seksuaalisuudet: Taina Kinnunen
SOS10.5.3 Kieli, sukupuoli ja seksuaalisuus: Minna Nikunen
SOS10.5.4 Ruumiillisuus ja performanssi: Petri Hoppu
JOVMS2F Media ja sukupuoli: Mikko Lehtonen
SOS10.6 Transnationaalisuus (kokonaisuus): Anna Rastas
SOS10.4.3 Globaalin sosiologia: Pasi Pyöriä
SOS6.5.2 Transnationaali antropologia: Marko Juntunen
SOS10.6.2 Musiikin ja tanssin globaalit ulottuvuudet: Elina Seye
SOS10.7 Vuorovaikutus ja kieli (kokonaisuus): Marko Salonen
SOS6.2.3 Vuorovaikutus, kielellinen toiminta ja kulttuuri: Minna Nikunen SOS10.5.3 Kieli, sukupuoli ja seksuaalisuus: Minna Nikunen
FILA12 Kielifilosofia: Leila Haaparanta
STYS3B3 Ammatillisen auttamistyön keskustelut ja tekstit: Kirsi Juhila
SOS10.8 Tiede ja teknologia yhteiskunnassa (kokonaisuus): Jari Aro
SOS10.8.1 Tieteen ja teknologian yhteiskunnallisen tutkimuksen perusteet: Jari Aro
SOS10.8.2 Tieteen ja teknologiantutkimuksen teoriat: Jari Aro
SOS10.8.3 Tieteen ja teknologian yhteiskunnallisen tutkimuksen erityisalat: Päivi Korvajärvi
SOS10.8.4 Tieto, tiede ja teknologia -tutkimusseminaari: Jari Aro
SOS10.9 Sosiaalitieteiden klassikot (kokonaisuus):
SOS10.9.1 Sosiaalipolitiikan klassikot: Ossi Eskelinen
SOS10.9.2 Sosiaalipsykologian klassikot: Johanna Ruusuvuori
SOS10.9.3 Sosiologian klassikot: Harri Melin
SOS10.9.4 Feministisen ajattelun klassikot (esseesuoritukset): Päivi Korvajärvi
SOS10.9.5 Sosiaaliantropologian klassikot: Anna Rastas
SOS10.9.6 Musiikintutkimuksen klassikot: Tarja Rautiainen-Keskustalo
SOS10.10 Hyvinvointi, mieli ja yhteiskunta (kokonaisuus): Irmeli Järventie
SOS10.10.1 Hyvinvoinnin aatteellista taustaa ja erityiskysymyksiä: Irmeli Järventie
SOS10.10.2 Hyvinvoinnin vaaliminen: kulttuurinen aatemaailma ja yhteisöllinen huolenpito: Tarja Rautiainen-Keskustalo
SOS10.2.2 Lapsuus, nuoruus ja perheen vuorovaikutus: Minna Nikunen
SOS6.1.2 Hyvinvoinnin politiikat: Katja Repo
Kurssilla käsittelemme erilaisia työn ja hyvinvoinnin tutkimuksen ajankohtaisia ilmiöitä, kuten työn prekarisaatioon, joustavaan työhön, ikäsyrjintään ja hyvinvointiin liittyviä kysymyksiä.
Perehdymme kysymysten teoreettisiin taustoihin, mutta lähestymme niitä empiirisesti vertailevalla otteella. Samalla opiskelemme yhdessä SPSS -ohjelman käyttöä tilastollisessa tutkimuksessa, mm. muuttujien muunnoksia, ristiintaulukointeja, kuvioiden tekemistä sekä perusmonimuuttujamenetelmiä. Kurssin tavoitteena on tutustua vertailevaan tutkimukseen ja perehtyä kvantitatiivisiin menetelmiin ja niiden tulkintaan.
Kurssi sisältää 8 opetuskertaa, jotka sisältävät temaattisia luentoja työn tutkimuksesta tai vertailevasta tutkimuksesta ja opetusta menetelmistä sekä käytännön harjoituksia SPSS-ohjelmalla. Lisäksi opiskelijat tekevät itsenäisesti harjoitustehtäviä ja lopputyöt. Aineistona käytämme laajaa eurooppalaista työoloaineistoa (EWCS)vuodelta 2010. Kurssin aineistoa ja menetelmiä voi käyttää myös kvantitatiivisten opinnäytetöiden tekemiseen. Lisäksi kurssilla kartutetaan yhteiskuntatieteilijän työllistymisen kannalta tärkeää kvantitatiivisen analyysien osaamista.
Alustava ohjelma:
vko 37, Johdanto vertailevaan työelämäntutkimukseen
vko 38, Mittaaminen
vko 39, Työ ja perhe
vko 40, Koululaisten hyvinvointi
vko 41, Työaika ja hyvinvointi
vko 42, ei opetusta
vko 43, Ikäsyrjintä
vko 44, Työn prekarisaatio ja menetelmien kertausta
vko 45, Päätösseminaari
Kurssille mahtuu 24 opiskelijaa. Kurssille hyväksytyille ilmoitetaan ilmoittautumisajan päätyttyä valinnasta. Sosiaalitieteiden tutkinto-ohjelman opiskelijat ovat etusijalla opiskelijavalinnassa. Tarvittaessa valintakriteerinä käytetään opintopisteiden kokonaismäärää.
Vieraalla kielellä annettava opetus [I Periodi]
YOUTH TRANSITION TO ADULTHOOD
Teacher: Aurélie MARY e-mail: aurelie.mary@uta.fi
(Kurssi kuuluu Perhe ja elämänkulku teemaan.
Kurssi voi korvata seuraavat kohdat:
SOS 10.2.2 Lapsuus, nuoruus ja perheen vuorovaikutus
Tai/ja SOS 10.2.1 Perhe, muutos ja yhteiskunnan rakenteet)
24h course including 12h lectures, 12h seminars (6-weeks course)
Course intended for 18-20 students (20 maximum)
Lectures on Mondays 14-16, beginning on 8.10.2012 until 12.11.2012
Seminars on Wednesdays 12-14, beginning on 10.10.2012 until 14.11.2012
Room: Linna 5016
Teaching periods:
- Periodi I – II: October-November 2012
Starting: week 41 (8th October) – Finishing: week 46 (mid-November)
Course content:
Lecture 1: course introduction, mention course assessment, introduction to youth studies and youth transition + given material
Seminar 1: discussing existing theories on youth transition, course assessment: presentations & essay writing
Lecture 2: youth extension in figures and re-contextualisation; present socio-economic situation
Seminar 2: presentations + discussing young people’s present social context
Lecture 3: school to work transition; + general info about Finland and France (differences, etc…) + comparative research
Seminar 3: presentations + discussing cross-country research and the cases of Finland and France (differences, similarities…)
Lecture 4: integrating the labour market; + situation in Finland and France + young people’s expectations from working life + dilemmas
Seminar 4: presentations + discussing strategies of integration
Lecture 5: leaving home and plans for family formation, living arrangements + Finnish and French youths’ desires
Seminar 5: presentations + discussing today’s young people’s attitudes towards living arrangements and starting a family
Lecture 6: becoming adult, re-conceptualising concepts, new perspectives on transition, new pathways to adulthood
Seminar 6: presentations + discussing patterns of transition and concept change; course conclusion
The course will be also organized in the spring semester.
Kinship has been a central concept in anthropology from its very onset, one of the few which anthropology managed to make its own. Radical shift in kinship studies came in 1970s and 1980s. The traditional approach has been challenged as too static, too fixed, too algebraic. The analytical feasibility of the very category of kinship has been undermined. The aim of this course is to shed light on these new critical developments. We will look at the demise of kinship studies brought about by the argument on their essentially Western ideas of biological reproduction, and their subsequent revitalization. This would include introduction of the Schneider’s critique and the feminist anthropologists’ works on kinship, gender and power; motherhood and fatherhood; concept of relatedness; studies on the new reproductive technologies; gay and lesbian kinship; new family forms emerging in a consequence of divorces, separation, domestic and transnational adoptions and migration. We will discuss how recent theoretical and empirical works reformulated kinship, putting stress on process, flexibility negotiation, human agency, local meanings and symbols. How they countered the notions of “naturalness” of marriage, sex, procreation and parenthood; kinship obligations and duty. We will deconstruct the very notion of biology and nature, as themselves the culturally-created categories. After the course students are expected to identify central trends in the contemporary studies of kinship, and in a critical manner look at the folk assumptions on a family present in a public Euro-American discourse.
Priority is given to students in social anthropology, sociology and social psychology.
Vieraalla kielellä annettava opetus [I Periodi]
SOS10.4.3 World Culture and Global Society (5 ECTS)
Wed 12.9.2012 – 7.11.2012 at 14-16
Objectives: The aim of this course is for students to acquaint themselves with sociological theories and conceptions of world culture and world society. The course begins with the recognition that the world is looking institutionally similar. Building on explanations of this observation by neoinstitutionalist theory of world society, the course explores the structuring of world society as institutionalization of global models of rationality. The specific focus of the course is on the interface between global and local, especially in understanding how global models are created and localized in national settings. The course emphasizes readings on the institutional nature of world culture, and how it informs national institutions. However, some attention is also paid to the observation that while global models are emerging and being institutionalized nationally, the actual processes of growing harmonization are not uniform or simplistic top-down adoption, as is often assumed. Rather, the growing similarity of institutions and policies transnationally is matched by rhetoric of nationalism on a domestic level.
Language of instruction: English.
Modes of study: Active participation in the lectures and seminar, reading articles, giving a presentation based on an article read in the seminar.
Teachers: Coordinators: Jukka Syväterä and Ali Qadir. Other teachers: Pertti Alasuutari, Elina Mikola, Marjaana Rautalin, Laura Valkeasuo.
Grading: 1-5. The students may choose either to write a learning diary or to sit for an exam at the end of the course. To pass the course, active participation is required during the lectures and seminars. Students also give a presentation based on an article read during course.
Max. 25 students, preliminary enrollment required.
Tieto, tiede, teknologia on monitieteinen tutkimusseminaari, jonka järjestävät useat oppiaineet ja tutkimusyksiköt yhteistyönä (sosiologia, sukupuolentutkimus, TaSTI, Tampereen teknillinen yliopisto). Seminaari järjestetään jatkuvatoimisesti. Tutkijaseminaari on suunnattu tämän alan tutkimusta tekeville tutkijoille, jatko-opiskelijoille ja maisteritutkinnon opiskelijoille. Tämän alan aihepiiristä opinnäytetutkimusta tekevät opiskelijat voivat esitellä seminaarissa omaa tutkimustaan.
Seminaari kokoontuu lukuvuoden aikana neljä kertaa. Kokoontumiset ovat perjantaisin klo 10 - 16. Paikkoina ovat Tampereen yliopisto sekä Tampereen teknillinen yliopisto.
5.10.2012 (Tampereen yliopisto, Linna 5026)
10.15–11.15 Anne Koski, University of Tampere: Struggle for Leadership: Affective and Emotional Economies of Smartphone Industry
11.15–12.15 Rebecca Lund (Aaltoyliopisto): Getting on Board, Keeping on Board?: Negotiating Article Manuscript Quality
12.15–13.00 lunch
13.00–14.00 Minna Uimonen, University of Helsinki: The concept of sexual dimorphism in contemporary neuroscience
14.00-15.00 Marketta Niemelä, VTT: A review on user acceptance of intelligent environments (presentation in Finnish/esitys suomeksi)
30.11.2012 (Tampereen yliopisto, Linna 5026)
Teemana: Materiaalisuuden tutkimus - Research on Materialism
Klo 10-12
Inari Aaltojärvi: Emotions and domestic appliances
Sari Irni: The politics of materiality: affective encounters in a transdisciplinary debate
Klo 13-16
Taru Peltola: Biodiversity conservation and corporeal expertise in forestry
Eveliina Asikainen: Tutkimuskohteena lähiöluonto
Marja Vehviläinen: Environmental agency, practices of food and
companion species
8.2.2013 (Tampereen yliopisto, Linna 5026)
Klo 10 - 12. Kokoontuminen vain aamupäivän mittainen.
Jaana Parviainen: "Kairoottinen silmänräpäys ja viettelyn logiikka: Teknologisoitunut mediakaupunki taloudellisten ja poliittisten voimien kinesteettisenä kenttänä"
Markku Lonkila: "The role of social media in mobilizing opposition protests in Russia"
17.5.2013 (Kokoontuminen Tampereen Teknillisellä yliopistolla. Festia-talo, Kappelisali)
Alustava aikataulu klo 10 - 15
Tomi Nokelainen (with Ozgur Dedehayir): Technology life cycle beyond displacement: The case of the vinyl record
Eeva Kiiskinen: Muutoksen johtaminen blogiteksteillä: Johtaja tarinankertojana, alaiset muutoksen tulkitsijoina
Otto Auranen: Influence of research funding and state steering on university research performance
Marja Alastalo, Risto Kunelius ja Reetta Muhonen: Yhteiskuntatieteiden vaikuttavuuden mielikuvastot tiedepolitiikan resursseina
Seminaarin kielenä on esitelmän pitäjästä riippuen suomi tai englanti.
Yleiskuvaus:
Kurssilla tarkastellaan hyvinvointivaltion muutosta sosiaali- ja terveyspalvelujärjestelmän näkökulmasta. Sosiaali- ja terveyspalvelut organisoidaan yhä useammin markkinaperusteisiin ratkaisuihin tukeutuen. Tilaaja-tuottajamalli, kilpailutukset, ulkoistaminen, yksityistäminen ja palvelusetelit ovat esimerkkejä uusista toimintatavoista sosiaali- ja terveyspalvelujen järjestämisessä.
Työskentely:
Kurssilla työskennellään lukuseminaarimuotoisesti. Jokaiselle kokoontumiskerralle luetaan etukäteen artikkeli, josta on lyhyt alustus. Alustuksen jälkeen artikkelia käsitellään yhteisesti. Kurssin suorittaminen edellyttää aktiivista läsnäoloa, kurssiin liittyvän materiaalin lukemista ja loppuesseen kirjoittamista.
Korvaavuus:
Kurssi korvaa opintojakson SOS10.4.4 Kulutus ja markkinat, 5 op.
Opetus
Lukuseminaari 18 t
Ma 22.10.2012 - 3.12.2012 viikoittain klo 14-16, Linna rh. 5101
Ma 10.12.2012 klo 12-16, Linna rh. 5101
Kurssilla käsiteltävät artikkelit esitellään ensimmäisellä kokoontumiskerralla.
pe 13-16, tilassa D13
Kurssilla käsittelemme erilaisia ajankäyttöön liittyviä ajankohtaisia ilmiöitä, kuten työnteon paikkojen moninaistumista, lasten mediakäyttöä, yhteiskuntaluokkien eroja ajankäytössä ja kehitystä kohti 24/7-yhteiskuntaa. Perehdymme kysymysten teoreettisiin taustoihin ja aikaisempaan tutkimukseen sekä opiskelemme yhdessä SPSS -ohjelman käyttöä tilastollisessa tutkimuksessa, mm. muuttujien muunnoksia, ristiintaulukointeja, kuvioiden tekemistä sekä perusmonimuuttujamenetelmiä. Kurssille osallistuminen edellyttää SPSS-perusteiden hallintaa.
Kurssi on lyhytkurssi (2 päivää, yhteensä 12 tuntia) sisältäen temaattisia luentoja ajasta ja ajankäytöstä ja opetusta tilastollisista analyysimenetelmistä sekä käytännön harjoituksia SPSS-ohjelmalla. Aineistona käytämme uusinta Tilastokeskuksen ajankäyttötutkimusta (2009–2010). Kurssin aineistoa ja menetelmiä voi käyttää myös kvantitatiivisten opinnäytetöiden tekemiseen.
Korvaa kohdista: SOS10.1.1.
SOS10.2.1.
SOSM5.1
Kurssilla tarkastellaan työtä ja taloutta toimintakenttänä, jossa työntekijän, asiantuntijan ja johtajan ruumis ja keho ovat erottamaton osa sekä fyysistä työpanosta että imaginaarista taloudellisen arvon luomista eri organisaatioissa. Erilaisia esiintymis- ja vuorovaikutustaidollisia, omien ja eri kohderyhmien tunteiden hallintaan liittyviä tai ulkoista ilmettä koskevia vaamuksia kohdistuu nykyisin monien eri toimialojen työntekijöihin ja esimiehiin.
Kurssin suoritustapa:
- 4-6 kehollisuutta käsitteellistävän tieteellisen artikkelin lukeminen, osallistuminen lukupiiriin ja sen yhteydessä annettavaan opetukseen
- havaintotehtävä kehollisuudesta työssä (3 s.)
- essee, joka analysoi havaintotehtävää eteenpäin kurssilla saatujen käsitteiden avulla (5 s.).
Kurssisisältöjä: Työelämän vuorovaikutuksen tutkiminen, Työyhteisön vuorovaikutus kehittämisnäkökulmasta, Ammattilaisen ja asiakkaan välinen vuorovaikutus, Osatyökykyisyys, osallisuus sekä fyysiset ja sosiaaliset mukauttamisratkaisut, Sosiaalitieteellisen osaamisen merkitys työelämässä
Seminaariin valitaan enintään 25 opiskelijaa. Jos ilmoittautuneita on enemmän, etusijalla valinnassa ovat
sosiaalitieteiden tutkinto-ohjelman omat opiskelijat. Jos tutkinto-ohjelman omia opiskelijoita ilmoittautuu enemmän kuin seminaariin voidaan ottaa, valinta tehdään 1) suoritettujen sosiaalitieteiden perusopintojen ja 2) ilmoittautumisjärjestyksen perusteella.
SOS10.1.5/ SOSM5.1 Kenttätyö työelämän tutkimuksessa ja kehittämisessä (5 op)
Vastaavat opettajat: Katri Otonkorpi-Lehtoranta ja Hanna Ylöstalo
Kurssikuvaus: Kurssi käsittelee kenttätyötä eri vaiheissa: kentälle pääsyä, kentälle menoa, suhteita kentällä sekä raportointia. Kenttätyömenetelmistä käsitellään laajemmin ainakin etnografiaa sekä toimintatutkimusta. Muita kenttätyöhön liittyviä aiheita ovat esimerkiksi eettiset kysymykset, onnistumiset ja epäonnistumiset, valtasuhteet kentällä sekä aineiston keruu ja jäsentäminen kenttätyössä. Kaikkia aiheita läpäisevät pohdinnat tutkijan valinnoista tutkimusprosessin eri vaiheissa. Kurssilla sovelletaan erityisesti feministisen tutkimuksen metodologiaa. Kontekstina on työelämän tutkimus, mutta kurssilla käsiteltyjä aiheita voi soveltaa myös muuhun kenttätyöhön. Käytämme kurssilla esimerkkejä omista kenttä- ja kehittämiskokemuksistamme. Kurssi toteutetaan seminaarimuotoisena, ja lisäksi opiskelijat tekevät kenttätyöhön liittyvän oppimistehtävän.
Huom.! Kurssille otetaan maksimissaan 20 opiskelijaa. Ilmoittautumiset 31.12.2012 mennessä sähköpostilla osoitteeseen katri.otonkorpi-lehtoranta@uta.fi .
Parisuhteita, vanhemmuutta, perhettä ja lapsuutta määritellään yhteiskunnassa moninaisin tavoin. Käsitykset perheestä ja parisuhteista ovat sidoksissa erilaisiin sosiaalisen luokittelun järjestelmiin, kuten sukupuoleen, seksuaalisuuteen, "rotuun", etnisyyteen, luokkaan, ikään ja toimintakykyyn. Lähi- ja perhesuhteita eletään todeksi arjessa, ja perhettä koskevat käsitykset ja institutionaaliset käytännöt vaikuttavat siihen, millaisin ehdoin arkea on mahdollista järjestää.
Kurssilla pari- ja perhesuhteita tarkastellaan sekä teoreettisesti että ihmisten konkreettisten elämänjärjestysten kautta. Kurssin kuluessa pohditaan muun muassa seuraavia kysymyksiä: Miten parisuhdetta ja perhettä on historiassa määritelty? Miten avioliitto järjestää sosiaalista todellisuutta? Miten perheitä ja parisuhteita arvotetaan kunniallisuuden (respectability) ja häpeän kentillä? Minkälaiset lähisuhteet tai perheet jäävät institutionaalisten käytäntöjen (esim. avioliittoinstituutio, lastensuojelun sosiaalityö) katvealueelle ja minkälaisin seurauksin? Mitä sukupuolineutraali avioliitto (voisi) tarkoittaa? Mikä on lapsen etu ja kenellä on valta määritellä sitä?
Poikkeukset:
Hajoava perhe -kurssi on uusimuotoinen ja poikkitieteellinen kurssi, jossa lähestytään perhettä sosiologian, sosiaalipsykologian, historian, psykologian, sosiaalipolitiikan, naistutkimuksen, kirjallisuuden ja etnomusikologian tutkimuksen näkökulmista.
Kurssi tukeutuu Ian McEwanin romaaniin Rannalla (On Checil Beach, 2007). Kurssilla opiskellaan siten myös kaunokirjallisuuden käyttöä sosiaalitutkimuksen aineistona sekä analyysien ja tulkintojen tekoa yhteisen aineiston pohjalta. Perheen muutos, erilaiset perheet, seksuaalisuuden diskurssit, eriytyvät musiikkikulttuurit, insestin ongelmat kuuluvat kurssilla keskusteltaviin teemoihin. Lisäksi kurssi harjaannuttaa ja kannustaa monitieteelliseen ajatteluun.
Opiskelijat lukevat romaanin (185 s.) ennen kurssin alkua. Kurssille hyväksymisen jälkeen kirjoja on saatavilla: Linna, huone 5053 (Tiina Saari) tai 5078 (Eriikka Oinonen). Kirjoja on runsaasti myös Tampereen kaupunginkirjastossa. Kaupasta pokkarin saa noin 5 eurolla. Osallistujat kirjoittavat 3-4 sivun esseen romaanista kurssin alussa (17.1.mennessä) ja lopputyönään 5-7 sivun harjoitustyön/esseen kirjan sekä kurssin luentojen pohjalta kurssin jälkeen (25.3. mennessä).
Alustava ohjelma:
To 10.1. klo 12-14, Avajaisluento: Matti Hyvärinen & Eriikka Oinonen
Ma 14.1. Ei luentoa
To 17.1. klo 12-14, professori Harri Melin (sosiologia): Perhe ja luokka
Ma 21.1. klo 12-14, dosentti, yliopistonlehtori Ritva Nätkin (sosiaalipolitiikka): Porvarillinen ydinperhe - ideaali ja sen kyseenalaistuminen
To 24.1. klo 12-14, FM, tohtorikoulutettava Laura Karttunen (yleinen kirjallisuustiede): Myötä- ja vastoinkäymisiä: Fiktion lukemisen erityisyys
Ma 28.1. klo 12-14, dosentti, yliopistonlehtori Tuula Juvonen (naistutkimus): Seksuaalisuus: heteronormatiivisuuden hajoaminen
To 31.1. klo 12-14, FT, yliopistonlehtori Ville Vuolanto (historia): Postmodernisti esimodernin ja modernin rajoilla – mietteitä perhehistoriasta ja fiktiosta
Ma 4.2. klo 12-14, YTT, yliopistotutkija Tarja Aaltonen (sosiaalipsykologia): Saira(u)s perheessä
To 7.2. klo 12-14, YTT, yliopistonlehtori Eriikka Oinonen (sosiologia): Sukupolvia ja siirtymiä nuoruudesta aikuisuuteen
Ma 11.2. klo 12-14, , PsT, tutkijatohtori Kirsi Peltonen (psykologia): Hajoavan perheen kehiä - Haavoittuvuus ekologisen systeemiteorian kehyksissä.
To 14.2. klo 12-14 YTT, yliassistentti Eero Suoninen (sosiaalipsykologia): Vuorovaikutuksen noidankehät
Ma 18.2. klo 12-14 PsT, yliopistotutkija Maarit Alasuutari (psykologia): Kun lapsi puhuu perheestään
To 21.2. klo 12-14, FT, tutkijatohtori Olli Heikkinen (musiikintutkimus): Perhe musiikin tuotanto- ja kulutusyksikkönä
Ma 25.2. klo 12-14, professori Matti Hyvärinen (sosiologia): Riita, sattuma ja kohtalo + loppukeskustelu
Aikaisemmilla kerroilla kurssi on tullut ilmoittautumisajan loppuun mennessä reippaasti ylibookattua, joten hyvissä ajoin ilmoittautuminen on edelleen olennaista kurssille pääsyn takaamiseksi.
Ma 12-14, to 12-14 (paikkatiedot myöhemmin)
Sosiaalityössä kurssi soveltuu maisteriopintojen valinnaisiin opintoihin.
Perheen vuorovaikutuksen tutkimuksen metodologiaa ja analysointitapoja. Lyhyitä luentojaksoja aikaisemmasta tutkimuksesta ja keskeisistä tutkimussuuntauksista sekä niihin liittyviä artikkelitekstejä luettavaksi. Videoidun aineiston analysointia (joko annetun aineiston tai itse kerättävän aineiston) seminaarissa ja yksilötyöskentelynä. Kurssi sopii vuorovaikutuksen tutkimuksesta ja perhetematiikasta kiinnostuneille sekä sosiaalipsykologian maisteriopintoihin suuntautuville opiskelijoille. Kurssin suorittaminen edellyttää aktiivista osallistumista lähiopetukseen.
Suoritusmuoto: Luentoseminaariin ja harjoituksiin osallistuminen (20 lähiopetustuntia), oheismateriaalin lukeminen ja harjoitustyö/essee.
Ilmoittautuminen Nettiopsussa 14.12.12-15.1.13. Kurssille valitaan korkeintaan 18 opiskelijaa. Valintaperusteina ovat suoritettujen opintopisteiden kokonaismäärä ja vuorovaikutuksen tutkimuksen aikaisemmin suoritetut opintojaksot (esim. SPSYA2.1 Vuorovaikutusprosessi, SPSYA2.3 Diskursiiviset käytännöt ja kulttuuri tai SOS6.2.3 Vuorovaikutus, kielellinen toiminta ja kulttuuri).
Kurssisuoritus voidaan merkitä joko Sosiaalipsykologian alat II, sosiaalipsykologia –aineopintokokonaisuuden osaksi koodilla SOS6.2.3 tai valinnaisiin opintoihin Perhe ja elämänkulku –teemakokonaisuuteen koodilla SOS10.2.2 joko aine- tai syventäviin opintoihin.
Vieraalla kielellä annettava opetus [III Periodi]
YOUTH TRANSITION TO ADULTHOOD
Teacher: Aurélie Mary (Linna 5109)
(Kurssi kuuluu Perhe ja elämänkulku teemaan.
Kurssi voi korvata seuraavat kohdat:
SOS 10.2.2 Lapsuus, nuoruus ja perheen vuorovaikutus
Tai/ja SOS 10.2.1 Perhe, muutos ja yhteiskunnan rakenteet)
Teaching period: Periodi III-IV (Starting week 11 on 11.3.2013 – Finishing week 17 on 26.4.2013)
Lectures on Mondays 14-16 - Seminars on Fridays 12-14
24h course including 12h lectures and 12h seminars (6-weeks course)
Room: Linna 5016
Course intended for 18-20 students (20 maximum)
Course description:
The course is based on a comparative study between Finland and France, within EU context. The study compares essentially young women's situation, but also reflects upon youth transition to adulthood in general.
The course introduces students to research conducted in advanced societies on youth transition to adulthood and the supposed prolongation of youth. In the different lectures, the actual patterns and markers of transition to the stage of adulthood are examined, based on up-to-date studies. The lectures analyse the current phenomenon of youth extension and changes within the stage of transition itself. The course enlarges towards contemporary socio-economic restructuring and highlights the influence it bears upon young people's routes of integration within the wider social sphere.
The teaching occurs via lectures and seminars. The lectures provide theoretical knowledge on particular themes related to youth transition to adulthood. In the seminars, the themes are explored deeper during small presentations, and group discussions (based on questions and/or reading material).
Course content:
Lecture 1 - Mon 11.3.2013 : course introduction, mention course assessment, introduction to youth studies and youth transition
Seminar 1 - Fri 15.3.2013: discussing existing theories on youth transition, course assessment: presentations & essay writing
Lecture 2 - Mon 18.3.2013: youth extension in figures and re-contextualisation; young people's present socio-economic situation
Seminar 2 - Fri 22.3.2013: presentations + discussing young people’s present social context
Lecture 3 - Mon 25.3.2013: school to work transition; general info about Finland and France (differences, etc…); introduction to doing comparative research
--- Easter break ---
Seminar 3 - Fri 5.4.2013: presentations + discussing cross-country research and the cases of Finland and France (differences, similarities…)
Lecture 4 - Mon 8.4.2013: integrating the labour market; situation in Finland and France; young people’s expectations from working life and dilemmas
Seminar 4 - Fri 12.4.2013: presentations + discussing strategies of integration
Lecture 5 - Mon 15.4.2013: leaving home and plans for family formation; living arrangements
Seminar 5 - Fri 19.4.2013: presentations + discussing today’s young people’s attitudes towards living arrangements and starting a family
Lecture 6 - Mon 22.4.2013: becoming adult, re-conceptualising the concept of adulthood, new perspectives on transition, new pathways to adulthood
Seminar 6 - Fri 26.4.2013: presentations + discussing patterns of transition and concept change; course conclusion
Ohjelma
11.1. Tasa-arvo politiikkana (Jaana Kuusipalo)
18.1. Tasa-arvo käsitteenä (Jaana Kuusipalo)
25.1. Kuntien toiminnallisesta tasa-arvotyöstä (Meija Tuominen, suunnittelija, Vantaan kaupunki)
1.2. Kodin sukupuolittunut tunnetyö (Taina Kinnunen)
8.2. Tasa-arvo työelämässä (Hanna Ylöstalo)
15.2. Tasa-arvopolitiikka Suomessa ja EU:ssa (Eeva Raevaara, neuvotteleva virkamies, Tasa-arvoyksikkö)
22.2. Miehet ja tasa-arvopolitiikka (Arto Jokinen)
1.3. Seksuaali- ja sukupuolivähemmistöt ja tasa-arvo (Luca Tainio)
15.3. Seminaari
5.4. Seminaari
12.4. Seminaari, loppukeskustelu, palaute
Ilmoittautuminen opettajalle sähköpostitse.
HUOM!
Ilmoittaudu kurssille!
Ilmoittautuminen alkaa pe 4.1.2013 ja päättyy pe 11.1.2013.
****************************************
Kurssin rakenne: luennot (16 h) + harjoitukset (12 h) + oheislukemisto ja -tehtävät.
Kurssin kuvaus: Kurssilla pohditaan sitä, miten globalisaatio käytännössä ilmenee eri paikoissa ja millaisia käytäntöjä se tuottaa eri puolilla maapalloa. Temaattisesti kurssi keskittyy työperusteisen muuton, ylirajaisen hoivan ja pakolaisuuden aihealueisiin ja niiden kautta tarkastelee, miten globalisaatiota on mahdollista tutkia erilaisista näkökulmista. Kurssilla tutustutaan ajankohtaisen muuttoliiketutkimuksen teoreettisiin ja metodologisiin lähestymistapoihin kenttätyön, haastatteluaineistojen, politiikkadokumenttien, järjestö- ja viranomaistyön näkökulmista. Kurssin tarjoaman temaattisen viitekehyksen puitteissa opiskelijat harjoittelevat tutkimustyössä tarpeellisia taitoja ja soveltavat opittua myös omassa harjoitustyössä.
Kurssin ohjelma:
1. ENNAKKOTEHTÄVÄ
Kurssille osallistuvien tulee lukea seuraavat tekstit ennen ensimmäistä kokoontumiskertaa:
- Luku 3 “After the Nation-State – What?” kirjasta Bauman, Zygmunt (2000). Globalization: The Human Consequences. New York: Columbia University Press.
- Massey, Doreen (2004) “Geographies of Responsibility”, Geografiska Annaler Series B, 86 (1), 5–18.
Mainittuihin teksteihin viitaten opiskelijan tulee kirjoittaa lyhyt essee (2-3 sivua), jossa pohditaan kysymyksiä: Mitä globalisaatio minulle merkitsee ja miten haluaisin tutkia sitä? Tehtävää laajennetaan lopputyönä toteutettavassa kurssiesseessä, jonka pituus on 7-8 sivua.
Ennakkotehtävä otetaan mukaan ensimmäiselle luentokerralle 21.1., minkä lisäksi se tulee ladata Moodleen.
2. LUENNOT (2 x 45 min), 8 kokoontumiskertaa:
21.1. Johdantoluento (Kynsilehto, Puumala, Rantanen, Vaittinen): ennakkotehtävän purku, avataan globalisaation käsitettä keskustellen
28.1. Muuttoliikkeet ja globalisaatio (Kynsilehto)
4.2. Globaalin politiikka ja poliittisuus (Puumala)
11.2. Toimijuus ja globalisaatio (Rantanen)
18.2. Poliittinen globaalitalous (Vaittinen)
11.3. Globalisaatio ja työperusteiset muuttoliikkeet (Rantanen & Vaittinen)
18.3. Pakolaisuus ja globalisaatio (Kynsilehto & Puumala)
25.3. Vierailuluento: Matthew Friedman, UNIAP, YK (Huom! Luennon ajankohta voi muuttua.)
3. HARJOITUKSET (12 h), 3 kokoontumiskertaa:
- Missä globalisaatio? (yht. 4 h)
- Elokuva globalisaatiosta + analyysi ryhmässä (4 h)
- Globalisaatio populaarikulttuurissa: tehtävä ja sen purkaminen (yht. 4 h)
4. LOPPUTYÖ
Opiskelija kirjoittaa kurssiesseen (7–8 sivua), jossa laajennetaan ennakkotehtävänä palautettua esseetä kurssilla opitun pohjalta ja sen valossa.
Suoritusmuoto: seminaarin osallistujat lukevat artikkeleita ja keskustelevat niistä sekä kirjoittavat esseen ja kommentoivat toistensa esseitä.
Poikkeukset:
Osallistujamäärä maks. 16 henk. (min. 8 henk.)
torstaisin klo 9-12 Päätalo D13
Järjestäjä Tieteen, teknologian ja innovaatiotutkimuksen yksikkö, TaSTI
Yleiskuvaus
Tiede ja teknologia muokkaavat ihmisten arkea siinä määrin, että modernien yhteiskuntien historian voisi kertoa tieteen ja teknologian historiana. Nykyisin tieteen, teknologian ja innovaatioiden yhteiskunnallinen asema on entisestään voimistunut, sillä vallitsevassa politiikkadiskurssissa ne nähdään yritysten, alueiden ja valtioiden kilpailukyvyn avaintekijöinä ja hyvinvoinnin edellytyksinä.
Kurssi perehdyttää opiskelijan tieteen, teknologian ja innovaatioiden tutkimuksen monitieteiseen perinteeseen. Lisäksi kurssi tutustuttaa tämän tutkimusperinteen piirissä virinneeseen ympäristöä ja yhteiskuntaa koskevaan tiedontuotannon ja hallinnan käytäntöjen tutkimukseen.
Sisältö
Kurssi perehdyttää opiskelijan tieteen ja teknologian tutkimuksen keskeisiin käsitteisiin, tutkimusperinteisiin ja sovellutusalueisiin. Kurssi antaa valmiuksia tunnistaa tieteen ja teknologian kytkeytyminen yhteiskunnallisiin käytäntöihin. Harjoitukset antavat opiskelijalle välineitä empiirisen tutkimuksen toteuttamiseen sekä valmiuksia arvioida oman tutkimusalan käytäntöjä.
Periodi III-IV:
5 op luennot (20 t) + kirjallisuus periodi III ti klo 12–14, Linna 5026
5 op harjoitukset periodi IV.
Opetuksen ohjelma
Aika ja paikka: maanantaisin klo 13-16, Linna 5014
11.3. Ritva Nätkin: Palkkatyön ja informaalin työn sekä psykososiaalisen työn, hyvinvointityön ja perhetyön käsitteet; luentoseminaarin kulku ja esseeohjeistus
18.3. Katja Repo: Perheen ja työn yhteensovittamisen ”hyvät käytännöt”
25.3. Perheinterventioita ja –palveluja; esseeohjeistus tarkentuu
8.4. Liina Sointu: Omaishoiva perheessä: informaalia työtä vai läsnäolon käytäntöjä?
15.4. esseiden käsittelyä
22.4. esseiden käsittelyä
29.4. esseiden käsittelyä
6.5. esseiden käsittelyä
to 14.3.
Aloitus: Mitä on diskursiivinen politiikkatutkimus?
to 21.3.
Politiikkaprosessit tutkimuksen lähtökohtana ja kohteena
to 28.3.
Tulkintojen merkitys
to 4.4.
Merkitysten tulkinnat: kiistan kohteet
to 11.4.
Merkitysten tulkinnat: yhteisymmärryksen ehdot
to 18.4.
Instituutioiden diskurssit
to 25.4.
Legitiimi toimijuus
to 2.5.
Opiskelijoiden suunnitelmat
Kurssille osallistumisen edellyttää opetukseen osallistumista, oheislukemiston lukemista, luentoihin liittyvien harjoitusten ja loppuesseen tekemistä. Esseiden palautus 17.5 mennessä.
Maisterivaiheen kurssi.
Tänä vuonna jakson kokoavana teemana ovat kansalaisen asema työmarkkinoilla sekä työelämän ajankohtaiset kysymykset. Työnteko muodostaa hallitsevan käsityksen siitä, miten kansalaisen tulee osallistua yhteiskuntaan. Muodostaako markkinaehtoisella työn kentällä toimiminen kuitenkin jo liian määräävän näkemyksen kansalaisen tehtävästä yhteiskunnassa, jos ei peräti ihmisarvosta? Miten määrittyy työhön osallistumattoman kansalaisen asema? Miksi aktiivisuudesta tulee nykypolitiikassa aktivointia?
Alustava kurssirunko:
Aloitus keskiviikkona 13.3.2013 klo 14–17: Työelämän rakenteet haurastuttavat meidät?
* ennakkolukemistona etsi käsiisi ensimmäistä kurssikertaa varten yksi seuraavista ja valmistaudu esittelemään tiivistetysti sen keskeiset väitteet:
- Jussi Vähämäki: Itsen alistus. Työ, tuotanto ja valta tietokykykapitalismissa. 2009. TAI Kuhnurien kerho. Vanhan työn paheista uuden hyveiksi. 2003.
- Jakke Holvas ja Jussi Vähämäki: Odotustila. Pamfletti uudesta työstä. 2005.
- General Intellect: Vasemmisto etsii työtä. 2008.
- Eeva Jokinen et al. toim. "Yrittäkää edes!" Prekarisaatio Pohjois-Karjalassa. 2011.
Ke 20.3. 14–17 Pätkätyöt, osa-aikatyöt, nollatyösopimukset, opiskelijoiden asema puskurityövoimana, freelance-työn yleistyminen
* ennakkolukemistona empiirinen tieto työelämän muutoksesta:
- Katri Siponen & Joonas Miettinen, Työtä kahden yrityksen alaisuudessa. Sitoutuminen vuokratyössä ja vuokratyön ristiriidat. Työelämän tutkimus 1/2012.(kurssimoodle)
- Pasi Pyöriä & Satu Ojala, Työn prekarisaatio ja kasautuva epävarmuus. Hallinnon tutkimus 3/2012.(kurssimoodle)
- Anna Pärnänen & Hanna Sutela, Työn tekemisen uudet muodot ja tilastot. http://www.stat.fi/artikkelit/2011/art_2011-12-12_002.html?s=0
Ti 26.3. 12–14 Tuuli Hirvilammen vierailuluento ”Sosiaalipolitiikka rajallisella maapallolla”, Väinö Linna -sali
Ke 27.3. 14–17 Entä kun ei ole työtä tai työkyky kaipaa tukea? Miten aktiivisesta sosiaalipolitiikasta tuli aktivointia? Pieni seminaari aktiivisesta työvoimapolitiikasta
Esilukemisto sekä kaksi alustusta:
Anu-Kaisa Huppunen, Klubitalon mielenterveyskuntoutujat
Mia Piiparinen, Kiipulasäätiö
Ke 10.4. 14–17 Mitä ovat kannustinloukut? ”Työn vieroksuminen” ja ”oleskeluyhteiskunta”: onko kyse yksilön moraalista vai yhteiskuntapolitiikan ristiriitaisuudesta? Miksi Sata-komitea ei onnistunut tehtävässään?
Ke 17.4. Pertti Koistinen: Työn hiipuvat rajat: yhteiskunnallinen työ sosiaaliturvan lähtökohdaksi?
*ennakkolukemistoksi Koistinen (toim.) Työn hiipuvat rajat -kirjan johdantoluku (kurssimoodle)
Ke 24.4. Vapaaehtoinen ja omakustanteinen osallistuminen seminaariin "Aktivointi tänään: Seminaari työttömien aktivointipolitiikan ajankohtaisuudesta"
24.4.2013 klo 12 alkaen, Helsinki, Lintulahdenkuja 4, ns. Stakes-talon auditorio, 1. kerros
etukäteisilmoittautuminen 12.4.
To 2.5. 14–17 Opiskelijoiden pienryhmäesseiden esitys ja käsittely: yhteiskuntapoliittiset visiot
PÄÄTÖS ke 15.5. 14–17 Opiskelijoiden valmistelemat asiantuntijakirjoitukset ja kurssin päätöskeskustelu
Poikkeukset:
Kurssilla opettavat ja keskustelevat sosiaalipolitiikan tutkijat ja opettajat.
HUOM!!!!
Kurssi-ilmoittautuminen alkaa 17.4. ja päättyy 22.4.2013!!
Luennoille voi tulla, vaikka ei olisikaan ehtinyt ilmoittautua sähköisen järjestelmän kautta.
Kurssilla käsitellään mielenterveyteen ja hyvintiin liittyviä sosiaalipsykologisia ja kulttuurisia ilmiöitä.
Kurssin suoritusvaatimuksia käydään tarkemmin läpi ensimmäisellä luentokerralla
Luentojen ajankohdat ja luennoitsijat:
Luennoille on varattu tila Linna 5014 paitsi 25.4 k108.
23.4. klo 9.30-12 Tarja Rautiainen ja Toni Honkala: Musiikki, hoiva ja hyvinvointi
24.4. klo 9.30-12 Atte Oksanen: Toipuminen kriisien ja poikkeuksellisten tapahtumien jälkeen
25.4. klo 9.30-12 Saija Kuittinen, Mielenterveys: kulttuuripsykologinen näkemys, Linna K108
29.4. klo 8.30-11 Eija Salmi: Mielenterveyden häiriöt - lääketieteellistä sanastoa merkityksineen
2.5. klo 12.30-15 Irmeli Järventie: Itsemurha prosessina
3.5. klo 10.15-13 Vilma Hänninen: Masennuksen kanssa eläminen
Elokuva 6.5. klo 9.15-12, Linna 5014. Luentojen lisäksi kurssilla katsotaan Von Trierin elokuva "Dogville".
Kurssin seminaari pidetään perjantaina 10.5.2013 klo 9-15, Linna 5014.
********************
Kurssi korvaa
sosiaalipsykologian vanhassa opetussuunnitelmassa (2010-12) kurssit SPSYS2 ja SPSYS4.3
Musiikintutkimuksen vanhassa opetussuunnitelmassa kurssin ETNO 2x
Muiden aineiden osalta korvaavuus sovitaan erikseen.