Periodit
(1.9.2011
– 21.10.2011)
(24.10.2011
– 16.12.2011)
(9.1.2012
– 9.3.2012)
(12.3.2012
– 20.5.2012)
Pääaineopiskelijoille tarkoitettu pakollinen kurssi, joka avaa historian opinnot.
Kurssille otetaan enintään 40 opiskelijaa. Etusija pääaineopiskelijoilla.
Poikkeukset:
Kurssiin sisältyvät luennot (28h), oheiskirjallisuus, harjoitustehtävä, tentti (jossa suoritetaan luennot sekä oheiskirjallisuus), sekä palauteluento. Kurssin moodle-alue löytyy syksyllä osoitteesta https://learning.uta.fi/course/view.php?id=4463.
Kurssilla tarkastellaan temaattisesti antiikin maailman muotoutumista ja muuntumista sekä keskiaikaisen Euroopan syntyä ja historiallista kehitystä renessanssin alkuun asti. Tavoitteena on, että opiskelija ymmärtää pitkien jatkumoiden ja murroskohtien vaihtelun sekä aikakausijaottelujen problemaattisuuden ja aikakauteen liittyvien historiakäsitysten muuttuvuuden, sekä tutustuu antiikin ja keskiajan tutkimuksen keskeisiin tutkimuskysymyksiin.
Kurssin suorittaminen edellyttää, että opiskelija tuntee aikakauden tapahtumahistorian. Tapahtumahistorian perusasioita ei kerrata luennoilla vaan niiden tuntemus on hankittava viimeistään kurssin aikana esim. lukemalla
Kishlansky, Mark & Geary, Patrick & O´Brien, Patricia, The Unfinished Legacy. A Brief History of Western Civilization (Harper Collins 1993), s. 1-387 (tai uudempi painos, myös nimellä "The Civilizations in the West")
JA/TAI
Kinder, H & Hilgemann, W. (toim.), The Penguin Atlas of World History (1978 tai 1985), vol. 1, 1-229.
Poikkeukset:
Poikkeukset:
Kurssille on ennakkoilmoittautuminen syksyllä 2011. Kurssi on pääaineopiskelijoille pakollinen.
Pakollinen kurssi proseminaariin tulijoille. Tämä kurssi on suoritettava ennen proseminaaria, samana syksynä kuin proseminaari aloitetaan. Ilmoittautuminen Nettiopsussa 22.8-5.9.
Digitaalisia Suomen historian aineistoja netissä 22.9.2011 -linkkisivu.
Poikkeukset:
Keskiajan metodit -kurssilla syvennytään keskiajantutkimuksen käytäntöihin ja -aputieteisiin. Kurssilla tutustutaan mm. asiakirjaoppiin eli diplomatiikkaan, erityyppisiin keskiaikaisiin lähteisiin (maalliset, kirkolliset, hagiografiset, narratiiviset) sekä keskiajan latinaan.
Kurssi on tarkoitettu keskiajasta kiinnostuneille opiskelijoille, jotka ovat opinnoissaan vähintään proseminaarivaiheessa. Kurssilla ei ole loppukuulustelua, vaan osallistujat tekevät kurssin aikana erilaisia harjoitustehtäviä, joiden perusteella kurssin arvosana määräytyy.
Kurssille otetaan 15 opiskelijaa.
Kurssin suoritustapa: osallistuminen opetukseen ja hyväksytyt harjoitustyöt.
Tällä menetelmäopintoihin kuuluvalla kurssilla perehdytään muisteluun historiantutkimuksen lähteenä ja kohteena. Pääpaino on erilaisissa suullisissa aineistoissa.
Kurssilla tarkastellaan muisteluun liittyvää problematiikkaa, kuten muistamisen, muistelun ja kerronnan suhdetta sekä tutustutaan erilaisiin teemaan liittyviin tutkimussuuntauksiin (oral history, cultural memory studies, muistitietotutkimus jne.). Kurssilla perehdytään tutkimushaastattelun tekemiseen ja harjoitellaan haastattelun rakentamista sekä haastattelemalla kerätyn aineiston käyttöä.
Kurssi on tarkoitettu ensisijaisesti historian pääaineopiskelijoille, jotka suunnittelevat haastattelujen tai muun muisteluaineiston (muistelmat, omaelämäkerrat, mediassa esitetyt muistelut jne.) käyttöä omissa opinnäytetöissään.
Kurssin suoritustapa: osallistuminen opetukseen ja hyväksytyt harjoitustyöt
Kurssille otetaan korkeintaan 20 opiskelijaa.
Kurssi tarkoitettu vähintään proseminaarivaiheessa oleville historian pääaineopiskelijoille. Tampereella kurssi suoritetaan 3 opintopisteen laajuisena. Tampereen opiskelijoille varattu kurssilta 6 paikkaa.
Ilmoittautuminen verkkolomakkeella 23.8.2011-8.9.2011
Ensijaisesti historian pääaineopiskelijoille. Tampereelle varattu kurssilta 6 paikkaa.
Ilmoittautuminen verkkolomakkeella 23.8.2011-8.9.2011
Ensijaisesti historian pääaineopiskelijoille. Tampereella varattu kurssilta 8 paikkaa.
Ilmoittautuminen verkkolomakkeella 23.8.2011-8.9.2011
Opiskelija voi valita kymmenen (10) vierailuluentoa tai sopia erikseen vastuuopettajan kanssa suoritukseen sopivista luennoista. Luennoista laaditun hyväksyttävän luentopäiväkirjan jättämällä saa 2 op.
Ilman eri sopimista tähän kohtaan käyvät historian oppiaineen ja NAMin vierailuluennot sekä Tampereen Historiallisen Seuran kuukausiesitelmät.
HUOM! Samaa luentopäiväkirjaa tai luentoa EI voi käyttää kahteen kertaan, eli esim. laatimalla luentopäiväkirjan yhdestä luennosta ja suorittamalla erikseen koko luentosarjan.
Teemakokonaisuus "Historia yksilön kautta" alkaa lukukauden 2011 - 2012 ensimmäisellä periodilla. Teeman tavoitteena on avata yksilön asemaa sekä toiminnan rajoja ja mahdollisuuksia historiassa. Teemakokonaisuus koostuu kolmesta osasta: johdatus teemaan -luentosarjasta (3 op), syventävistä teemaluennoista (3 op) ja praktikumista (6 op), joka on tarkoitettu vain historian pääaineopiskelijoille. Nämä lähinnä aineopintoihin liittyvät modulit suoritetaan peräkkäisillä periodeilla ja pääsääntöisesti ne edeltävät proseminaaria ja valmentavat siihen.
Teeman johdantoluennoilla tarkastellaan monitieteisesti yksilön asemaa historiassa/historiankirjoituksessa. Tavoitteena on avata kysymykseen liittyvää ongelmien kirjoa ja tarjota samalla konkreettisia esimerkkejä teemaan liittyvistä tutkimustraditioista.
Suoritusmuotona on oppimispäiväkirja + lyhyt essee jostakin luennoitsijoiden esittelemästä teoksesta.
Luennot alkavat tiistaina 6.9.2011 klo 12.15 Paavo Koli-salissa.
Johdantoluennot 6.9. - 25.10.2011
6.9. Irma Sulkunen: johdatus luentosarjaan
13.9. Matti Klinge: Yksilö avaimena - historiallinen romaani
20.9. Leila Haaparanta: Kuinka yksilö rakennetaan - mahdollisen maailman käsite historiantutkimuksessa
27.9. Juha Siltala: Yksilöllisyyden historialliset ja psykologiset ehdot sekä pohdintaa yksilön vaikutuksesta
4.10. Anna Kuismin: Ida, Matilda ja Kerttu: Aate, sääty ja sukupuoli
11.10. Maarit Leskelä-Kärki: Elämäkerta historian kysymyksenä
18.10. Tiina Miettinen: Kadonneen jäljillä: Yksilö ja yhteisö historiallisissa asiakirjoissa
25.10. Irma Sulkunen: Päätöskeskustelu ja palautteet
Poikkeukset:
Historian oppiaineessa toimii uuden ajan alun (1500-1800) teemoihin ja tutkimusongelmiin keskittyvä ryhmä. Kaikki opiskelijat ja jatko-opiskelijat sekä varttuneemmatkin tutkijat, jotka haluavat keskustella aikakauden kysymyksistä, ovat tervetulleita tapaamisiin.
Kevään ensimmäinen kokoontuminen ke 1.2.2012 klo 10, Pinni rh B2077. Uudet ja vanhat jäsenet tervetuloa!
Vuoden ensimmäinen kokoontuminen tiistaina 24.1. klo 15-16 huoneessa Pinni B2050. Tapaamisessa suunnitellaan kevään ohjelmaa. Tervetuloa mukaan uudet ja vanhat jäsenet!
Sosiaalihistorian teemoihin ja tutkimusongelmiin keskittyvä ryhmä on tarkoitettu historian pää- ja sivuaineopiskelijoille. Ensisijaisesti ryhmä keskittyy 1800- ja 1900-lukujen historiaan. Ryhmä kokoontuu erikseen ilmoitetusti 1-2 kertaa kuukaudessa.
Vuoden 2012 ensimmäinen kokoontuminen torstaina 12.1. klo 16-18 seminaarihuone Pinni B 2078:ssa.
UUDET JÄSENET OVAT TERVETULLEET! Ryhmän tarkoituksena on tukea kaiken tason opinnäytetyöskentelyä proseminaarista alkaen. Ryhmässä käsitellään erityisesti graduun liittyviä työpapereita, suunnitelmia, gradun osia jne.
Mukaan voi ja kannattaa liittyä jo ensimmäisistä lukukausista lähtien, mikäli keskiaikaan liittyvä tutkimusaihe kiinnostaa, niin yleisen eurooppalaisen kuin Suomen keskiajan puolelta. Tarpeen mukaan järjestetään myös keskiajan tutkimuksen metodisiin ja teoreettisiin lähestymistapoihin liittyvää koulutusta.
Ryhmän puitteissa on tehty säännöllisesti ekskursioita Suomen keskiajan kohteisiin sekä opintomatkoja ulkomaille.
Mukaan voi ja kannattaa liittyä jo opintojen alkuvaiheessa. Kyseessä ei ole pidemmälle edistyneiden opiskelijoiden klubi, vaan avoin akateeminen keskustelu- ja oppimisympäristö. Viime vuosina mukana on ollut opiskelijoita ja tutkijoita ensimmäisen vuoden opiskelijoista proseminaaritöiden tekijöiden kautta jatko-opiskelijoihin ja tohtoreihin.
Ryhmässä keskustelemme ajankohtaisesta tutkimuksesta, sekä osallistujien tutkielmien, esseiden, artikkeleiden ja muiden työpaperien (kuten proseminaaritöiden) eri versioista. Kirjareferaateilla ja esitelmillä on myös mahdollista suorittaa opintoviikkoja eri kokonaisuuksista sopimuksen mukaan. Silloin tällöin tapana on ollut myös järjestää illanistujaisia, näyttely-, kirjasto- ja teatterikäyntejä ja jopa opintomatkoja klassiselle maaperälle.
Tervetuloa mukaan!
Vieraalla kielellä annettava opetus [I Periodi]
This course examines the cultural, economic, political and security aspects of the American-West European relationship since the end of the Second World War. Within the context of broader international developments from the end of World War II to the post-Cold War era, the course will explore the patterns of co-operation, competition, and conflict that have characterized the transatlantic relationship.
Language of instruction will be English, but students may write their essays in Finnish.
Evaluation: Course will be assessed on the basis of an essay of ca. 2000-2500 words. The questions for the essay will be provided during the third lecture. The essays should be sent as an email attachment by 23.9. 2011 to: jussi.hanhimaki@uta.fi
LECTURE PROGRAM
Mon 12-Sep-2011 at 12-16, Linna K108: Transatlantic Relations and the 'First Cold War'
Tue 13-Sep-2011 at 12-16, Linna K109: Détente, Integration, and the Great Transformation
Wed 14-Sep-2011 at 12-16, Pinni B3110: Transatlantic Relations in the Post-Cold War Era
Suggested background reading:
Geir Lundestad, The United States and Western Europe Since 1945 (Oxford: Oxford University Press, 2003)
A list of other readings and a full bibliography helpful for the final essay will be provided.
Enrolment starts on August 23. at 12.00 and ends September 8. at 12.00.
Enrolment starts on August 23. at 12.00 and ends September 8. at 12.00.
Students may earn 7 to 10 ECTS credits form this seminar. With arrangements with the professor the seminar will account for NAM-10
Luentosarja on johdatus Suomen historian tutkimukseen ajalta ennen 1800-lukua. Näkökulma on kansainvälisten ja eritoten eurooppalaisten yhteyksien merkitys kulttuurissa, taloudessa ja politiikassa sekä se, miten talous- ja kulttuurimaantieteen rajat ja rakenteet ovat ohjanneet ihmisiä - ja miten ihmiset ovat päätöksillään ja toiminnallaan muuttaneet maantieteen ja talouden ehtoja. Kurssi tarjoaa perustiedot Suomen alueen ja sen ihmisten historiasta esihistoriasta Ruotsin vallan ajan loppuun (1809). Kurssi johdattaa joidenkin tärkeimpien historiallisten ilmiöiden ymmärtämiseen ja esittelee erilaisten lähtökohtien metodologisia mahdollisuuksia, näkökulmien käänteitä sekä niiden taustaa.
Kurssin suorittaminen edellyttää, että opiskelija tuntee aikakauden tapahtumahistorian. Tapahtumahistorian perusasioita ei juurikaan kerrata luennoilla vaan niiden tuntemus on hankittava viimeistään kurssin aikana lukemalla esimerkiksi seuraavia teoksia: Haapala, Pertti & Toivo, Raisa Maria, Suomen historian kartasto (2008, 6-83) SEKÄ Vahtola, Jouko, Suomen historia. Jääkaudesta Euroopan unioniin (2003, 9-244). Myös teos Virrankoski, Pertti, Suomen historia (Ensimmäinen osa, 2001, 17-403) käy hyvin luettavaksi, vaikka on hiukan työläämpi. Teosten lukemisesta saa ohjeita luennolla.
Poikkeukset:
Opiskelijan historia -luento- ja harjoituskurssi alkaa toisella periodilla torstaina 3.11.
Kurssilla tarkastellaan opiskelijan elämää keskiajalta 1900-luvun loppupuolelle asti eri teemojen kautta, pääpaino on suomalaisessa opiskelijaelämässä mutta aihetta lähestytään myös vertailevasta näkökulmasta ja myös yksilöiden kautta). Tarkasteltavia teemoja ovat muun muassa seuraavat:
-Pohjolasta Eurooppaan (suomalaiset opiskelijat maailman yliopistoissa)
-Opiskelijat muuttamassa maailmaa (opiskelijaliikkeet kautta aikojen)
-Opiskelijat kaupungissa (opiskelijan arki, talous, asuminen)
-Opiskelijoiden yhteisöt ja yhdistykset
-Kun naiset "valtasivat" yliopistot - opiskelijan sukupuoli ja luokka
-Opiskelijan kriisit (esimerkiksi sota-ajat)
Kurssin aikana tehdään harjoitustyö, joten mukaan otetaan korkeintaan 25 opiskelijaa. Ilmoittautumiset 31.10. mennessä.
Kurssi käy myös erikoiskurssiksi teemaan Historia yksilön kautta.
Luentosarjassa tarkastellaan sitä, miten eri yhteiskunnan tasoilla, erilaisissa elämänpiireissä eläneiden ihmisten historia on kirjoitettu, ja miten sama aikakausi näyttäytyy eri tavalla näiden ihmisten elämäkerroissa. Samalla tarkastellaan sitä, miten historia välittyy omaelämäkerrassa ja eri tarkoituksiin rakennetuissa biografioissa (populaarihistoria, väitöskirjatyö jne.)
Jokaisella kerralla kerrotaan yhdestä henkilöstä maailmansotien välisen ajan Suomessa: miten aikakausi näyttäytyy näiden ihmisten omaelämäkerroissa ja elämäkerroissa, mitä ja miten erityyliset elämäkerrat korostavat samasta aikakaudesta ja miksi (populaarihistoria, väitöskirja, omaelämäkerta, teollisuushistoria, poliittinen historia jne.)
Luentosarjan voi suorittaa luentopäiväkirjana tai luentokertauksena.
Kurssi sopii sekä "Elämänkaari ja perhe" että "Historia yksilön kautta" -teeman syventäväksi erikoiskurssiksi.
Luennoitsijoina Sirpa Kähkönen, Jussi Jalonen, Jussi Koivuniemi, Kaarle Sulamaa ja Marko Tikka.
Pienryhmäopetuksena toteutettava kurssi jatkaa syventävänä kurssina teemaa 'Historia yksilön kautta' ja soveltuu myös metodikurssiksi.
Tavoitteena on perehtyä henkilöhistorian sisällöllisiin ja metodisiin kysymyksiin kurssin vetäjän omien tutkimusten kautta. Suoritusmuodoista ja laajuuksista (min. 3 op) sovitaan kurssin alussa.
Koska kyseessä on pienryhmäopetus, opiskelijamäärä on rajoitettu. Ilmoittautuminen kurssille alkaa to 13.10 ja päättyy su 30.10.
Tarkempi kuvaus proseminaaristani täällä: http://www.uta.fi/laitokset/historia/www/materiaalit/Tervetuloa%20proseminaariini%20Vuolanto.pdf
Vieraalla kielellä annettava opetus [II Periodi]
Russia's historical research goes through changes. One of the key findings has been a new perspective to the research of the Cold War. Earlier this field was dominated by the western-oriented research of history of international relations and diplomacy. Instead of the old (western, super power) bipolar viewpoint, the new research concentrates on eastern perspective and focuses on the levels and actors below the super power and block politics. The assessment of actors and their relations from the eastern viewpoint has changed the perception especially towards the role of the Soviet Union during the Cold War.
The picture of the rest of the world's impact on the internal development of Russia has altered when a new perspective and a longer time span are examined. Interaction and cooperation, transfer of knowledge and learning has become new themes of the research of Russian history. This course introduces the history of the Soviet Union/ Russia in the light of these new findings. Russian history is filled with different continuums, interruptions, new beginnings and changes. Now their significance may be re-evaluated. The lecture examines the history of the Soviet Union to the modern Russia; from Khrushchev and Cold War to Medvedev's policies and economic aspects of the contemporary Russia. Common themes, such as the modernization, will be considered in the course.
The course is organized in cooperation with Aleksanteri Institute's Russian and East European Master's School.
Poikkeukset:
Poikkeukset:
Sivuaineopiskelijoille tarkoitettu verkkokurssi.
Kurssi alkaa maanantaina 16. tammikuuta, jolloin kaikki kurssille määräaikana ilmoittautuneet saavat sähköpostiinsa ohjeet kurssin suorittamisesta.
Poikkeukset:
Laajuus 3 op luennot sekä kirjallinen, tutkimukseen harjoittava ryhmätehtävä (n. 10 s.) ja sen suullinen esittäminen.
Kurssilla käydään läpi keskeisimmät antiikin tutkimuksen lähderyhmät, perehdytään tutkimusmenetelmiin sekä luodaan silmäys oppialojen historiaan ja viimeaikaisiin tutkimusvirtauksiin luennoitsijoiden omien tutkimusalojen kautta.
Tavoitteena on, että opiskelija kurssin käytyään tuntee keskeisimmät lähderyhmät, niihin liittyvät lähdekriittiset ongelmat sekä osaisi käyttää keskeisimpiä apuvälineitä, tuntisi alan menetelmälliset erityisvaatimukset sekä pystyisi soveltamaan saamaansa tietoa hedelmällisen tutkimusasetelman luomiseen.
Suoritustapa:
Luennot ja harjoitustehtävä
- luennoilla on pakollinen läsnäolo. Poissaoloista ilmoitettava erikseen mahdollisten lisätehtävien antamista varten
- harjoitustehtävä tehdään 2-3 hengen ryhmissä
OHJELMA
12.1. Johdatus luentosarjaan. Tehtävänanto
Historiantutkimus ja antiikintutkimus. Apuneuvot ja tiedonhaku
I Aineistot, näkökulmat ja tutkimuskysymykset (luentojen järjestys saattaa vielä muuttua)
19.1. Antiikin kirjallisesta jäämistöstä ja sen tutkimisesta I (kaunokirjallisuus)
Antiikin historiankirjoitus - tapaus Aleksanteri Suuri (Peltonen)
26.1 Antiikin kirjallisesta jäämistöstä ja sen tutkimisesta II (ideologis-normatiiviset lähteet)
2.2. Piirtokirjoitukset ja papyrukset
Piirtokirjoitukset ja Rooma - tutkimuskohteena vestaalit (Sihvonen)
9.2. Arkeologia, topografia ja visuaalinen aineisto ? millaisia historiallisia kysymyksiä niiden avulla voi tutkia?
Rahat ja antiikintutkimus - tapaus roomalainen identiteetti (Rantala)
II Tutkimustrendit ja menetelmät
16.2. Menetelmistä ja teorioista antiikintutkimuksessa (Vuolanto)
23.2. Rooman tuho tutkimusesimerkkinä (Vuolanto)
1.3. Tehtävien viimeinen palautuspäivä! EI LUENTOA
8.3. Klo 10-14 Tehtävien purkaminen ja palautekeskustelu. HUOM AIKA.
Kurssille otetaan korkeintaan noin 20 opiskelijaa, mikäli karsintaa joudutaan suorittamaan, etusijalla ovat historian opinnoissaan pidemmälle ehtineet.
Poikkeukset:
Poikkeukset:
Monitieteinen luentosarja ja seminaari veden kulttuurillisista, sosiaalisista ja poliittisista ulottuvuuksista.
- Studia Generalia 19.1.-26.4 (14 luentoa)
- Vesi ja yhdyskuntien kehitys -Argumenta -seminaari 11.5. (yleisotsikolla Halpa vesi vai hyvä palvelu?)
Järjestelyistä vastaavat Kieli-, käännös- ja kirjallisuustieteiden yksikkö sekä Yhteiskunta- ja kulttuuritieteiden yksikkö yhteistyössä Vesi ja yhdyskuntien kehitys -Argumenta -hankkeen kanssa. Kuuntelemalla ja raportoimalla 10 alustusta tai esitelmää on mahdollista korvata aineopintoja 3 op. Luentojen lisäksi oppimispäiväkirjassa on reflektoitava vähintään yhtä oheismateriaalia (moodle-alueella).
Opintopäiväkirja palautetaan sen oppiaineen vastuuopettajalle, johon opintosuorituksensa haluaa: Historia (vastuuopettaja Ville Vuolanto), Talous- ja Sosiaalihistoria (vastuuopettaja Mervi Kaarninen), Kieli, kulttuuri- ja kirjallisuustieteiden yhteiset opinnot (vastuuopettaja Arja Rosenholm).
Korvaavuuksista muissa oppiaineissa on sovittava ko. oppiaineiden vastuuopettajien kanssa.
Studia Generalian ohjelma:
19.1. RAJALLA, pj. Arja Rosenholm
- Päivi Mehtonen: Vesitie tuntemattomaan. Veneilyä elämästä kuolemaan
- Withold Bonner: Itämeren paradoksi DDR:n kirjallisuudessa: Halujen symboli rajan merkkin
2.2. KANSAKUNTIEN MYYTTISET VEDET, Pj. Päivi Mehtonen
- Arja Rosenholm: Neuvostokirjallisuuden vedet ja halujen virrat
- Markku Lehtimäki: Miehen peilit: joki ja meri amerikkalaisessa kirjallisuudessa
16.2. VESI LÄÄKKEENÄ, Pj. Sari Katajala-Peltomaa
- Heikki Vuorinen: Antiikin käsityksiä veden terveellisyydestä
- Kalevi Korpela: Vesi- ja luontoympäristöjen elvyttävyys
1.3. EI LUENTOJA
15.3. PUHDISTAVA VESI, Pj. Ville Vuolanto
- Pekka Masonen: Alastomat japanilaiset ja länsimainen katse
- Miikka Tamminen: Ristiretket, pyhä vesi ja vääräuskoisten veri
29.3. ITÄMERI: KULTTUURIN JÄLJET MERESSA, Pj. Miikka Tamminen
- Christian Krötzl: Vesi yhdistää - Itämeri kulttuuriväylänä
- Petri Juuti: Suomalaiset Itämeren saastuttajina - jätevedet meren kuormittajina
12.4. KANSALLINEN POHJOISEN VESI, Pj. Päivi Mehtonen
- Toni Lahtinen: Suomalaisten balladien jokia ja koskia
- Yrjö Haila: Modernisaatio, pohjoiset vedet ja ympäristö
26.4. ELÄMÄN VESI, Pj. Arja Rosenholm
- Sari Katajala-Peltomaa: Arjen ja ihmeiden vesi keskiajalla
- Päivi Pahta: Vesi ja terveyskulttuuri 1600-luvun Englannin lääketieteellisissä teksteissä.
Poikkeukset:
Verkkokurssi. Ensijaisesti historian pääaineopiskelijoille. Tampereella varattu kurssilta 8 paikkaa.
Ilmoittautuminen verkkolomakkeella 3.1.2012 klo 12.00 - 12.1.2012 klo 12.00.
Verkkokurssi. Ensijaisesti historian pääaineopiskelijoille. Tampereella varattu kurssilta 8 paikkaa.
Ilmoittautuminen verkkolomakkeella 3.1.2012 klo 12.00 - 12.1.2012. klo 12.00.
Vieraalla kielellä annettava opetus [III Periodi]
E-learning course. 8 places reserved for University of Tampere students.
Enrolment starts on January 3. 2012 at 12.00 and ends January 12. at 12.00.
E-learning course. 8 places reserved for University of Tampere students.
Enrolment starts on January 3. 2012 at 12.00 and ends January 12. at 12.00.
E-learning course. 8 places reserved for University of Tampere students.
Enrolment starts on January 3. 2012 at 12.00 and ends January 12. at 12.00.
Kurssin Moodle-alue osoitteessa https://learning.uta.fi/course/view.php?id=4467
Kurssiavain annetaan ensimmäisellä luennolla.
Sodat ja vallankumoukset -teeman syventävä erikoiskurssi
Sodat ja vallankumoukset -teeman syventävä erikoiskurssi
Kurssilla tarkastellaan tieteellisen tutkimuksen ja sodan välistä monisyistä ja historian saatossa muuttunutta suhdetta erityisesti toisen maailmansodan ja kylmän sodan kontekstissa: Millä tavoin tutkijat osallistuivat sotaan? Miten sodat vaikuttivat yliopistojen ja tutkimuslaitosten toimintaedellytyksiin, toisin sanoen millä tavoin sota esti tai edisti tutkimusta? Millainen merkitys tutkijoilla ja erilaisilla tieteellisillä sovellutuksilla oli sodankäyntiin ja sotien lopputulokseen? Ja kääntäen: millä tavoin sodat vaikuttivat tieteen ja teknologian kehitykseen sekä tieteellisen tutkimuksen organisointiin?
Kurssi koostuu yhteensä kahdeksasta luennosta, joilla käsitellään seuraavia teemoja:
- Tutkijat ja tiede toisessa maailmansodassa
- Opiskelu ja tutkimus sota-ajan Suomessa
- Suomalaisten tutkijoiden toisen maailmansodan aikaiset yhteydet Saksaan
- Teknillinen korkeakoulu ja teknillinen tutkimus sota-ajan Suomessa
- Suomalaisen sotapsykiatrian ja sotilaspsykologian kehitys
- Tutkijat ja tiede kylmässä sodassa, erityistapauksena yhteiskuntatieteet
- Sosialistinen tiede, erityistapauksena luonnontieteet
- Teknologian siirto ja tutkijoiden muuttunut asema kylmässä sodassa
Luentosarjalla tarkastellaan historiakuvan muodostumista henkilöiden kautta. Kuka kelpuutetaan historiaan, kuka jää sen ulkopuolelle? Millaisia henkilöitä historiankirjoitus on halunnut unohtaa? Pohdimme myös sitä, miten historian henkilögalleria syntyy? Voiko ihminen kirjoittaa itsensä historiaan?
Kurssi sopii "Historia yksilön kautta" -teeman syventäväksi erikoiskurssiksi.
Poikkeukset:
Osaamistavoitteet ja sisältö
Opintojakson suoritettuaan opiskelija tuntee pääpiirteittäin keskeiset tieteellistä selittämistä koskevat lähtökohdat nimenomaisesti historiatieteen erityispiirteiden ja historiatieteen käytännön näkökulmasta. Niin ikään opiskelija tuntee pääpiirteet luonnontieteiden ja kulttuuritieteiden suhdetta koskevasta klassisesta keskustelusta ja uusimmasta keskustelusta sekä osaa arvioida historiatieteellisiä esityksiä ja tutkimusongelmia keskustelun kautta.
Vaadittavat opintosuoritukset
- osallistuminen luennoille, johon kuuluu erikseen sovittava tieteellisen esseen/artikkelin kirjoittamisen ohjaus vaihtoehtoisina ajankohtina 2-4 eri ryhmälle.
- harjoitustehtävä, johon kuuluu tieteellistä selittämistä koskevan tutkimusongelman lyhyt esittely jonkin teoksen/työn mukaan (1-2 liuskaa). Tämän voi tehdä myös kahden-kolmen hengen ryhmätyönä. Niin ikään halutessaan tässä käy esitellä oman pro gradu -työnsä kysymyksiä.
- essee kurssiin liittyvästä itse valitusta tai opettajan antamasta aiheesta. Osa esseistä käsitellään 9.5. kaksoistunnilla 14-18 (ruoka- ja kahvitaukojen kera). Esseet viimeistellään 31.5. mennessä. Esseen laajuus on noin 20.000 merkkiä (10 liuskaa). Esseen voi tehdä myös kahden-kolmen kirjoittajan yhteistyönä.
Kurssiaineisto
Kaikille jaettava/toimitettava aineisto
- C. P. Snow, The Two Cultures. Täyd. laitos 1964 (alkuper. 1959) Cambridge University Press.
- John Cornwell, Introduction. Teoksessa: Explanations. Styles of Explanation in Science. Toim. John Cornwell. Oxford University Press 2004.
Aineistot selitetään kurssilla ja niistä saa kysyä. Kurssille hyväksytyt voivat saada aineiston 12.3. alkaen.
Valinnainen aineisto
Valinnainen aineisto esitellään kurssin alussa. Aineisto sisältää jonkin selityksen historiantutkimuksen klassisista aiheista. Selityksen ehtoja ja rakentumista tarkastellaan keskustelussa. Opiskelija voi myös ehdottaa aineistoa mielenkiintonsa mukaan.
Lisätietoja
Luennot johdattavat keskusteluun ja aineiston tutkimiseen, jota tehdään myös luentotunneilla. Tekstejä ei tarvitse ymmärtää tai osata ?täydellisesti?; avainasia on kysymykset ja pohdinta.
Ilmoittautuminen
Opintojaksolle otetaan korkeintaan 30 opiskelijaa. Kurssille ilmoittaudutaan nettiopsun kautta 6.2.-9.3.2012 välisenä ajankohtana. Jos tilasta tulee puute, etusija on historian pääaineopiskelijoilla. Jos kurssille pääsyllä on opiskelijalle erityistä merkitystä, hän voi käydä erikseen selvittämässä asiaa vastaavalle opettajalle.