Periodit
(31.8.2015
– 18.10.2015)
(19.10.2015
– 20.12.2015)
(11.1.2016
– 6.3.2016)
(7.3.2016
– 29.5.2016)
Kurssi koostuu kahdesta osasta:
1. filosofian orientoivat opinnot filosofian tutkinto-ohjelman opiskelijoille
2. varsinaisesta kurssista Johdatus filosofiaan, joka on avoin kaikille opiskelijoille. Kyseessä on intensiivikurssi.
Osassa 2 käydään läpi filosofisen tarkastelu- ja argumentaatiotavan sekä itse filosofian luonnetta. Tarkoituksena on johdattaa filosofian yliopisto-opiskeluun.
Osan 2 suorituksesta saa 2 opintopistettä jaksoon FILP1.
Osa 1 on tarkkaan ottaen osa orientoivien opintojen ja HOPS:n muodostamaa jaksoa YKYYHT0 2op.
Kurssi yhdistää siis kaksi opintojaksoa.
HUOM! Ilmoittautuminen koskee vain perjantaina 4.9. alkavaa FILP1a:ta, EI filosofian orientoivia tiistaina 1.9., joka on VAIN uusille filosofian opiskelijoille tarkoitettu.
Poikkeukset:
Muiden tutkinto-ohjelmien kuin filosofian opiskelijat osallistuvat vain kurssiin osaan 2.
Poikkeukset:
Poikkeukset:
Luennot tallennetaan ja tavanomaisten tenttien lisäksi järjestetään myös sähköinen tentti.
Luentokurssin sijaan voidaan suorittaa kirjatentillä
YKYYHT4A JOHDATUS ETIIKKAAN-LUENTOKURSSIN OHJELMA
4.9. Johdatus etiikkaan, etiikan peruskäsitteitä
11.9. Hyve-etiikka (Platon, Aristoteles, MacIntyre, Taylor)
18.9. Etiikka elämäntaitona (epikurolaiset, stoalaiset) ja kristillinen etiikka
25.9. Eettiset tunteet ja sisäinen arvotaju (Spinoza), sentimentalismi (Smith) ja utilitarismi (Bentham, Mill)
2.10. Järkeen perustuva normatiivinen etiikka (Kant, Rawls, Habermas)
9.10. Yksilön arvotajuun perustuva etiikka (Kierkegaard, Nietszche, Heidegger, Sartre)
16.10. EI LUENTOA
23.10. Kohtaamisetiikka (Buber ja Levinas)
30.10. Etiikan luonne sosiobiologian (Wilson) ja psykologian (Kohlberg) näkökulmista
6.11. Etiikan luonne analyyttisen filosofian (Moore, Ayer, Hare) ja sosiaalisen konstruktivismin (Berger, Luckmann) näkökulmista
13.11. Oikeudenmukaisuus- ja tasa-arvokysymykset koskien sukupuolten tasa-arvoa, lasten oikeuksia, eri kulttuurien kohtaamista, taloudellista tasa-arvoa (Beauvoir, Butler, Spivak, Korten)
20.11. Ympäristöetiikka ja eläinten oikeudet (Leopold, Naess, Singer)
27.11. Soveltava etiikka ja kertaus kurssin sisältöön
4.12. Luentotentti, klo 9.00.-11.00., Pinni B1100
18.12. Uusintatentti, klo 9.00.-11.00., Pinni B 1100
Poikkeukset:
YKYYHT4a kurssin vastuuopettaja FT Petri Räsänen e.petri.rasanen@uta.fi, ottaa vastaan kirjatentit ja korvaavuushakemukset.
Kurssin aiheena on yleinen tietoteoria. Sen keskeiset teemat ovat tiedollinen oikeutus, tieto ja skeptisismi. Niitä käsitellään aihe- ja ongelmakeskeisesti analyyttisen nykyfilosofian näkökulmasta.
Kurssille mahtuvat kaikki.
Varsinainen seminaari alkaa pyöriä toisella periodilla 20.10. Sitä ennen on kuitenkin kaksi opetuskertaa 22. ja 29.9.
22.9. olisi välttämätöntä olla paikalla ryhmien ja esitelmöitsijä-opponenttiparien jakamisen vuoksi.
Siihen mennessä on hyvä miettiä myös aihetta. Mitä tarkempi käsitys on 22.9. aiheesta, sitä parempi.
Mahdollinen toinen ryhmä toisella periodilla kokoontuu keskiviikkoisin klo 14-16 Pinni B4141:ssä. Sitä vetää tutkijatohtori Antti Keskinen.
Poikkeukset:
Sosiologia on teoreettinen tiede. Sosiologiset yhteiskunnallisten ilmiöiden tutkimukset ja tarkastelut pyrkivät toisaalta ilmiöiden pinnan alle, löytämään eri tekijöiden välisiä yhteyksiä, selittämään ja tulkitsemaan. Pelkkä asiantiloja koskeva selvitys, tarkkakaan ei riitä. Toisaalta sosiologisissa tutkimuksissa ja tarkasteluissa pyritään myös ilmiöpinnan yläpuolelle, rakentamaan yleistyksiä, luomaan käsitteitä ja uusia teorioita, joilla on alkuperäistä tarkastelukohdetta laajempi käypyysala. Ilmiöiden pinnan alle ja yläpuolelle päästään erilaisten, lähellä aineistoja liikkuvien sekä kysymyksenasettelultaan että käypyysalaltaan rajattujen tutkimusteorioiden avulla.
Sosiologia on teoreettinen tiede kuitenkin myös yleisemmässä mielessä. Tutkimusteorioita laajemman kysymyksenasettelun ja käypyysalan teorioita on perinteisesti kutsuttu yhteiskuntateorioiksi. Ne hahmottelevat vastauksia yleisen tason kysymyksiin, kuten miten yhteiskunta, kulttuuri ja sosiaalinen konstituoituvat. Yhteiskuntateoriat ja tutkimusteoriat liittyvät myös yhteen: yhteiskuntateoriat pohjautuvat aina joiltain osin tutkimusteorioihin ja empiirisen tutkimuksen tuloksiin – niitä voi tulkita jopa tutkimusteorioiden ja tutkimustulosten johdonmukaisiksi yleistyksiksi. Toisaalta yhteiskuntateoriat tarjoavat käsitteellisen viitekehyksen, teoreettisesti perustellun selkänojan, johon tutkimusteoriat voivat tukeutua.
Luentosarja on johdatus sosiologiseen yhteiskuntateoriaan. Lähtökohtana on yleinen teoria laajan kysymyksenasettelun ja käypyysalueen teoriana. Yleisestä teoriasta paikannetaan kaksi toisistaan poikkeavaa lähestymistapaa sosiaali- ja yhteiskuntateoreettinen. Sosiaaliteoriat ovat ensisijaisesti sosiaalisuuden ja sosiaalisen konstituoitumisen teorioita, yhteiskuntateoriat puolestaan yhteiskunnan konstituution teorioita. Luentosarja jakautuu tästä näkökulmasta kahteen osioon, joista ensimmäisessä käsitellään ensisijaisesti sosiaaliteoreettisiin kysymyksenasetteluihin vastausta hakevia teorioita ja jälkimmäisessä yhteiskunnan konstituutiota tarkastelevia teorioita. Lopuksi valotetaan myös sosiologisia, aikakautemme luonnetta ja sen erityispiirteitä tavoittelevia aikalaisdiagnooseja.
Ohjelma
16.9. Johdanto: yleinen teoria sosiaali- ja yhteiskuntateoriana
23.9. Amerikkalainen pragmatismi: toiminta ensin
30.9. Berger & Luckmann: suuri institutionalisoitumiskertomus
(7.10. ei luentoa)
14.10. Mikrososiologia: vuorovaikutus kohteena ja lähtökohtana
21.10. Latour: empiirinen aktualismi ja verkostonäkökulma
28.10. Parsons: toiminnan yksiköstä ”taistelulaivayhteiskuntaan”
4.11. Habermas: systeemin asiapakot ja elämismaailman mielipiteenmuodostus
11.11. Luhmann: systeemiteoria ja systeemiteoreettinen metodologia
18.11. Aikalaisdiagnoosit: riskiyhteiskunta ja refleksiivinen modernisaatio
25.11. Kertaus
Luentokuulustelut: 2.12. ja 9.12.
Poikkeukset:
Kurssilla tutustutaan filosofisessa estetiikassa käytyyn keskusteluun ympäristön, erityisesti luonnonympäristön, esteettisestä arvostamisesta ja luonnonkauneuden käsitteestä. Luennoilla pohditaan muun muassa luonnonkauneuden moraalista ulottuvuutta sekä tiedon ja mielikuvituksen rooleja esteettisessä kokemuksessa.
Poikkeukset:
Poikkeukset:
Poikkeukset:
Luennot 30 t ja harjoitukset 16 t ja suoritus loppukuulustelulla.
Harjoitusryhmien ajat saattavat vielä muuttua, mikäli tarvetta ilmenee.
Kurssin aiheena on sekä yleinen metafysiikka (maailman perimmäinen rakenne) että eräät erityisen metafysiikan ongelmat kuten vapaan tahdon ja persoonan jatkuvuuden ongelma. Kurssilla tarkastellaan myös kysymystä itse metafysiikan luonteesta, tutkimuskohteesta ja menetelmistä. Lähestymistapa on aihe- ja ongelmakeskeinen analyyttinen metafysiikan perinteessä.
Poikkeukset:
Poikkeukset:
Seminaari koostuu valmistavasta opetuksesta ja varsinaisista seminaari-istunnoista.
Seminaariin sisältyy pakollisena kirjaston järjestämä 2 tunnin tiedonhankintataitojen opetus 16.2. klo 14-16 Linna Akseli 3021.
Seminaarityön pituus n. 15 sivua
Seminaarissa on läsnäolopakko. Sallitusta poissaolomäärästä keskustellaan ensimmäisellä kerralla.
Kurssilla tutkitaan 1900-luvun mannermaisen filosofian edustajien Edmund Husserlin (1859–1938), Martin Heideggerin (1889–1976) ja Paul Ricœurin (1913–2005) käsityksiä itseymmärryksestä ja filosofian metodista. Lähestymistapa fenomenologiaan ja hermeneutiikkaan ammentaa etenkin itseymmärryksen, persoonan identiteetin ja jatkuvuuden, ajan ja kehollisuuden teemoista. Käsitteitä reflektio, epokhe ja fenomenologinen reduktio avataan Husserlin filosofiassa erityisesti itsen ja itsetietoisuuden tarkasteluissa. Tämän jälkeen perehdytään Heideggerin tapaan kritisoida fenomenologista reduktiota ja Ricœurin tapaan tulkita fenomenologista reduktiota tekstin ja toiminnan kehollisessa kehyksessä. Kurssilla valotetaan Heideggerin käsitystä ajallisuudesta ja siihen kytkeytyvää Ricœurin tulkintaa kertomuksellisesta identiteetistä.
Fenomenologian klassikoiden käsitteet, analyysit ja menetelmät tuodaan kurssilla filosofian eri perinteitä ja tutkimussuuntauksia yhdistävään nykykeskusteluun. Kurssilla pohditaan myös fenomenologian menetelmien poikkitieteellistä sovellettavuutta. Luento-opetuksen taustaksi luetaan fenomenologien alkuperäiskirjoituksia ja kurssin aihepiiriä käsittelevää nykytutkimusta yhteensä neljän artikkelin verran.
Luento-ohjelma:
26.1. Johdanto (Belt, Lepistö, Kortelainen)
29.1. Fenomenologinen reduktio (Belt)
2.2. Reflektio, introspektio ja itsetutkiskelu (Belt)
5.2. Minän analyysit Husserlin filosofiassa (Belt)
9.2. Fenomenologian metodi ja olemisen kysymys Heideggerilla (Lepistö)
12.2. Ahdistus ja kuolema (Lepistö)
16.2. Aika ja ajallisuus (Lepistö)
19.2. Itseymmärrys Ricœurin hermeneutiikassa (Kortelainen)
23.2. Poeettinen kieli ja persoonan identiteetti (Kortelainen)
26.2. Tekstistä toimintaan (Kortelainen)
1.3. Kertaus: teoria, käytäntö ja soveltaminen (Belt, Lepistö, Kortelainen)
4.3. Tentti
Poikkeukset:
Kurssilla tarkastellaan valtavirtaisen (uusklassisen) taloustieteen metodologiaa ja sen poliittisia ulottuvuuksia.
Institutionaalisen taloustieteen (Institutional economics) mukaan yksilö ja yhteisö ovat aina vuorovaikutuksessa keskenään, jolloin sekä yksipuolinen metodologinen individualismi että holismi tulevat kyseenlaistetuiksi. Yksilölliset valinnat vaativat taustakseen institutionaalisen viitekehyksen, jonka kautta maailmaa koskeva tieto sekä sen merkitys ja käsittely tulevat mahdollisiksi.
Instituutiot ymmärretään laajassa merkityksessä erilaisina yli-yksilöllisinä toimintaa ohjaavina tekijöinä: esim. sosiaaliset tavat ja käytännöt, organisaatioiden säännöt ja normatiivis-poliittiset arvostukset. Koska instituutiot konstituoivat osaltaan myös käsitystämme rationaalisuudesta, asettuu esimerkiksi taloustieteellinen rationaalisuus yhdeksi erityiseksi rationaalisuuden ilmentymäksi, joka voidaan haastaa toisenlaisten rationaalisuuskäsityksen pohjalta. Tällä on sekä tieteenfilosofisia että poliittisia merkityksiä.
Institutionaalisen taloustieteen varhaisempia teoreetikkoja ovat esimerkiksi Thorstein Veblen (1857-1929) ja John R. Commons (1862-1945). Aikamme vaikutusvaltaisin teoreetikko on Geoffrey. M. Hodgson (s.1946). Kurssin aluksi pidetään johdantoluennot aiheeseen. Tämän jälkeen käsitellään erityisesti Hodgsonin tekstejä liittyen institutionaalisen taloustieteen metodologiaan ja historiaan, metodologiseen individualismiin, rationaalisen valinnan teoriaan, instituutioiden luonteeseen ja evoluutioon sekä institutionaalisen taloustieteen poliittisiin ulottuvuuksiin.
Sähköpostilla e.petri.rasanen@uta.fi
Kurssilla tarkastelemme ympäristöfilosofista kysymystä ihmisten ja luonnon suhteesta Karl Marxin kapitalismianalyysin ja 1900-luvun marxilaisen teorian valossa. Marxin ja Engelsin teosten lisäksi tutkimme toisen internationaalin marxilaisten käsitystä luonnosta ja teknologiasta, Lukácsin ja länsimarxilaisten yhteiskuntaontologiaa, neuvostomarxismin teknologiautopismia, Frankfurtin koulukunnan sivilisaatiokritiikkiä, feministisen marxismin ympäristökäsityksiä sekä vuosituhannen vaihteen marxilaisten ajattelijoiden pyrkimyksiä ymmärtää globaaleja ympäristöongelmia, kuten ilmastonmuutosta. Kurssin jälkeen opiskelija tuntee marxilaisen ajattelun perinnettä sekä tunnistaa ja osaa pohtia ympäristöfilosofisia ja teknologian filosofian kysymyksiä.
Suoritustapa: kirjallisuuden lukeminen, aktiivinen osallistuminen keskusteluun, seminaarialustus ja essee.
Ilmoittautuminen sähköpostilla 13.1.2016. mennessä (lauri.lahikainen@uta.fi & paula.rauhala@uta.fi)
Kurssilla käsitellään Humen teoreettisen filosofian ydinteemoja. Aiheet ovat luonteeltaan mielenfilosofisia, epistemologisia ja metafyysisiä. Kurssilla haastetaan standarditulkinta Humesta anti-metafyysisenä filosofina ja regulaatioteoreetikkona syyn ja seurauksen suhteesta. Kurssin lopuksi tarkastellaan Humen vaikutusvaltaista kimpputeoriaa mielestä ja persoonan identiteetin kyseenalaistamista.
Kurssi koostuu kuudesta luennosta ja yhdestä keskustelukerrasta. Kurssilla luetaan kaksi Hume-skolaari Don Garrettin Humea selventävää tekstiä. Tärkein lähde Humen omista teoksista on A Treatise of Human Nature, Book 1 (1739). Kätevimmin sen löytää nettisivulta www.davidhume.org. Suositeltavat muut laitokset Treatisestä ovat Norton ja Norton (Oxford 2001/2007) sekä Selby-Bigge ja Nidditch (Oxford 1978).
FILA3 5 op –opintojakson voi täydentää joko lisäsuorituksilla tästä kurssista tai syksyllä 2016 Jani Hakkaraisen työseminaarilla Humen teoksesta ”Keskusteluja luonnollisesta uskonnosta”. Lisäsuorituksista on sovittava Hakkaraisen kanssa.
Ohjelma:
- Hume mentaalisesta representaatiosta 15.1.
- Humen skeptinen fenomenalismi/idealismi 22.1.
- Hume ajasta ja avaruudesta 5.2.
- Hume kausaliteetista 12.2.
- Hume identiteetistä 19.2.
- Hume persoonan identiteetistä 26.2.
- Keskustelu luettavista teksteistä 4.3.
- Luento 18.3.
- Tentti 1.4.
Poikkeukset:
Kurssille osallistuminen edellyttää opintojakson FILP2 Logiikka sisällön hyvää hallintaa.