Esikuvia tarvitaan – isillä ja opettajilla on suuri merkitys naisten ammatinvalintaan

Vain noin joka viides tekniikan aloille korkeakoulutetuista on nainen, ja osalla näistä aloista naisia on alle kymmenesosa. Monimuotoinen työvoima kuitenkin loisi yhteiskunnalle parhaita ratkaisuja. Tekniikan alojen naisistuminen parantaisi myös sukupuolten palkkatasa-arvoa. Naistech-hankkeen tavoitteena onkin lisätä naisten kiinnostusta tekniikan aloja kohtaan. Mukaan toivotaan myös maahanmuuttajataustaisia naisia.

Naisia kannustetaan hakeutumaan laajasti eri tekniikan aloille. Myös yrittäjyys on mahdollinen uravalinta. Koulutusalojen nimitysten luomilla mielikuvilla voi olla yllättävänkin paljon vaikutusta alavalintaan.

– On huomattu, että opintoalat, joiden nimessä on bio-, kierto- tai kestävä kehitys, kiinnostavat enemmän naishakijoita. Tytöille pitäisi viestittää siitä, että kaikilla tekniikan aloilla pelastetaan ja parannetaan maailmaa, kertoo Naistech-hankkeen projektipäällikkö Elina Harju.

Tekniikan opiskelupaikkoja on Harjun mukaan varsin paljon, ja tekniikan alalle on usein helpompi päästä kuin monelle muulle alalle. Tekniikan piirissä on monenlaisia mielenkiintoisia tehtäviä ja useimmiten hyvin palkattuja töitä. Ammattikirjoa ei kuitenkaan tunneta tai sitä ei ole tehty riittävän näkyväksi.

Roolimallit auttavat murtamaan mielikuvia

Mielikuvat ja perinteet elävät sitkeästi ammattia valitessa. Elina Harju korostaa, että etenkin isillä on merkittävä rooli siinä, miten tytär asennoituu tekniikkaan.

– Isän merkitys näkyy tekniikan alan naisten haastatteluissa ja selvityksissä. Usein isä on ottanut mukaan puuhailemaan verstaalle, vaikkapa autonkorjaukseen, ja rohkaissut tytärtään kokeilemaan työkaluja ja tekemään itse. Insinööriäiti on myös vahva roolimalli tekniikan alan naisille.

Harjun mukaan tytöt pärjäävät matematiikassa ja luonnontieteissä koulussa usein paremmin kuin pojat, mutta eivät silti hakeudu tekniikan alan töihin. Kaikki tekniikan alat eivät myöskään vaadi huipputaitoja matematiikassa. Insinööritieteissä tarvitaan myös kielitaitoa, keskustelutaitoja, esteettistä silmää ja muita ”pehmeitä taitoja” – näistä vaan puhutaan kovin vähän. Tytöillä ei ole riittävästi esikuvia.

Tutkimuksissa on todettu, että teknisen työn ja matemaattis-luonnontieteellisten aineiden opettajien rohkaisulla ja esimerkeillä siitä, mihin näiden aineiden opiskelu liittyy, on paljon vaikutusta etenkin tyttöihin.

– Toivottavasti esimerkiksi STEAM-työpajat (science, technology, engineering, art, math) yleistyvät peruskoulussa ja kaikki pääsevät itse tekemään ja kokeilemaan, miten kiehtovaa teknologia voi olla, Harju sanoo.

Naistechin projektiryhmään kuuluvan lehtorin Marja Keräsen mukaan tasa-arvo on itsestäänselvyys TAMKin ammatillisessa opettajakoulutuksessa (TAOK).

– Opettajaopiskelijoissa on tekniikan alan naisia ihan mukavasti. Kun opettaja on itse tekniikan alan edustaja, tämä rohkaisee myös tyttöjä hakeutumaan alalle, Keränen sanoo.

Sukupuolenmukaisen segregaation vähentäminen vaatii tietoisuutta ja tekoja

Työelämän sukupuolenmukainen eriytyminen ei ota hellittääkseen. Käsitysten ja asenteiden muuttaminen niin sanotuista naisten ja miesten töistä vaatii tietoisia tekoja niin yksilön, organisaatioiden kuin yhteiskunnan tasolla. Elina Harjun mukaan segregaatio on jopa vahvistunut.

– Jo alakoulussa alkaa näkyä se, minkä tytöt ajattelevat olevan heille sopivaa. Media ja some luovat vahvoja stereotypioita ja ihannekuvia yhä nuorempien mieliin. Ongelmallista näissä kuvissa on, ettei niihin yllä kukaan ja ne ovat ulkoapäin asetettuja ja usein myös ulkonäköön keskittyviä. Aiemmin ajateltiin, että näistä asioista tulee keskustella lukiossa, nyt jo alakoulussa. Tämä on huolestuttavaa. Lasten tulisi saada leikkiä rauhassa ja kerätä omaan tahtiin kokemuksia maailmasta ja itsestä suhteessa siihen, Harju sanoo.

TAMKissa LVI-tekniikkaa opiskellut Saara Vänskä on tuonut työelämänäkökulmaa Naistech-hankkeeseen puhumalla opiskelijoille LVI-naiset ry:n edustajana. Yhdistys on tarkoitettu talotekniikka-alalla työskenteleville ja siitä kiinnostuneille naisille. Vänskän mukaan tekniikan ala sopii loistavasti naisille, ja alalle kaivattaisiin heitä lisää.

– Mielestäni on tärkeää, että murretaan ennakkoluuloja siitä, että ala on olisi miehinen, raskas ja vaikea. Todellisia uramahdollisuuksia esittelemällä ala tulee houkuttelevaksi vaihtoehdoksi myös naisille.

Ennen LVI-alan valintaa Saara Vänskä oli kiinnostunut media-alasta, näyttelemisestä ja esiintymisestä. Vanhemmuus kuitenkin muutti suunnitelmia. Nykyisin hän työskentelee Pirkanmaan sairaanhoitopiirin kiinteistöpäällikkönä.

– Vasta lapseni syntymän jälkeen päätin, että haluan saada koulutuksen alalta, jossa toimeentulo on turvattu, työajat säännölliset ja työllistyminen varmaa. Tekniikan ala oli siis ensin täysin järkeen perustuva ratkaisu, mutta nykyään se on intohimo, Vänskä sanoo.

Sukupuolien tasa-arvoon liittyviä haasteita Vänskä on kuitenkin kohdannut urallaan.

– Nuorena naisena kuulen välillä edelleen tytöttelyä, ja osaamistani vähätellään. Kun olen saanut todistaa, että osaan työni hyvin, niin alentavat kommentit ovat loppuneet siihen. Mitä vanhemmaksi olen tullut ja mitä enemmän minulle on kertynyt kokemusta, sitä tasa-arvoisemmin minua kohdellaan.

Jos tekniikan aloille saadaan enemmän naisia, se tasaa myös naisten ja miesten palkkaeroja.

– Muutamissa isoissa firmoissa, muun muassa Nokialla, tehtiin vastikään laaja selvitys naisten ja miesten palkoista yrityksen sisällä. Korjattavaa löytyi, Elina Harju sanoo.

 

Lisätietoa:

Elina Harju, Naistech-hankkeen projektipäällikkö, TAMK, p. 046 921 5157, elina.harju [at] tuni.fi

Naistech-hanke: https://projects.tuni.fi/naistech/
TAMKin yliopettaja, Naistechin projektiryhmän jäsen Pirkko Harsia Yle Aamun haastattelussa: https://areena.yle.fi/1-50655490?seek=8030

Teksti: Emmi Rämö
Kuva: iStock