EU:n toimet ilmastokriisissä: Puhetta on vielä enemmän kuin tekoja

Climate Action Network (CAN) Europen ilmastoasiantuntija Ulriikka Aarnio näkee, että ilmastonmuutoksen torjunta EU:ssa on vielä enemmän sanoja kuin tekoja. Ja teoilla alkaa olla kiire.

– Ilmastonmuutoksen vaikutukset ovat tulleet näkyviin nopeammin kuin mitä uskottiinkaan.  Näyttää, että luonto reagoi ilmaston lämpenemiseen oletettua herkemmin, Aarnio sanoo.

– Vaikutukset ovat jo selviä ja näkyvät niin arktisen alueen jääpeitteen ohentumisena kuin Australian maastopaloinakin.

Toisaalta hyviäkin uutisia on, ja pitkäjänteinen työ tuottaa tulosta. Välillä tuntuu, että eteenpäin mennään vain milli kerrallaan, mutta aina silloin tällöin ylitetään joku kynnys, joka käynnistää suuremman muutoksen.

– Esimerkiksi liikennepäästöjen osalta autoteollisuuden rankka vastustus on pikkuhiljaa vaiennut ja sähköautot yleistyvät nyt vauhdilla – jopa Saksassa.

 

Ilmastoneuvotteluja YK:ssa ja EU:ssa

Kesällä 2002 Ulriikka Aarniolle tuli kiire valmistua. Ilmastoasioista jo opiskeluaikanaan kiinnostunut Tampereen ammattikorkeakoulun opiskelija oli tullut valituksi europarlamentaarikko Heidi Hautalan avustajaksi Brysseliin. Hautalan siirryttyä takaisin Suomeen kansanedustajaksi työ EU:ssa jatkui ensin Uma Aaltosen avustajana ja uusien vaalien jälkeen Satu Hassin avustajana.

– Satu Hassin kanssa työskennellessäni ilmastoasioiden merkitys työnkuvassani kasvoi. Sadun kanssa kiersimme yhdessä YK:n ilmastokokouksissa, Aarnio kertoo.

– Siirtyminen ilmastoasiantuntijaksi CAN Europeen oli luonteva jatkumo.

Brysselissä sijaitseva CAN Europe on eurooppalaisten kansalaisjärjestöjen kattojärjestö. Jäseninä sillä on yli 160 kansalaisjärjestöä 35 Euroopan maasta. CAN Europen asiantuntijat seuraavat ja analysoivat kukin omaan erityisalueeseensa liittyvää tutkimusta, tapahtumia ja lainsäädäntöä. Suuri osa asiantuntijoiden työtä on myös koordinoida jäsenistön näkemyksistä yhteinen kanta asioihin. Kun jäseniä on paljon, voi se viedä paljonkin aikaa.

– Tapahtumia ja seurattavaa on paljon, joten yhteisen sateenvarjon alla toimiminen on kaikkien etu. Yhdessä saamme kuitenkin äänemme paremmin kuuluviin, joten aina yhteinen näkemys on löytynyt.

Ulriikka Aarnion työnä on tuoda näitä näkemyksiä esiin niin YK:n ilmastokokouksissa kuin EU:ssakin.

– Minä vastaan erityisesti kansainvälisiin ilmastoneuvotteluihin liittyvistä kysymyksistä. EU:n komissio neuvottelee näissä kaikkien jäsenmaiden puolesta, joten kokousten välillä Bryssel on tärkeä tapahtumapaikka EU:n neuvotellessa omia kantojaan valmiiksi.

 

Teoilla on kiire

Asiantuntijatyö ilmastonmuutoksen torjunnan parissa on antoisaa, mutta myös raskasta. Aarnio myöntää itsekin silloin tällöin kärsivänsä ilmastoahdistuksesta.

– Joitakin vuosia sitten kokosin raportin ilmastonmuutoksen vaikutuksista eri Euroopan maissa. Sen talven olin kyllä aika masentunut, Aarnio huokaa. 

Positiivisena kehityksenä Aarnio näkee sen, että EU:ssa ilmastoasiat tunnutaan nyt ottavan tosissaan.

– Onhan se aika hurjaa, miten paljon yhdessä vuodessa on tapahtunut ja miten myös retoriikka on muuttunut! Komissiolla on puheenjohtaja, joka nostaa taistelun ilmastonmuutosta vastaan ja luonnon monimuotoisuuden puolesta ykkösasiaksi, Aarnio sanoo

– On myös valtavaa kehitystä, että EU:n Green Deal -paperi nostaa ilmastonkysymyksen ei vain energia-alaa koskevaksi, vaan yhteiskunnan jokaisen sektorin läpäiseväksi kysymykseksi.

 

Ajoissa ja paljon

Aarnion vuoden 2020 tärkeimmät päivämäärät ovat tiedossa jo hyvissä ajoin etukäteen.  YK:n ilmastosihteeristö kokoontuu kesäkuussa Bonnissa. Marraskuussa on YK:n ilmastokokous Glasgowssa. Näiden väliin ajoittuu lisäksi ilmastoneuvotteluiden kannalta tärkeä EU:n ja Kiinan välinen huippukokous Leiptzigissa. 

– Jotta kehitys saadaan käännettyä, tarvitaan valtavaa muutosta, joka menee syvälle koko yhteiskunnan infrastruktuuriin. Siihen tarvitaan lainsäädäntöä, tukia, keppiä ja porkkanaa. Me tavoittelemme sitä, että EU tekisi asioita ajoissa ja paljon. Näin se voisi paremmin vaikuttaa myös muihin maihin, kuten Kiinaan.

Paineet YK:n seuraavaan ilmastokokoukseen ovat melkoiset.

– Pariisin kokouksen vuodelle 2030 asetettuja tavoitteita on saatava tuntuvasti kiristettyä Glasgowhun mennessä. Se tulee vaatimaan paljon taistelua.

Omaa jaksamista auttaa kurkistaminen silloin tällöin myös uusiutuvien energioiden parissa työskentelevien kollegoiden pöydälle. Uudet ratkaisut antavat toivoa. Tärkeintä Ulriikka Aarniolle on kuitenkin, että hän saa tehdä työtä tärkeän asian parissa.

– Parasta on se, että voin vaikuttaa omalla panoksellani.

 

Ulriikka Aarnio

• Ikä 45 vuotta 
• Opiskeli TAMKissa liiketaloutta (International Business Management) ja ympäristöhallintoa, valmistui vuonna 2002
• Climate Action Network (CAN) Europen vanhempi ilmastoasiantuntija vuodesta 2009
• Asuu Brysselissä yhdessä puolisonsa ja 5-vuotiaiden kaksosten kanssa
• Harrastaa koiran kanssa lenkkeilyä ja Brysselin kirpputorien koluamista