Euroopasta kannattaa puhua myös vaalien välillä
Suomalainen päivänpolitiikka tarvitsee tutkijoiden mukaan keskustelua Euroopan unionista.
Väitöskirjatutkija Johannes Lehtinen ja valtio-opin professori Tapio Raunio toteavat, että Suomesta puuttuu kriittisen EU-keskustelun perinne. Tampereen yliopiston politiikan tutkijat kirjoittavat aiheesta Politiikasta-lehdessä.
Keskustelu ja median huomio kohdistuvat ensisijaisesti isoihin kriiseihin. Samalla periaatteellisempi keskustelu suurista linjoista jää taustalle, Lehtinen ja Raunio kirjoittavat.
Tutkijat muistuttavat suomalaisten puolueiden vastuusta ja kaipaavat niiltä rohkeita EU-avauksia.
Eduskunnan luottamusta nauttiva hallitus ajaa Suomen EU-politiikkaa. Jotta edustuksellisen demokratia toteutuisi, Suomen linjasta on tarpeen käydä poliittista väittelyä. Suomen EU-politiikasta ja integraation kehityksestä kannattaisi Lehtisen ja Raunion mielestä keskustella aktiivisemmin eduskunnan täysistunnossa.
Tutkijoiden peräänkuuluttama keskustelu koskee etenkin Euroopan yhdentymiskehitystä. Puolueiden tulisi argumentoida, miksi ne kannattavat syvempää integraatiota tai vastustavat sitä.
– Kaikenlainen EU-keskustelu on hyvästä. Meidän kansallisten puolueidemme olisi kuitenkin osallistuttava siihen enemmän. Keskustelua tulee käydä ennen kaikkea vaalien välillä, sanoo professori Raunio.
Väitöskirjatutkija Lehtinen tunnistaa aiheissa pelkoja ja uhkia, joihin politiikassa reagoidaan niin vaaleissa kuin eduskuntakeskustelussa. Vähäisessä keskustelussa brexitin kaltainen mullistus on omiaan saamaan suurta näkyvyyttä. Reaktiivisuutta uhkakuviin todistaa Lehtisen mukaan se, että poliitikot sanovat pikemminkin sen, mitä he eivät halua EU:sta.
– Kaipaan hieman rohkeampaa ja näkemyksellisempää otetta siihen, mitä voidaan tehdä, kun toimitaan yhdessä. Voitaisiin puhua siitä, mitä hyvää EU-jäsenyydellä saavutetaan, oli sitten kyse ilmastonmuutoksen torjunnasta tai Euroopan puolustuksesta. Pitäisi puhua myös arjen sosiaalis-taloudellisista kysymyksistä, jotka eivät suinkaan rajaudu EU:n merkityksen ulkopuolelle, Lehtinen sanoo.
EU:sta on tullut osa suomalaisten arkea
Euroopan parlamentin vaalit käydään kesäkuussa EU:n kaikissa jäsenvaltiossa. Suomessa koko maa on yhtä vaalipiiriä, kun kansalaiset valitsevat parlamenttiin 15 europarlamentaarikkoa. Ennakkoäänestys alkoi keskiviikkona 29. toukokuuta, ja varsinainen vaalipäivä Suomessa on 9. kesäkuuta.
Äänestysprosentti on EU-vaaleissa jäänyt matalaksi. Vuonna 2019 se oli hieman päälle 40 prosenttia.
Alhainen äänestysprosentti ei Raunion mukaan kerro suomalaisten suhteesta EU:hun kohta 30 jäsenyysvuoden jälkeen.
– Kyselyjen mukaan suomalaiset tukevat Euroopan integraatiota. Se ei välttämättä osoita suurta identifioitumista Eurooppaan, mutta EU:sta on tullut osa suomalaisten arkea. Moni nykyisistä äänestäjistä on elänyt koko elämänsä EU-Suomessa, Raunio muistuttaa.
Eurobarometri-kyselyn 2023 vastausten mukaan 79 prosenttia suomalaisista pitää Suomen EU-jäsenyyttä hyvänä asiana ja 59 prosenttia on kiinnostunut kesäkuussa pidettävistä eurovaaleista.
Valta näkyy leimallisesti EU-lainsäädännössä. Kuluttamiseen liittyvä direktiivi vaikuttaa suoraan 500 miljoonan ihmisen elämään ja teollisuuden on huomioitava EU-asetukset mieliessään Euroopan markkinoille.
Europarlamenttivaaleissa käydään 27 kansallista vaalia. Lehtinen ja Raunio huomauttavat, että kunkin jäsenmaan poliittinen tilanne tulee vaikuttamaan osaltaan äänestyspäätöksiin.
– Puolueet panostavat perinteisesti vähemmän EU-vaaleihin ja äänestysprosentti jää matalaksi. Silti vaali palvelee edustuksellista demokratiaa kohtalaisen hyvin. Vaikka vaaleissa on mukana satoja erilaisia puolueita, niiden tuloksena muodostuu silti parlamentti, joka heijastelee poliittisia voimasuhteita Euroopassa, Lehtinen toteaa.
Poliittiset vaihtoehdot rakentavat demokraattista oikeutusta
Tutkija Johannes Lehtinen tekee väitöskirjaa Tampereen yliopiston johtamisen ja talouden tiedekunnassa. Lehtistä kiinnostaa, tarjoavatko suomalaiset puolueet kansalaisille EU:sta todellisia vaihtoehtoja vaaleissa. Hän sanoo kysymyksen olevan yhteydessä EU:n demokraattisuuteen ja kansalaisten integraatiolle antamaan oikeutukseen.
Laajemmin Lehtinen tarkastelee EU-politiikan tekoa Suomen muodostaessa kansallisia kantojaan. Kysymys kuuluu, miten valtionhallinto osaltaan mahdollistaa kansalaisjärjestöjen ja etujärjestöjen osallistumisen politiikkaan.
EU&I on vaalikone, jonka tavoitteena on auttaa kansalaisia tekemään harkittuja valintoja vuoden 2024 europarlamenttivaaleissa. Suomen vaalikysymykset koosti opiskelijaryhmä, ja Lehtinen toimi Suomen maakoordinaattorina.
***
Vaalien supervuosi, johon sisältyvät vielä USA:n presidentinvaalit, suosii valtio-opin projektikurssia. Talvella opiskelijaryhmä selvitti puoluekannan merkitystä presidenttiehdokkaan valinnassa.
Europarlamenttivaaleja tarkastelevalla kurssilla valtio-opin opiskelijat on jaettu ryhmiin, jotka tutkivat aihetta monesta näkökulmasta. Professori Raunion vetämällä kurssilla tarkastelussa ovat esimerkiksi kampanjointi, vaaliohjelmat ja media. Tällä kertaa opiskelijat raportoivat myös ehdokkaiden vaalitilaisuudesta.
Lue lisää:
Lehtinen & Raunio: EU-vaalit ja unionin suunta: Suomalaisten puolueiden EU-politiikka (Politiikasta)
Lehtinen & Raunio: EU-vaalit ja unionin suunta: Europuolueet ja kärkiehdokkaat (Politiikasta)
Kirjoittaja: Mikko Korhonen
