EVA-labrasta japanilaiseen temppeliin – tai oman rakennussuunnitelman sisään
Tilallisuuden tunteminen on tärkeää arkkitehdille. Perinteisesti sitä on tarkasteltu esimerkiksi pienoismallien avulla, mutta pian arkkitehtiopiskelijat voivat vaikka kävellä omassa suunnitelmassaan – ja ottaa muita mukaan. Se on mahdollista Hervannan Rakennustaloon valmistuvassa Extended Virtual Architecture -laboratoriossa eli EVA-labrassa.
– EVA-labran Varjo XR-3 -lasien, muiden laitteiden ja ohjelmistojen avulla voi tutustua virtuaalisesti ”omin silmin” rakennuksiin ja kaupunkikohteisiin eri puolilla maailmaa. Opiskelijat voivat myös sijoittaa omia suunnitelmiaan virtuaalisiin ympäristöihin ja tutkailla, miten ne toimivat. Virtuaalitodellisuudessa voi esimerkiksi tarkastella suunnitelmiaan eri säätiloissa tai vuorokaudenaikoina. Myös 3D-valokuvia voidaan tarkastella ikään kuin olisi paikan päällä, professori, koulutusvaradekaani Juho Rajaniemi rakennetun ympäristön tiedekunnasta kertoo.
– Koska labrassa on useammat lasit, monta ihmistä voi tutustua samaan paikkaan – vaikkapa jonkin kaupungin keskusaukioon – yhtä aikaa. Lähitulevaisuudessa uusien ohjelmien myötä voi olla, että he näkevät virtuaalitodellisuudessa toisensa muinakin kuin avatar-hahmoina. Alan kehitys on nyt todella nopeaa. Esimerkiksi lasit saadaan pian johdottomiksi, Rajaniemi visioi.
Minne katse kohdistuu?
Tutkija Mari-Sohvi Miettinen on yksi ensimmäisistä EVA-labraa koekäyttäneistä.
– Kun meille demottiin Varjo XR-3 -laseja, ”kävimme” japanilaisessa temppelissä. Päivä vaihtui yöksi ja tulikärpäset tulivat esiin. Se oli vaikuttava elämys, Miettinen kertoo.
Miettinen opettaa tutkimustyönsä ohessa rakennussuunnittelun perusteita ensimmäisen ja toisen vuosikurssin opiskelijoille. Hän teki oman diplomityönsä arkkitehtien havainnekuvista ja on nyt hyvin innostunut näkemään, millaisia uusia mahdollisuuksia virtuaalitodellisuus tuo sillä saralla.
– Olisi mahtavaa, jos esittelytaulujen ja pienoismallien sijaan opiskelijat voisivat esitellä suunnitelmansa virtuaalitilassa, jossa mallia voitaisiin tarkastella eri tavoin. Jatkossa useampi ihminen voisi katsella samaa mallia tai jopa kulkea mallin sisällä yhtä aikaa ja keskustella siitä, Mari-Sohvi Miettinen sanoo.
Vaikka uusi EVA-labra tulee olemaan ahkerassa opetuskäytössä, aikaa liikenee myös tutkimukselle ja yritysyhteistyölle. Esimerkiksi asumispreferensseistä voidaan virtuaalitodellisuuden avulla saada kiinnostavaa tietoa.
– Meillä käytössä olevissa laseissa on katseentunnistus, eli ohjelma osaa tunnistaa, minne käyttäjä katsoo. Se tekee monenlaiset kiinnostavat tutkimusasetelmat mahdollisiksi. Yksinkertaisimmillaan voitaisiin esimerkiksi tutkia, mihin käyttäjän katse kohdistuu vaikkapa rautatieasemalla. Ne ovat niitä paikkoja, joihin opastekyltit kannattaisi sijoittaa, Mari-Sohvi Miettinen havainnollistaa.
– Myös muut tiedekunnan tutkijat voivat käyttää laitteita vaikkapa liikennetutkimukseen. Kun ympäristöihin saadaan mukaan ääni, avautuu taas uusia mahdollisuuksia monitieteisiin tutkimushankkeisiin, Juho Rajaniemi sanoo.
Huipputarkkaa virtuaalitodellisuutta
Projektipäällikkö Heikki Vuorinen on ollut hankkeessa mukana kalibroimassa laitteita ja virittelemässä ohjelmistoja tamperelaistarpeisiin sopiviksi. Ja mikäs niitä kalibroidessa: EVA-labran varusteet ovat huipputekniikkaa.
– Varjo XR-3 -lasit ovat kuluttajien saatavilla olevia laseja paljon tarkempia. Kokemus on huomattavasti immersiivisempi, Vuorinen kertoo.
Laajennetun todellisuuden lasit ovat vain osa EVA-labraa. Käytössä on tällä hetkellä kymmenisen erilaista ohjelmaa, mutta lisää sekä laitteita että ohjelmistoja on hankintalistalla. Heikki Vuorinen neuvoo ja kouluttaa henkilökuntaa laitteiden käytössä.
– Olen itsekin arkkitehti ja ilahduin siitä, ettei tarvitse olla it-velho käyttääkseen tätä teknologiaa. Vaikka kaikki on uusinta uutta, laitteet ovat helppoja käyttää ja ne myös ohjaavat käyttäjää. Lasit päähän ja ohjelma käyntiin, Vuorinen rohkaisee.
Teksti: Sanna Kähkönen
Kuvat: Jonne Renvall
