Hyppää pääsisältöön

Haemme 18. journalistiikan työelämäprofessoria – Tampereen yliopistossa työelämäprofessuuri jo vuodesta 2007

Julkaistu 19.3.2024
Tampereen yliopisto
Rajalahti, Pietiläinen, Grundström, Jokelin, Virtanen, Paasonen, Leino, Vehkoo, kuva: Anni Ågren
Kuvassa Hanna Rajalahti, Tuomo Pietiläinen, Elina Grundström, Renny Jokelin, Rauli Virtanen, Elina Paasonen, Ritva Leino ja Johanna Vehkoo.
Olkinuora, Hellman, Rajalahti, Pulkkinen, Vehkalahti, Pietiläinen, Grundström​, Jokelin, Virtanen, Nikkanen, Pullinen, Paasonen, Seuri​, Räty, Leino, Vehkoo, Kivimäki, ? Haemme journalistiikan työelämäprofessoria Tampereen yliopistoon lukuvuodeksi 2024–2025.

Tehtävän tarkoituksena on käytännön työelämän sekä yliopistokoulutuksen ja tutkimuksen lähentäminen toisiinsa. Tehtävässä korostuu käytännöllinen perehtyneisyys tehtäväalaan, ja se on tarkoitettu omalla alallaan ansioituneelle journalistille, jonka odotetaan jakavan kokemustaan sekä antavan merkittävän panoksensa journalismin opetuksen ja tutkimuksen kehittämiseen."  

Marko Ala-Fossi

Tehtäviin kuuluu: 

  • Opettaa journalistiikkaa yliopiston journalistikoulutuksen eri tasoilla pitämällä luentoja, työpajoja ja pienimuotoisia seminaareja  
  • Kehittää erillisen opetus- ja työsuunnitelman perusteella määrittyvää journalismin erityisalaa ja sen opetusta  
  • Osallistua yksikön tutkijayhteisön toimintaan ja täydennyskoulutukseen 
     

Tampereen yliopisto edelläkävijä – journalistiikan työelämäprofessuuri jo vuodesta 2007 alkaen

Toimittajakoulutus Suomessa alkoi Helsingissä toimineessa Kansalaiskorkeakoulussa vuonna 1925 ja jatkui Yhteiskunnallisessa Korkeakoulussa (YKK) vuosina 1930–1966 ja Tampereen yliopistossa vuodesta 1966 lähtien. Tampereen yliopisto on näin Pohjoismaiden vanhin ja Suomen suurin journalistien koulutusinstituutio.

Vuonna 2006 alun perin Helsingin Sanomain Säätiön lahjoitusvaroilla Tampereen yliopistoon  perustettu journalistiikan vierailijaprofessuuri oli edelläkävijä Suomessa, sillä niin sanotut käytännön professuurit (professor of practice) yleistyivät meillä vasta 2010-luvulla yliopistolain muututtua (suomenkielinen nimike journalistiikan vierailijaprofessori muuttui journalistiikan työelämäprofessoriksi vuonna 2019). Toukokuussa 2022 työelämäprofessorien määräksi suomalaisyliopistoissa ynnättiin 138. Erityisen paljon heitä on teknisten ja kaupallisten alojen tutkinto-ohjelmissa. 

Työelämäprofessori on Suomessa yleensä kutsuttu tehtäväänsä määräajaksi, ja rekrytoinnissa korostuvat yliopiston ulkopuolella saavutetut ansiot. Yhdysvalloissa työelämäprofessoreja on ollut jo useita vuosikymmeniä, ja siellä heidän tehtävänsä ovat painottuneet käytännönläheisen opetuksen antamiseen. Työelämäprofessoreilla voi olla muitakin tehtäviä, kuten sillanrakentaminen akateemisen tutkimuksen ja yritysten tutkimus- ja kehitystoiminnan välille sekä yliopistoa ympäröivän yhteiskunnan palveleminen.  

Helsingin Sanomien Säätiö linjasi journalistiikan vierailuprofessorin virkaa perustettaessa, että tehtävään ”on tarkoitus nimittää ansioitunut toimittaja, joka haluaa pohtia alan kysymyksiä ja tulevaisuutta sekä opettaa tulevia toimittajia” (Kallionpää 2006). Samalla luotiin käytäntö, jonka mukaan Tampereen yliopistossa journalistiikan vierailija- ja työelämäprofessorit on aina palkattu vain yhdeksi lukuvuodeksi kerrallaan. Näin on voitu maksimoida akateemisen tutkimuksen ja koulutuksen sekä työelämän kosketuspinta samalla kun journalistiikan opetus on voinut reagoida journalismin ja mediakentän muutoksiin. 

Vierailija- ja työelämäprofessoreiden työtehtävissä keskeisellä sijalla on ollut alusta lähtien journalistiikan perustutkinto-opiskelijoiden opettaminen sekä kandidaatti- että maisteriopinnoissa. Lisäksi he ovat keskustelleet aktiivisesti journalismista niin yleisjulkisuudessa kuin ammattikunnan keskuudessa (mm. Suomen Kuvalehden ja Uutismedian liiton jäsenjulkaisun eli Suomen Lehdistön kolumnisteina) toteuttaen näin yliopiston tehtävää yhteiskunnallisena vaikuttajana.   

Ei ole liioiteltua sanoa, että Hannu Olkinuoran valinta vuonna 2007 journalistiikan ensimmäiseksi vierailijaprofessoriksi Tampereen yliopistoon oli käännekohta suomalaisen toimittajakoulutuksen historiassa. Olkinuora ja häntä seuranneet vierailija- ja työelämäprofessorit ovat tiivistäneet akateemisen koulutuksen ja ammattikentän vuorovaikutusta ja istuttaneet sekä ajantasaista että aikaansa edellä olevaa osaamista journalistiikan opiskelijoihin. Tampereen yliopiston journalistiikan työelämäprofessuuri on edelleen lajissaan ainoa Suomessa.  

Helsingin Sanomien Säätiön viisivuotisen apurahan päättymisen jälkeen (2012- ) journalistiikan vierailijaprofessuurin kustannuksista on vastannut Tampereen yliopisto. Tamperelaisten yliopistojen fuusioiduttua tehtävänimikkeeksi vaihtui 2019 journalistiikan työelämäprofessori, mutta tehtävän hakuilmoituksessa näkyvät selvästi edelleen alkuperäiselle lahjoitusprofessuurille määritellyt tavoitteet.

Journalistiikan työelämäprofessorit 2007–2024:

2007–2008 Hannu Olkinuora 
2008–2009 Heikki Hellman 
2009–2010 Hanna Rajalahti   
2010–2011 Hannu Pulkkinen   
2011–2012  Iikka Vehkalahti 
2012–2013 Tuomo Pietiläinen 
2013–2014 Elina Grundström​ 
2014–2015 Renny Jokelin 
2015–2016 Rauli Virtanen 
2016–2017 Hanna Nikkanen 
2017–2018 Jussi Pullinen 
2018–2019 Elina Paasonen 
2019–2020 Olli Seuri​ 
2020–2021 Reetta Räty 
2021–2022  Ritva Leino 
2022–2023 Johanna Vehkoo 
2023–2024 Hannu Kivimäki

Hakuaika päättyy 5.4.2024 klo 23.59.
Hakuilmoitus löytyy Tampereen yliopiston Avoimet työpaikat -sivulta

Kallionpää, Katri (2006) Tampereen yliopisto saa journalistiikan vierailuprofessuurin. Artikkeli Helsingin Sanomissa 15.9.2006. https://www.hs.fi/kulttuuri/art-2000004425265.html