Ihmisiä ihmisille – kotihoito houkuttelevammaksi oppilaitosten ja työelämän yhteistyöllä
Kotihoidon palveluilla tarkoitetaan asiakkaan kotiin järjestettyjä sosiaali- ja terveyspalveluja. Kotihoidolla on pyritty vähentämään ympärivuorokautisen laitoshoidon kustannuksia, mikä on aiheuttanut kuormitusta kotihoitoon. Väestön ikääntyminen ja syntyvyyden lasku pahentavat kotihoidon resurssipulaa.
Tilanteen helpottamiseksi tehdään töitä. Vanhuspalvelulakiin ja sosiaalihuoltolakiin lisätään säännökset, joilla parannetaan kotiin annettavien palvelujen saatavuutta ja laatua sekä edistetään kotihoidon henkilöstön riittävyyttä. Tietoisuutta kotihoitotyön arjesta pyritään laajentamaan erilaisilla hankkeilla.
– Kotihoito työskentely-ympäristönä on monelle opiskelijalle vieras. Kun opiskelijat ovat päässeet tutustumaan kotihoitoon, moni opiskelija on kertonut oman mielikuvansa muuttuneen myönteisemmäksi ja kiinnostus kotihoidossa työskentelyä kohtaan on herännyt, sanoo Katja Hautsalo Tampereen ammattikorkeakoulusta (TAMK).
Hautsalo luotsaa TAMKissa Satakunnan ammattikorkeakoulun (SAMK) koordinoimaa hanketta. Keskeisenä tavoitteena on kotihoidon veto- ja pitovoiman lisääminen vahvistamalla alalle valmistuvien opiskelijoiden ja kotihoidon ammattilaisten osaamista ja muutoskyvykkyyttä.
– Kun hanke päättyy keväällä 2023, olemme pystyneet vaikuttamaan negatiiviseen mielikuvaan kotihoidon työstä ja tuomaan esille työn antoisia puolia sekä sitä kautta lisäämään kotihoidon työn veto- ja pitovoimaisuutta sosiaali- ja terveyspalveluissa. Olemme saaneet luotua opiskelijoille väyliä kotihoitoon jo opintojen aikana ja tehtyä yhteistyötä kotihoidon rekrytoinnin kanssa. Lisäksi olemme jalkautuneet ennakoiden toiselle koulutusasteelle antamaan infoa mielekkäästä kotihoidon työstä jatko-opintoihin suuntautumisen tueksi, projektipäällikkö Minna Huhtala summaa hankkeen tavoitteita.
Euroopan sosiaalirahaston rahoittama kolmivuotinen hanke alkoi huhtikuussa 2020. TAMKin ja SAMKin lisäksi oppilaitoksista mukana ovat SASKY-koulutuskuntayhtymä ja Satakunnan koulutuskuntayhtymä Sataedu. Työelämän yhteistyökumppaneina Pirkanmaalla ovat Sastamalan kotihoito, Parkanon kotihoito ja Jyllin Kodit Ikaalisissa.
– Yhteistyö on toimivaa ja tehokasta. Osatoteuttajien kesken vallitsee luottamus ja kiinnostus aiheeseen. Korkea-asteen ja toisen asteen oppilaitosten yhteistyö on ollut kitkatonta, Huhtala kiittelee.
Sairaanhoitajaopiskelija Heta Seinä osallistui hankkeeseen gerontologisen hoitotyön opintojaksolla.
– Koen, että kokonaisvaltainen näkemykseni kotihoidosta on laajentunut huomattavasti osallistumisen myötä. Ennen tätä opintojaksoa ja hanketta käsitykseni kotihoidosta oli pitkälti median ja kavereilta kuultujen juttujen varassa.
Moniulotteisemman näkemyksen levittämiseksi hankkeessa on toteutettu kotihoidon henkilöstön haastatteluja videoille, podcastiin ja lehtijuttuihin.
Digitaalisuus mahdollistaa maakuntayhteistyön
Satakunnan ja Pirkanmaan yhteishankkeessa monet toiminnot on suunniteltu hybridimenetelmiä ja digitaalisuutta hyödyntäviksi, joten hanketyö etenee koronan aiheuttamista haasteista huolimatta. Osallistujille toteutetaan myös yhteisiä työpajoja pääsääntöisesti verkossa.
Työpajoissa perehdytään kotihoidon keskeisiin asioihin, kuten muutoskyvykkyyteen, eri asiakasryhmien palvelutarpeisiin, työnhallinnan välineisiin ja itsensä johtamiseen.
– Työpajat ovat herättäneet paljon kiinnostavia ajatuksia ja kokemusten vaihtoa. Ensimmäisen hankevuoden aikana on myös luotu tärkeitä yhteistyösuhteita ja työskentelytapoja oppilaitosten ja kotihoidon välille. Kiireisessä kotihoidon arjessa hankkeeseen osallistumisen tulee olla työntekijälle sujuvaa ja hyvin suunniteltua, ja tähän on kiinnitetty hankkeessa erityisesti huomiota, kertoo Katja Hautsalo.
– Toisessa työpajassa hyödynsimme simulaatiota. Simulaationa tuotettiin etukäteen suunniteltu kotihoidon kotikäyntitilanne. Simulaatiotilanne välitettiin verkkoon SAMKin Kokeilimo-tilasta, Minna Huhtala sanoo.
Hankkeen alkuvaiheen aikana monissa yhteyksissä on tullut esiin tarve mentoroinnin kehittämiselle.
– Opiskelijoille ja uusille työntekijöille kotihoito näyttäytyy erittäin vastuullisena, itsenäisenä ja monesti yksinäisenä työnä, jossa tarvitaan monenlaista osaamista ja tietotaitoa. Näiden vaatimusten vuoksi kotihoidossa työskentelyn aloittaminen voi olla kynnyskysymys, sanoo Hautsalo.
Työntekijät ja työnantajat ovat olleet huolissaan niin perehdytyksen riittävyydestä kuin uusien työntekijöiden kotihoidossa jatkamisesta. Hankkeen yhtenä tavoitteena onkin tuottaa toimiva mentorointimalli, jonka työstäminen käynnistyy hankkeessa tänä syksynä.
Hankkeessa tuotetaan myös tietojen ja taitojen kehittämiseen liittyviä webinaareja, kuten syyskuussa verkossa järjestettävä Suomen Muistiasiantuntijat ry:n Lupa puhua -hankkeen muistimatka-välineen esittely. Lisäksi lokakuussa järjestetään viiden alan kansallisen hankkeen yhteistyössä valtakunnallinen yhteiswebinaari vanhustyön vetovoimaisuudesta. Webinaari on suunnattu vanhustyön kuntien päättäjille, esihenkilöille, vanhusneuvostoille, järjestöille ja yhdistyksille. Webinaarin juontajana ja yhtenä puhujana on näyttelijä Seela Sella.
Media-alalta kotihoitoon
Lähihoitaja Annika Koivunen on työskennellyt nyt puolitoista vuotta Parkanon kotihoidossa. Tie ammattiin on kulkenut kiehtovia reittejä. Koivunen opiskeli ensin videokuvaajaksi ja työskenteli 10 vuotta media-alalla erilaisissa projekteissa.
– Tein opetusohjelmia erityisopetukseen. Viimeiset neljä vuotta tein työtäni kotona. Siihen aikaan ei ollut edes Teamsia. Kyllästyin keskustelemaan vain tietokoneen kanssa ja kaipasin muiden ihmisten seuraa, Koivunen selittää suunnanmuutosta.
Koska käsillä tekeminen on ollut Koivuselle aina tärkeä harrastus, hän kouluttautui ohjaustoiminnan artesaaniksi ja toimi kuntouttavassa työtoiminnassa ohjaajana. Sotealan koulutus kuitenkin uupui. Parkanossa Koivusella oli mahdollisuus kouluttautua lähihoitajaksi, ja hän valmistui vuonna 2019. Koivunen on työskennellyt kotihoidon lisäksi ikäihmisten ja kehitysvammaisten päivätoiminnassa sekä tehnyt sijaisuuksia perhetyössä ja tehostetussa palveluasumisyksikössä.
– Kotihoidossa pystyn työskentelemään itsenäisesti. Työ on vaihtelevaa, ja jokainen päivä on erilainen. Pidän haasteista ja työn kehittämisestä. Kehitysideani ovat saaneet hyvän vastaanoton, ja koen, että olen tullut kuulluksi. Olen luonteeltani sosiaalinen ja tarkka, ja näitä ominaisuuksia pystyn hyödyntämään työssäni.
Älyteknologia ja robotit tuovat helpotusta kiireeseen
Monessa kotihoidon organisaatiossa on tällä hetkellä menossa erilaisia teknologioiden käyttöönottoja. Veto- ja pitovoimaa -hankkeessakin on tutustuttu kotihoidossa hyödynnettäviin teknologisiin ratkaisuihin. Hankkeessa tuotetaan myös mobiilissa toimiva työtehtäviin liittyvä tarkistuslista ja viestintäsovellus.
– Hankkeessa on esitelty työpajaosallistujille SAMKin simulaatiotilat ja Sataedu-koulutuskuntayhtymän uusi Ulvilassa sijaitseva MeWet-koti, joka on hyvinvointiteknologian tutkimus-, kehitys- ja oppimisympäristö. Moodle-työskentelyalustaltamme löytyy muun muassa Vanhus- ja lähimmäispalvelun liiton Ikäteknologiakeskuksen materiaalia, Minna Huhtala kertoo.
Sekä sairaanhoitajaopiskelija Heta Seinä että lähihoitaja Annika Koivunen näkevät teknologian hyödyntämisen mieluummin mahdollisuutena kuin uhkana.
Seinä oli mukana tiimissä, joka kirjoitti hankkeen blogiin teknologian tarjoamista ratkaisuista kotihoidon haasteisiin. Kiire leimaa kotihoitoa, ja kiireeseen voidaan vastata muun muassa älyteknologioin.
– Lääkeannostelurobotit helpottavat esimerkiksi aamun lääkkeenjakoruuhkia, kun kaikkien asiakkaiden tulisi saada lääkkeet samaan aikaan. Ymmärrän sen, että kiireongelmia ei ratkaista vain uusilla innovaatioilla, vaan esimerkiksi henkilöstöresurssia tulisi olla riittävästi käytettävissä. Etäyhteyksien hyödyntäminen osassa kotihoidon käynneistä voisi kuitenkin auttaa ajanhallinnassa, Seinä sanoo.
Annika Koivunen on samoilla linjoilla.
– Olen hyvin teknologiamyönteinen. Suoritin keväällä Älykkäät teknologiat hyvinvointialalla -koulutuksen. Koulutus avasi minulle ihan uuden maailman. Uskon siihen, että teknologian avulla saamme siirrettyä tylsiä ja tarkkuutta vaativia tehtäviä roboteille, ja meille ihmisille jää enemmän aikaa olla ihmisiä.
Lisätietoja
Katja Hautsalo
lehtori, sosiaali- ja terveysala, Tampereen ammattikorkeakoulu
katja.hautsalo [at] tuni.fi (katja[dot]hautsalo[at]tuni[dot]fi), p. 040 572 7599
Veto- ja pitovoimaa kotihoitoon -hankkeen verkkosivut:
https://vetojapitokotihoito.samk.fi/
Teksti: Emmi Rämö
Kuva ja video: Karoliina Ranua
