Jääkö osa työturvallisuusriskeistä tunnistamatta?
Riskien arvioinnista ja hallinnasta on muodostunut työpaikoilla yleisesti käytössä oleva väline työturvallisuustyöhön. Tutkimuksissa on kuitenkin havaittu ongelmia ja kehittämistarpeita riskien arvioinnin ja hallinnan käytännön toteutuksessa. Osa vaaroista saattaa esimerkiksi jäädä tunnistamatta, riskin suuruuden määrittäminen koetaan vaikeaksi ja riskienarvioinnin tulosten hyödyntämisessä olisi parannettavaa. Riittämätön riskien tunnistaminen ja hallinta ovat usein tapaturmien taustalla. Lisäksi työn turvallisuuden ja terveellisyyden parantamiseksi tehdyt toimenpiteet eivät ole valtakunnallisella tasolla tuottaneet toivottua tulosta.
– Herää kysymys, kuinka onnistunutta työpaikoilla tehtävä riskien arviointi lopulta on ja kuinka hyvin se ohjaa kohdistamaan toimenpiteitä oikeisiin kohteisiin, pohtii hiljattain päättyneen hankkeen vastuullisena johtajana toiminut professori Jouni Kivistö-Rahnasto Tampereen yliopistosta.
Hankkeessa selvisi, että erityisesti psykososiaaliset riskit, poikkeustilanteisiin liittyvät vaarat sekä yhteisen työpaikan vaarat koettiin vaikeina tunnistaa tai hallita. Esimerkiksi koneiden häiriönpurkutilanteiden etenemistä voi olla vaikea ennustaa ja tunnistaa niihin liittyviä vaaroja. Yhteisellä työpaikalla taas muiden kuin omasta toiminnasta johtuvista vaaroista voi olla vaikea saada tietoa. Psykososiaalisista riskeistä, kuten kiireestä tai epäasiallisesta kohtelusta, ei aina haluta tai osata kertoa.
– Osasta vaaroja on vaikea saada tietoa. Tällaisia ovat esimerkiksi vaarat, joita on vaikea havaita aistein, sekä vaikkapa ohjeiden vastaiset työtavat, hankkeessa toiminut tutkijatohtori Noora Nenonen sanoo.
– Jotkut vaarat taas ovat hyvin tiedossa työpaikoilla, mutta toimivien toimenpiteiden suunnittelu voi olla vaikeaa. Esimerkiksi liikenteeseen, inhimillisiin tekijöihin ja yhteisen työpaikan vaaroihin vaikuttaminen koetaan vaikeaksi, Nenonen jatkaa.
Huomio riskienhallinnan osaamiseen ja prosessin loppupäähän
Riskien tunnistamisen ja hallinnan onnistumiseen vaikuttavat muun muassa työvälineiden rajoitukset sekä riskienarviointiin liittyvä osaaminen. Esimerkiksi vaarojen tunnistamiseen käytettävät tarkistuslistat eivät ole kaiken kattavia.
– Muistutustoiminnolla voitaisiin jo edistää toimenpiteiden toteutumista ja kirjaamista, tutkijat vinkkaavat.
Usein haasteena on, että riskienarviointi työpaikoilla on pitkälti turvallisuusasiantuntijavetoista, eivätkä riskienarvioinnin käytännöt ole välttämättä ole muulla henkilöstöllä tiedossa tai muistissa.
– Vaarojen tunnistamista voidaan kuitenkin kehittää koulutuksella ja harjoittelemalla, Nenonen kertoo.
Käytännössä työpaikoilla painottuvat nyt vaarojen tunnistaminen ja riskienhallintatoimenpiteiden valinta. Jatkossa tulisi kiinnittää enemmän huomiota toimenpiteiden toteutumisen seurantaan ja arviointiin, jotta voidaan varmistua niiden toimivuudesta.
Turvallisuuden johtamisen ja suunnittelun (SAFETY) -tutkimusryhmä Tampereen teknillisestä yliopistosta (nykyisin uudesta Tampereen yliopistosta) toteutti Oikeat riskit -hankkeen yhteistyössä neljän valmistavan teollisuuden ja kiinteistöpalveluiden toimialan yrityksen kanssa. Hanketta rahoittivat Työsuojelurahasto, TTY ja kumppaniyritykset. Lisäksi hankkeen yhteistyökumppaneina olivat sosiaali- ja terveysministeriö, Tapaturmavakuutuskeskus sekä Työsuojelupäälliköt ry.
Tutkimuksen loppuraporttiin voi tutustua verkossa osoitteessa http://urn.fi/URN:ISBN:978-952-15-4294-7
Lisätietoja
Professori Jouni Kivistö-Rahnasto, puh. 040 567 4676, jouni.kivisto-rahnasto [at] tuni.fi (jouni[dot]kivisto-rahnasto[at]tuni[dot]fi)
Tutkijatohtori Noora Nenonen, puh. 040 849 0352, noora.nenonen [at] tuni.fi (noora[dot]nenonen[at]tuni[dot]fi)
