Joko tunnet? Liikenteen tutkimuskeskus Verne

– Kestävä liikennejärjestelmä tarkoittaa meille liikenteen triplanollavision toteutumista, eli sitä että kenenkään ei tarvitse kuolla liikenneonnettomuuksissa, sairastua liikenteen päästöjen vuoksi tai kärsiä alentuneesta hyvinvoinnista liikenneköyhyyden vuoksi. Näihin tavoitteisiin pääsemiseen vaikuttavat liikenteen teknologiset muutokset ja megatrendit sekä tulevaisuusnäkökulma ovat vahvasti läsnä Vernen tutkimuksessa, tutkimuskeskuksen johtaja, tenure track -professori Heikki Liimatainen kertoo.

Tutkimuksessa keskitytään liikennejärjestelmän muutostekijöihin. Näitä ovat esimerkiksi kasvihuonekaasupäästöjen vähentämistarpeet, kuten liikenteen sähköistyminen sekä liikenteen päästövähennystoimenpiteet ja -skenaariot. Teknologian kehitykseen liittyen tutkitaan muun muassa automatisoitumisen ja digitalisaation vaikutuksia. Myös liikenteen uusiin palveluihin ja liiketoimintamalleihin, kuten liikkumiseen palveluna eli MaaSiin (Mobility as a service) liittyvää tutkimusta tehdään paljon.

– Verne tutkii näiden ilmiöiden vaikutuksia liikenne- ja logistiikkajärjestelmään kokonaisuutena. Liimatainen sanoo.

Tutkimusta ei tehdä vain tietokoneen äärellä: Vernellä on käytössä muun muassa kevyt kenttätutkimuskalusto, johon sisältyy esimerkiksi nopeustutka, melumittari ja liikennemäärien laskentakalustoa.

Tutkimuksen saralla tehdään paljon yhteistyötä muiden korkeakoulujen ja tutkimuslaitosten kanssa.

– Olemme kiinnostuneita kaikenlaisesta yhteistyöstä, erityisesti voimme auttaa liikenteen ja logistiikan päästövähennyksiin liittyvissä tutkimuksissa. Tutkimusprojekteissa teemme yhteistyötä esimerkiksi Suomen ympäristökeskuksen ja VTT:n kanssa. Diplomityöprojektien kautta teemme yhteistyötä monien yritysten ja kaupunkien kanssa. Olemme myös käynnistämässä jatkuvan oppimisen palveluna logistiikan akateemisen moduulin, jonka kautta työelämässä olevat voivat päivittää osaamistaan kestävästä logistiikasta ja kuljetusjärjestelmistä, Heikki Liimatainen kertoo.

Kestävän, automatisoituvan ja sähköistyvän liikenteen opetusta kehitetään yhteistyöllä

Vernen ryhmään kuuluu kaksi professoria, kolme lehtoria tai yliopisto-opettajaa, neljä tutkijaa sekä kurssiassistentti. Tutkimuksen lisäksi toiminnassa on ajankohtaista myös alan opetuksen kehittäminen.

– Olemme kehittämässä englanninkielistä maisteriohjelmaa, joka alkaa syksyllä 2023 ja tarjoaa jatkon viime syksynä aloitetulle kestävän kaupunkikehityksen kandiohjelmalle. Tämän lisäksi saimme myös rahoituksen opetusministeriöltä yliopistojen verkostoyhteistyölle kestävän, automatisoituvan ja sähköistyvän liikenteen opetuksen kehittämiseksi.

Uudessa verkostossa ovat mukana Tampereen yliopiston lisäksi Aalto, LUT, Turun, Vaasan ja Lapin yliopistot sekä Metropolia-ammattikorkeakoulu.

Tutustu alan uusiin tutkimuksiin

Viime aikoina Vernen tutkijat ovat julkaisseet tutkimuksia esimerkiksi kuljettajien tukijärjestelmien ja automaattiautojen mahdollisista liikenneturvallisuusvaikutuksista, joukkoliikenteen ja liikenteen palvelujen kehittämisestä sekä tiekuljetusten tehostamisesta. Linkeistä pääset tutustumaan tuoreisiin tutkimuksiin:

• Characteristics of Commuters’ Single-Bicycle Crashes in Insurance Data
• Prioritizing Safety or Traffic Flow? Qualitative Study on Highly Automated Vehicles’ Potential to Prevent Pedestrian Crashes with Two Different Ambitions
• The Safety Potential of Lane Keeping Assistance and Possible Actions to Improve the Potential
• The potential impacts of automated vehicles on pedestrian safety in a four-season country
• Satisfaction with general functionality and safety of travel in relation to residential environment and satisfaction with transport modes
• How to achieve continuous increase in public transport ridership? – A Case Study of Braunschweig and Tampere
• People's current mobility costs and willingness to pay for MaaS
• Impacts of increasing maximum truck weight – Case Finland
• Liikennesuunnittelun seuran Liikenne 2020 -vuosikirjassa on kolme Vernen artikkelia.

 

Lisätiedot: Liikenteen tutkimuskeskus Vernen johtaja, tenure track -professori Heikki Liimatainen

 

Teksti: Heikki Liimatainen
Kuva: Jonne Renvall