Hyppää pääsisältöön

Kahden työkalun omistajasta rakennusfirman toimitusjohtajaksi

Julkaistu 17.5.2021
Tampereen korkeakouluyhteisö
Niko Riskilä hymyilee punainen pipo päässään.
Kuva: Jonne Renvall, Tampereen yliopisto
Niko Riskilälle asuntojen rakentaminen on peli, jota ei voi koskaan pelata läpi, vaan se tarjoaa jatkuvasti uusia yllätyksiä ja haasteita. Aina on varaa parantaa.

Kesällä 2011 Niko Riskilää harmitti. Hän ei päässyt heti armeijan jälkeen opiskelemaan, vaan Tampereen ammattikorkeakoulun ovi napsahti nenän edestä kiinni. Eihän siinä muu auttanut kuin mennä töihin, hakea pankista asuntolaina ja ostaa kaksio remontoitavaksi, koska jotain järkevää tekemistä piti saada tilalle.

Ammattikorkeakoulun ovet aukenivat seuraavana vuonna, ja oman asunnon remontin myötä oli myös kypsynyt ajatus: kun remontointi kerran sujui, sitä voisi opintojen ohessa tehdä muillekin. Niinpä Riskilä perusti toiminimen, josta myöhemmin kasvoi Nikora Oy. Ensimmäisen asiakkaansa hän sai heti opintouran alkupuolella, kun vanhempien naapuri pyysi tekemään keittiöremonttia.

– Siinä vaiheessa minulla ei ollut omasta takaa kuin akkuporakone ja kuviosaha. Kyllä se hieman arvelutti, että miten tästä selviää.

Ja hyvin siitä selvittiin. Riskilä heitti kaksi työkaluaan kaverilta lainatun pakettiauton kyytiin ja hurautti sillä seuraavan parin viikon ajan työstämään asiakkaan keittiötä. Seuraavana kesänä panokset kasvoivat, kun tuttavaperhe antoi tehtäväksi omakotitalon rakentamisen. Hirveät paineethan siitä tulivat.

– Olin 22-vuotias, takana oli yksi vuosi talonrakennustekniikan insinööriopintoja, ja käsiini luotettiin valmistalon kokoaminen ja sisäpuolen rakentaminen lattiasta kattoon. Mietin, että on tuo kaverikin kyllä hullu, Riskilä nauraa.

Hyvin tehty työ johti toiseen, ja seuraavana kesänä Riskilä oli rakentamassa hallia samaiselle tutulle.

Rakennuksessa pitää olla juju

Itseään Riskilä kuvaa suorittajaksi. Kesämökkireissulla hän ei ole se tyyppi, joka löytyy riippumatosta makoilemasta. Riskilä tykkäsi jo lapsena hakata polttopuita ja haravoida lehtiä – mitä vain, kunhan ei tarvinnut olla paikoillaan ja sai tehdä omilla käsillään. Oman kädenjäljen jättäminen maailmaan motivoi, ja sitähän rakentaminen on.

Riskilän yritys Nikora Oy keskittyy moderniin asuntotuotantoon. Käytännössä se tarkoittaa sitä, että he ostavat tontin, suunnittelevat sinne asuntokohteen, myyvät paketin ja lopuksi rakentavat kohteen.

– En tykkää puhua gryndaamisesta, siinä on omaan korvaan vähän huono kaiku, mutta sitähän me teemme.

Kuva: Jonne Renvall, Tampereen yliopisto

Riskilä innostuu sitä enemmän, mitä haastavampi ja erikoisempi rakennusprojekti on kyseessä. Perinteinen neljä seinää ja harjakatto ei kiinnosta, vaan talossa pitää olla jokin juju. Riskilälle tärkeitä rakennuksen ominaisuuksia ovat ympäristöystävällisyys, käytännöllisyys, laadukkuus, räätälöitävyys, modernius ja kauneus.

Koska kauneus on katsojan silmässä, Nikoran talojen arkkitehtuuri herättää erilaisia mielipiteitä – myös negatiivisia – ja sitä Riskilä haluaakin. Hajutonta ja mautonta on ihan tarpeeksi.

Ympäristöystävällisyys näkyy esimerkiksi siten, että Nikoran asuntojen päärakennusmateriaali on puu, lämmitys hoidetaan ilmavesilämpöpumpuilla tai maalämmöllä, muovia käytetään mahdollisimman vähän ja jätteiden kierrätykseen panostetaan. Lisäksi vireillä on sopimus yhtiön kanssa, joka tarjoaa päästökompensaatiota metsittämällä joutomaita.

– Se, mistä eritysesti tahtoisin Nikoran tulevan tunnetuksi, on räätälöitävyys. Aina ei ole pakko rakentaa omakotitaloa, vaan jokainen voi saada myös asunto-osakeyhtiössä juuri sellaisen kodin kuin toivoo. Tavoitteena ei ole olla Pirkanmaan suurin, mutta arvostetuin.

Tehokkuusajattelu nakertaa ammattiylpeyttä

Rakennusalalla olisi helppo kasvaa raketin lailla, mutta se ei ole Riskilälle itseisarvo. Mieluummin laadulla ja tyylillä kuin katteen maksimointi silmissä kiiltäen. Sen vuoksi rakennusalan toimintakulttuuri saakin Riskilän manailemaan.

– Kun itse haluaa tehdä mahdollisimman hyvin, se istuu huonosti siihen, että markkinat ajavat tekemään mahdollisimman tehokkaasti. Jostain siinä pitää väkisinkin tinkiä. Toivoisin alalle enemmän ammattiylpeyttä.

Usein ennen asunnon luovutusta, kun muut työntekijät ovat illalla jo lähteneet, Riskilä jää tyhjään asuntoon kiertelemään ja katselemaan muutamaksi tunniksi.

– Asunto ei enää sinä vaiheessa ole pelkästään omaa käden jälkeä, mutta se on konkretiaksi muuttunut oma suunnitelma ja oman tiimin yhteistyön tulos. Se on palkitsevaa.

Kuten rakennusalan yrittäjälle sopii, on Riskilä tietenkin rakentanut itse paritalon, jossa asuu. Idea sai alkunsa rantaterassilla jossain päin Eurooppa, kun Riskilä oli ystävänsä kanssa reissussa opintojensa viimeisenä vuonna.

– Kun näin palkkaamamme arkkitehdin suunnitelmat, ne tuntuivat ihan liian isoilta ja hienoilta. Kaverin ilme kuitenkin kertoi, että tästä ei ole enää paluuta.

Riskilä ei ole uskaltanut laskea, kuinka paljon työtunteja upposi niihin kolmeen vuoteen, joina paritaloa rakennettiin. Mutta lopputulokseen hän on tyytyväinen, vaikka aina toki jää parantamisen varaa.

– Unelmani olisi asua rannalla, missä on oma rantasauna ja laituri.

Onneksi nykyisen kodin ikkunasta avautuu peltomaisema, joka talvella näyttää lumipeitteiseltä järveltä.

Kuka?

  • Niko Riskilä, 30 vuotta
  • Asuu itse rakentamassaan paritalossa Ylöjärvellä.
  • Valmistui talonrakennustekniikan insinööriksi Tampereen ammattikorkeakoulusta 2016.
  • Yrittäjä, toimitusjohtaja perustamassaan Nikora Oy:ssa.
  • Valittiin vuonna 2020 Pirkanmaan Vuoden nuoreksi yrittäjäksi ja Tampereen ammattikorkeakoulun Vuoden Alumniksi.
  • Harrastaa maastohiihtoa, maasto- ja maantiepyöräilyä ja moottoripyöräenduroa.
Kuva: Jonne Renvall, Tampereen yliopisto

Kirjoittaja: Sari Laapotti