Korkeakouluyhteisön RATKI-hanke vie Pirkanmaan rakentamista kohti kiertotaloutta
Rakentamisen kiertotalouden TKI-verkosto Pirkanmaalla (RATKI) on Tampereen ammattikorkeakoulun (TAMK) ja Tampereen yliopiston yhteinen Euroopan aluekehitysrahastohanke. Hankeidea ja tarve verkostolle esitettiin Pirkanmaan liiton Pirkanmaan alueen selviytymisstrategiassa.
Uusiomateriaalien käyttö ja materiaalien kierrätys on ollut jo pitkään oleellinen osa rakentamista. Tiukentuvassa ohjausympäristössä kiertotalouden tehostaminen edellyttää toimintamallien luomista hyvistä käytännöistä erityisesti kuntapuolelle ja julkisille tilaajille, jotta potentiaali ja urakoitsijoiden valmiudet voidaan hyödyntää paremmin.
Suuri osa rakennusjätteestä ohjautuu jo uusiokäyttöön
Tilastokeskuksen jätetilaston (2019) mukaan valtaosa rakennusjätteestä (13,2 Mt) on mineraalijätettä, pääasiassa ylijäämämaita. Puujätettä syntyy noin 0,4 Mt, sekajätettä 0,02 Mt ja metallijätettä 0,001 Mt.
– Asfaltti kierrätetään tällä hetkellä erittäin hyvin. Hyvälaatuiset maa-ainekset hyödynnetään jo samalla työmaalla, mikäli mahdollista. Myös louheet hyödynnetään tehokkaasti maarakentamisessa, kertoo hankkeen asiantuntija, kertoo lehtori Eero Nippala Tampereen ammattikorkeakoulusta.
Nippalan mukaan talonrakentamisen purkujätteistä tiili- ja betonimurske käytetään tyypillisesti infrarakentamisessa, kuten tie- tai katurakenteissa. Samoin betoniteräkset kierrätetään. Rakenteiden uudelleenkäyttöä tutkitaan ja kehitetään parhaillaan esimerkiksi ReCreate-hankkeessa.
Kiertotalousasennetta ja -osaamista myös opetukseen
Korkeakouluyhteisössä on moninaista kiertotalousosaamista ja -kokemusta, jota pystytään hyödyntämään. Koko hankkeen projektipäällikkönä toimii Mauri Laasonen Tampereen ammattikorkeakoulusta ja Tampereen yliopiston osuutta vetää Pirjo Kuula.
– Tampereen yliopisto ja TAMK ovat nykyisin samaa isoa organisaatioita, ja yhteishankkeet ovatkin oivallinen mahdollisuus päästä oppimaan uutta sekä jakamaan tietoa ja asiantuntijoiden osaamista korkeakouluyhteisön sisällä yhteistyössä, Kuula sanoo.
– Erityisen tärkeää on siirtää kiertotalousajattelua ja tutkittua tietoa myös opetukseen, osaksi tulevien sukupolvien osaamista, toteaa hankkeessa mukana oleva yliopisto-opettaja Minna Leppänen.
Kartoituksen avulla kokonaiskuva kiertotalouden nykytilasta
Vahva työelämäyhteys tukee hanketta. Ohjausryhmä koostuu järjestöjen ja kuntien edustajista. Mukana ovat Koneyrittäjät ry, Infra ry, Rakennusteollisuus ry, YTP ry, Sastamalan kaupunki, Finnish Green Building Council, UUMA-ohjelma ja Pirkanmaan ELY-keskus.
Hankkeessa kartoitetaan kiertotalouden tilannetta Pirkanmaan alueen eri kunnissa ja kehitetään hyviä kiertotaloutta edistäviä toimintatapoja ja prosesseja yhteistyössä eri toimijoiden kanssa.
Parhaillaan haastatellaan kuntien ja yritysten keskeisiä toimijoita, kootaan tietoa kiertotalouden toteutumisen nykytilanteesta ja pullonkauloista sekä osaamistarpeista. Haastatteluissa tunnistettujen tarpeiden perusteella järjestetään ”werstaita”, joissa pohditaan muun muassa eri tahojen yhteistyömahdollisuuksia. Pilottihankkeissa dokumentoidaan ja kehitetään toimintatapoja.
– Tähänastisten haastattelujen ja talvella tehdyn kuntakyselyn perusteella kuntien välillä on suuriakin eroja. Yhteisenä tunnistettuna tekijänä ovat kuntien niukat resurssit, jotka rajoittavat kehittämistä, kertoo yksi haastattelijoista, Sirpa Väisänen.
Jos kaikki askelmerkit saavutetaan, Pirkanmaan alueen toimijoilla on hankkeen päätyttyä laajemmin tietoa myös siitä, millaista rakentamisen kiertotalouden osaamista ja tukea korkeakouluyhteisöstä löytyy, ja korkeakouluyhteisö on aiempaa aktiivisempi toimija Pirkanmaan rakentamisen verkostoissa.
– Kaikki osapuolet oppivat uutta rakentamisen kiertotaloudesta, ja asenteet muuttuvat kiertotaloutta edistäviksi, kuvaa Pirjo Kuula.
Lue lisää RATKI-hankkeen kotisivulta: https://projects.tuni.fi/ratki/
Teksti: Emmi Rämö
Kuvat: Emmi Rämö ja Minna Leppänen
