Korona nosti siivouksen otsikoihin - nouseeko työn arvostus?
Usein näkymättömäksi jäävä siivoustyö on noussut otsikoihin koronaviruksen myötä.
Tampereen ammattikorkeakoulussa palvelualan restonomeille puhtausteknologiaa opettava lehtori Leila Kakko on siitä tyytyväinen, mutta keskustelu on hänen mukaansa kuitenkin painottunut kotisiivoukseen.
– Kotisiivous on tärkeää, mutta toivoisin, että siivousala laajemminkin ja myös suurten kohteiden siivous nostettaisiin esiin. Koteihin ei ole pakko mennä siivoamaan, jos siellä on todettu koronaa. Laitoksiin, päiväkoteihin, kouluihin ja toimistoihin taas mennään silloinkin.
Toinen asia, jota Kakko toivoisi korostettavan, on hyvä ylläpitosiivous liiallisen desinfioinnin sijaan. Pääasiassa koronaviruksen on todettu tarttuvan pisaratartuntana, mutta kosketustartuntaakaan ei voida täysin poissulkea.
– Käsien pesu ja henkilökohtaisesta hygieniasta huolehtiminen sekä hyvä ylläpitosiivous ovat avainasemassa koronankin torjunnassa. Koronavirushan on puhtaanapidon kannalta paljon helpompi kuin vaikkapa norovirus. Virusta ympäröivä rasvavaippa liukenee saippualla, eli siivoukseen voi käyttää aivan normaaleja puhdistusaineita. Toivoisin, että liialliseen desinfiointiin tai turhan vahvojen aineiden käyttöön ei alalla sorruttaisi.
Virusta ympäröivä rasvavaippa liukenee saippualla, eli siivoukseen voi käyttää aivan normaaleja puhdistusaineita.
Sairaanhoitopiireillä tarkat ohjeistukset
Koronasiivouksessakin on tärkeintä kokonaisuus ja kriittisten pintojen, eli niiden joihin ihmiset usein koskevat, hyvä puhdistaminen puhtailla välineillä. Ammattimaista desinfiointia tarvitaan silloin, kun siivotaan tiloissa, joissa koronavirusta on todettu.
Sairaalaympäristöissä on tarkat ohjeistukset siivoukselle. Kukin sairaanhoitopiiri antaa omat ohjeistuksensa siitä, millä aineilla ja välineillä, missä järjestyksessä ja miten suojattuna eri tiloissa siivous suoritetaan. Myös koronasiivouksesta on omat ohjeensa. Potilaishuoneita siivotaan tarkasti suojattuina ja suojainten pukemis- ja riisumisjärjestys on, aivan samoin kuin lääkäreille ja hoitajillekin, tarkkaan säännelty. Näytteidenottotilojen, tyhjien potilashuoneiden ja muiden tilojen siivoukseen on jokaiseen omat ohjeensa.
Suojauksesta puhuttaessa Leila Kakko muistuttaa, että väliä on myös sillä, ketä halutaan suojata. Koronainfektiossa suojauksen kohteena ovat työntekijät. Joissain toisissa tilanteissa tarkoitus voi olla suojata potilasta.
– Kyllä huono siivous voi pahimmillaan olla jopa hengenvaarallista. Esimerkiksi sairaalaympäristössä siivooja, joka jättäisi jotain tekemättä tai ei tietäisi miten suojaudutaan, voisi aiheuttaa hengenvaaran vaikkapa leukemiapotilaalle.
Siivousala vaatii yhä enemmän taitoa
Ammattimaiseen siivoukseen kuuluu paitsi suojausohjeistusten noudattaminen, myös tietämys siitä, millä aineilla tai missä järjestyksessä mitäkin pintoja siivotaan. Vaikka monilla yhä on mielikuva, että siivousta osaavat kaikki, on myös siivousala teknistynyt ja vaatii yhä enemmän ammattitaitoa. Koneita ja laitteita on yhä enemmän. Niiden käyttö sekä oikean työjärjestyksen ja oikeiden aineiden käyttö opitaan osana siivoojan ammattitutkintoa.
Huono siivous voi pahimmillaan olla jopa hengenvaarallista.
Myös laadunvalvonta on kehittynyt. Monissa kohteissa siivoojat seuraavat itse oman työnsä laatua. Aistinvaraisen havainnoinnin lisäksi ammattisiivoukseen kuuluu jo lähes vakiona erilaisten näytteiden otto, kun seurataan vaikkapa mikrobien esiintyvyyttä siivottavilla pinnoilla.
– Tuntuu, että aina siivoojan ammattia ei täysin ymmärretä. Ihmetellään, että miksi siivoojalla on kärryissään niin paljon välineitä ja tavaraa, mutta ei nähdä, että kakkoskerroksen huoneiden pinnat on puhdistettava ihan eri aineella kuin mitä viidennen kerroksen tiloissa voi käyttää, Kakko kertoo esimerkkinä.
Arvostuksen puute näkyy palkassa
Siivooja, siistijä, palveluvastaava… Alan työntekijöiden ammattinimikkeistö on moninainen, mutta siivooja on työtä parhaiten kuvaava yleisnimitys. Ala on tyypillisesti naisten, maahanmuuttajien ja opiskelijoiden työtä ja palkka on pieni, kuten monilla muillakin naisvaltaisilla palvelualoilla.
Yliopistolehtori Tuija Koivunen ja tutkijatohtori Tiina Saari Tampereen yliopiston yhteiskuntatieteellisestä tiedekunnasta tutkivat parhaillaan Duunarit-hankkeessa työhyvinvointia suorittavassa työssä. Yksi hankkeessa tutkituista ammattiryhmistä on siivoojat.
– Ydinongelma siivousalassa on sen heikko arvostus, joka heijastuu palkoissa, summaavat Koivunen ja Saari.
Viime vuosina yleistyneet pienet yrittäjävetoiset kotisiivousalan yritykset ovat jossain määrin nostaneet alan arvostusta. Suomen parhaaksi työpaikaksi vuonna 2019 valitun Koti Puhtaaksi Oy:n yrittäjä Saana Tynin esimerkkiä ja työtä alan arvostuksen nostamiseksi kehuvat sekä Leila Kakko että tutkijat Koivunen ja Saari.
– Yleensä siivoustyö on sitä näkymätöntä työtä, josta kiitosta ei juuri saa, vaan työ huomataan vain silloin kun se on tehty huonosti tai jätetty tekemättä. Korona on tehnyt alaa näkyvämmäksi, mutta huomaavatko ihmiset, jollei siitä erikseen muistuteta, että myös siivoojat tekevät työtä etulinjassa, Koivunen ja Saari kysyvät.
Kuvia siivoojista suojavaatteissaan ei mediassa juuri ole näkynyt. Päinvastoin, siivousalan esimiehiä osana restonomikoulutusta kouluttava Kakko kertoo nähneensä siivousalasta kertovan jutun kuvituksena kuvan lasten siivousvälineistä.
Siivoojat nousivat tutkimuksessa esiin ammattiryhmänä, jonka ammattiylpeys ja positiivinen kokemus oman työn merkityksellisyydestä nousi selvästi yli muiden tutkimuksessa mukana olleiden.
”Eihän mikään toimi, jos ei siivota”
Siivousalan ammattilaiset itse eivät juuri joudu työnsä merkityksellisyyden perään kysymään. ”Eihän mikään toimi, jos ei siivota”, vastasi yksi Duunarit-tutkimushankkeessa haastatelluista siivoojista. Koivunen ja Saari kertovatkin, että juuri siivoojat nousivatkin tutkimuksessa esiin ammattiryhmänä, jonka ammattiylpeys ja positiivinen kokemus oman työn merkityksellisyydestä nousi selvästi yli muiden tutkimuksessa mukana olleiden ammattiryhmien.
– Sitoutuminen omaan alaan ja alan kehittämiseen näkyy selvästi myös TAMKin restonomikoulutuksen toimitilapalveluihin suuntautuneissa opiskelijoissa, joista monet jo työskentelevät siivousalalla esimies- ja asiantuntijatehtävissä, kertoo Kakko.
Alalla toimivat tietävät, miksi työtä tehdään. Työn jälki näkyy ja siitä ollaan ylpeitä. Sekä Leila Kakko että Tuija Koivunen ja Tiina Saari toivovat, että alan arvostus koronan myötä nousisi ja että myös suuri yleisö havahtuisi näkemään työn merkityksen.
Puhtaissa, hyvin siivotuissa tiloissa on käyttäjien hyvä ja turvallinen olla. Epidemiatkaan eivät leviä, kunhan käyttäjät muistavat oman vastuunsa hygieniasta ja käsienpesusta huolehtimisesta. Eikä kiitos hyvin tehdystä työstä siivoojillekaan olisi pahitteeksi.
Kirjoittaja: Helena Pekkarinen