Logopediaa, psykologiaa ja sosiaalityötä yhdistää kiinnostus ihmiseen

Hyvinvointitieteiden asiantuntija työskentelee erilaisten ihmisten kanssa – oli sitten kyse kielestä, mielestä, toimintakyvystä tai ympäröivistä elinoloista. Kandidaatin ja maisterin tutkinnon voi suorittaa logopediassa, psykologiassa ja sosiaalityössä Tampereen yliopiston yhteiskuntatieteiden tiedekunnassa. Sosiaalityötä voi opiskella myös Tampereen yliopiston Porin yksikössä.

Valmistuttuaan näiden tutkinto-ohjelmien maisteri voi hakea Sosiaali- ja terveysalan lupa- ja valvontavirasto Valviralta oikeutta toimia laillistettuna ammattihenkilönä. Puheterapeutit, psykologit ja sosiaalityöntekijät tekevät itsenäistä asiantuntijatyötä, jota tarvitaan niin julkisella kuin yksityisellä sektorilla.

Logopedia yhdistää vuorovaikutuksen ja terveyden asiantuntijuuden

Logopedia on humanistis-käyttäytymistieteellinen tieteenala, jossa tutkitaan ihmisten puhetta, kieltä, ääntä ja vuorovaikutusta sekä niiden häiriöitä ja kuntoutusta. Terveyteen ja hyvinvointiin liittyviä tutkimuskohteita ovat myös nielemisen häiriöt ja niiden kuntoutus.

– Logopedian keskiössä on puheterapia. Se on ihmisläheistä työtä, ja kuntoutusasiakkaita on vauvasta vaariin, kertoo logopedian oppialavastaava, tenure track -professori Sari Ylinen.  

Ikäihmisillä kielen ongelmat voivat liittyä esimerkiksi muistisairauteen tai aivoverenkiertohäiriöstä seuranneeseen afasiaan. Lapsilla taas voi olla kehityksellisiä kielen tai puheen häiriöitä, joita puheterapeutti kuntouttaa.

Kun opiskelija on suorittanut filosofian maisterin tutkinnon logopedia pääaineenaan, hän voi hakea Valviralta oikeutta toimia laillistettuna puheterapeuttina. Lisäksi logopediasta valmistuneita toimii muissa alan asiantuntijatehtävissä.

Ensimmäisen vuoden logopedian opiskelija Matleena Jääskeläinen on kokenut opinnoissaan monipuolisuutta. Vaikka ensimmäisenä vuotena keskitytään logopedian teoreettiseen perustaan, puheterapeutin ammatti-identiteetti on alkanut herätä. Johdantokurssilla opiskelijat kävivät tutustumassa alan työpaikoilla.

– Koulutus valmistaa puheteraputiksi, mutta käytännössä alalla on monipuoliset työmahdollisuudet. Sosiaalisessa mediassa esimerkiksi näkee puheterapeutteja, jotka kertovat tileillään, millaista työ voi olla, Jääskeläinen sanoo.

Jääskeläinen on aiemmalta koulutukseltaan luokanopettaja, joka kiinnostui logopediasta kielen kehityksen kautta. Hän tunnistaa puheterapian sensitiivisenä alana. Arvioitaessa ja kuntoutettaessa ihmiselle arkoja asioita on huomioitava vuorovaikutus.

– Uskon, että kaikki logopedian opiskelijat ovat kiinnostuneita tekemään töitä ihmisen kanssa. Opiskeltaessa logopediaa tulee mietittyä omaa suhtautumistaan ihmisääneen. Opinnoissa myös kehittyy tietoisemmaksi kunnioittavasta puhetavasta ihmisten kanssa. Esimerkiksi erilaisia ääntämyksiä tulisi käsitellä ennemmin variantteina kuin virheinä, Jääskeläinen pohtii.

Sari Ylinen kertoo, että Linna-rakennukseen Tampereen Kalevantielle on rakenteilla Puheen ja äänen tutkimuksen keskus. Sen äänitysstudiossa ja terapiatilassa on tarkoitus paitsi tehdä puheen ja äänen tutkimusta myös antaa opetusta. Opiskelijat pääsevät seuraamaan uusissa tiloissa puheterapiaa käytännössä. 

– Meillä on logopediassa tavanomaista enemmän kontaktiopetusta, jolloin opiskelija saa yksilöllistä ohjausta. Opetuksen lisäksi henkilöstö ja opiskelijat kohtaavat tilaisuuksissa, joissa kaikki ovat mukana suunnittelemassa toimintaamme.

Logopedit työllistyvät erinomaisesti. Puheterapeuteista on pulaa ympäri Suomen.

Logopedia: Mihin valmistuneet ovat sijoittuneet? (töissä.fi)

Kuva: Jonne Renvall/Tampereen yliopisto

Sosiaalityö on merkityksellistä työtä yhteiskunnallisten kysymysten ja sosiaalisten ongelmien parissa

Sosiaalityössä kohdataan erilaisia hyvinvoinnin haasteita ja sosiaalisia ongelmatilanteita. Opiskelija perehtyy laajasti sosiaalisiin ongelmiin, niiden ehkäisyyn sekä siihen, miten ihmisiä ja yhteisöjä tuetaan haasteissa. Sosiaalityöntekijä on laillistettu sosiaalihuollon ammatti, jonka harjoittamiseen oikeuden myöntää Valvira.

Sosiaalityön yliopisto-opettaja Sinikka Forsman kertoo, että tutkinto-ohjelmalla on vahva työelämäkytkös. Sosiaalityöntekijän ammatillisia valmiuksia aletaan kehittää tutustumalla sosiaalisiin ongelmiin ihmisten arkielämän tasolla.

– Opiskelijat ovat innoissaan, kun jo toisena opintovuonna pääsee harjoittelussa käytännön työelämään. Silloin näkee, mitä ensimmäisenä vuonna opitut asiat tarkoittavat käytännössä.

Ensimmäisen vuoden harjoittelu on vapaaehtoistyön jakso, jota seuraa opintojen toisena vuotena yhdeksän viikkoa ohjattua harjoittelua sosiaalialan työpaikalla. Maisterintutkinnossa opiskelija suorittaa kolmen kuukauden harjoittelun.

– Kentällä ollaan hankalien asioiden äärellä ja sosiaalityössä vaaditaan vuorovaikutteista työskentelyä. On ihanaa, kun meitä ohjaavat oikeat sosiaalityöntekijät harjoittelussa. Opiskelija voi kokeilla omia taitojaan ja tutustua tapoihin tehdä käytännön työtä, sanoo maisterivaiheen opiskelija Inkeri Hankonen.

Sosiaalityön koulutus on sosiaalialan ainoa yliopistollinen tutkinto, ja sitä voi opiskella kuudessa yliopistossa Suomessa. Sosiaalityön opiskelussa yhdistyvät teoria ja käytännön opetus.

– Samalla tavalla kuin käytäntö myös tutkimus on meillä jatkumo opinnoissa. Sosiaalityön tutkimusosaaminen kehittyy vähitellen. Se tukee sosiaalityön substanssiteemoja, kuten aikuissosiaalityötä, lastensuojelua ja ikäihmisten sosiaalityötä, kertoo sosiaalityön tutkinto-ohjelmavastaava, yliopistonlehtori Aino Ritala-Koskinen.

Sosiaalityön tutkinto-ohjelma on järjestänyt opiskelijoiden ja henkilöstön yhteisökahveja, joilla on vieraillut myös sosiaalityöntekijöitä kentältä.

– Näin pääsee sisälle tiedeyhteisöön, tutkijoiden ja opettajien työhön, mutta ennen kaikkea kohtaamiset ilmentävät sosiaalityöhön kuuluvaa keskustelevuutta. Ammattina sosiaalityöntekijät luovat vahvasti yhteisöllisyyttä, Hankonen pohtii.

Hankosta kiinnostavat sosiaalityössä eniten asunnottomuus, sosiaalipalveluiden kehittäminen ja sosiaalityön johtaminen. Maisteriharjoittelussa hän suorittaa harjoittelun asunnottomien sosiaalityössä. Sosiaalityöntekijän Hankonen näkee elämän kokonaisuuden hallitsijana – asiantuntijana, joka koordinoi palvelut ja yhdistää auttamistyön laaja-alaisesti ihmisen elämäntilanteeseen.

– Opinnoissa pitää olla valmiutta opetella ihmisten kohtaamista. Sosiaalityössä vaaditaan empaattisuutta ja uskoa ihmisiin. Tärkeää on myös, ettei luovuta helposti, sillä työssä tulee vastaan monenlaisia elämäntilanteita, Hankonen sanoo.

Myös yliopisto-opettaja Forsman nostaa esiin sinnikkyyden merkityksen arjen asiakaskohtaamisissa ja ihmisten moninaisissa ongelmatilanteissa.

– Työn vaatima kestävyys kehittyy pikkuhiljaa opintojen aikana, ja kentän haasteisiin kasvetaan meillä koulutuksessa.

Ritala-Koskinen muistuttaa asiantuntijan markkinoista työllistymisessä. Valmistuneella sosiaalityöntekijällä on vapaus valita toimintakenttänsä, sillä muiden hyvinvointitieteiden tavoin myös sosiaalityötä tehdään eri ikäryhmien parissa. Koulutuksesta valmistuneet työskentelevät monipuolisesti sosiaalityön eri alueilla. Välttämättä kyse ei ole aina asiakastyöstä, vaan sosiaalityöstä valmistuneet yhteiskuntatieteiden maisterit työllistyvät myös erilaisiin sosiaalialan asiantuntija-, kehittämis- ja opetustehtäviin.

– Sosiaalityö on alana murroksessa. Yhteiskunnallinen ja maailmanpoliittinen tilanne näkyy alallamme esimerkiksi maahanmuuttajatyössä, uusina asiakasryhminä ja -tarpeina. Työelämässä sosiaalityössä pääsee käyttämään laajasti osaamistaan, jopa taiteellista lahjakkuuttaan, Ritala-Koskinen sanoo.

– Mikä voisi olla sen kiinnostavampaa kuin sosiaalityö, jossa kohteena on koko ihmisen elämä, Forsman hehkuttaa.

Sosiaalityö: Mihin valmistuneet ovat sijoittuneet? (töissä.fi)