Luonnon monimuotoisuuden säilyttäminen haasteena - TAMKin metsätalouden koulutus ennakoi ja seuraa aikaansa
– Metsät ovat puuntuotannollisesti hyvässä tilassa. Ne kasvavat enemmän kuin ennen, mutta luonnon monimuotoisuus on kuitenkin vähentynyt. Ja sille pitäisi löytyä joku ratkaisu, kertoo metsätalouden koulutuspäällikkö Ari Vanamo Tampereen ammattikorkeakoulusta.
Suomessa metsiä on uudistettu systemaattisemmin 1960-luvulta alkaen. Niitä on istutettu ja kylvetty. Jos ennen metsissä törmäsi useisiin puulajeihin, niin monessa metsikössä kasvaa nykyään vain yhtä tai kahta puulajia. Metsien muoto on järjestyksen ja puukokojen puolesta tasaantunut.
– Ennen oli metsissä vaihtelevia paikkoja useamman eliön, eläimen ja kasvin kasvulle. Lajien köyhtymistä tapahtuu, kun metsä uudistetaan kerralla, ja halutaan kasvattaa vain yhtä tai kahta puulajia, kuvailee metsätalouden lehtori Eveliina Asikainen.
Kasvatuksen taustalla piilee taloudellinen näkökulma. On kannattavampaa kasvattaa tiettyä puulajia esimerkiksi vientiteollisuudelle. Vaikka Suomen pinta-alasta on 75 prosenttia metsää, on puuntuotannossa ja ympäristönhoidossa kuitenkin eri näkemyksiä metsien hoidosta.
– On todella tärkeää, että ihmisiä koulutetaan metsäalalle. Metsätalouden koulutuksemme sisältää riittävän ekologisen ymmärryksen siitä, mikä on metsän ja metsätalousalan merkitys suomalaiselle yhteiskunnalle, korostaa Asikainen.
Vihreä kulta vaatii asianmukaista hoitoa
Metsien hoito kuuluu alan ammattilaisille. TAMKin metsätalouden tutkinnosta valmistuu metsätalousinsinöörejä, jotka voivat toimia metsätalouden, metsänhoidon- ja puunhankinnan ja myös luonto- ja ympäristöalan tehtävissä.
Juuri uudistettu tutkinnon opetussuunnitelma seuraa vahvasti aikaa ja ennakoi tulevaa. Esimerkiksi hiilinielujen merkitystä tullaan korostamaan opetussuunnitelmassa entistä enemmän.
– Meillä otetaan entistä voimakkaammin mukaan opiskeluun hiilensidonta-asiat ja Suomen metsien merkitys hiilensidonnassa. Erirakenteisten metsien kasvatus on omana opintojaksonaan. Se kuvastaa sitä, miten metsänhoidon ajattelu muuttuu ja mitä vaihtoehtoja tarjotaan. Se liittyy myös luonnon monimuotoisuuden säilyttämiseen ja hiilensidontaan, kertoo Vanamo.
Koulutusta toteutetaan useiden yhteistyökumppaneiden kanssa. Isot metsäyhtiöt, kuten UPM, StoraEnso ja MetsäGroup, valtakunnalliset metsäkeskukset, metsänhoitoyhdistykset, kaupungit ja kunnat sekä metsäpalveluyritykset ovat isossa osassa koulutuksen toteutuksen tukemisessa.
Metsä tarjoaa opiskelijoille autenttisen oppimisympäristön. Jo heti ensimmäisellä viikolla opiskelijat pääsevät metsään.
Teksti ja kuvat: Kukka-Maaria Korko
