PEGASUS-hankkeessa kehitetään kestävämpää pelikulttuuria
Suomen Akatemia rahoittaa kaksivuotista PEGASUS-hanketta, joka alkoi tammikuussa ja on edennyt reippaasti.
– Kevään aikana olemme järjestäneet hankkeessa työpajoja, joissa suomalaiset pelikulttuuritoimijat ovat tunnistaneet pelikulttuurin keskeisiä yhdenvertaisuushaasteita ja ideoineet ratkaisumahdollisuuksia, joista työstetään pilottikokeiluja hankkeen puitteissa, tutkijatohtori ja hankepäällikkö Usva Friman kertoo.
– Olemme myös osallistuneet aktiivisesti pelialan tapahtumiin Suomessa ja valmistelleet hankkeeseen liittyviä julkaisuja ja esityksiä syksyllä järjestettävään kansainväliseen pelitutkimuskonferenssiin, Friman kertoo.
Hankkeessa hyödynnetään Pelikulttuurien tutkimuksen huippuyksikössä saavutettuja monimuotoisuuteen, yhdenvertaisuuteen ja osallisuuteen liittyviä tutkimustuloksia ja yhteiskunnallista vaikuttavuutta erityisesti pelaajayhteisöjen, elektronisen urheilun ja pelinkehityksen tutkimuksen alueilla.
Yhteistyö ohjausryhmän kanssa, joka koostuu keskeisistä Suomen pelikulttuuritoimijoista ja kansainvälisistä johtavista alan tutkijoista, on ollut hankkeen tavoitteiden ja toteutuksen kannalta keskeisessä roolissa. Hankkeen kumppaneita ovat Neogames Finland, We in Games Finland, Suomen elektronisen urheilun liitto (SEUL ry), Female Gaming Finland ja Assembly Organizing.
– Olemme erittäin onnekkaita, että olemme saaneet hankekumppaneiksi keskeisiä toimijoita, joilla on merkittävää asiantuntijuutta, kokemusta ja näkemystä pelikulttuurin yhdenvertaisuuskysymyksistä, Friman sanoo.
Hanke pyrkii viemään suomalaista pelikulttuuria kohti nykyistä kulttuurisesti, sosiaalisesti ja taloudellisesti kestävämpää kasvua. Hankkeessa analysoidaan nykyisiä yhdenvertaisuushaasteita ja luodaan yhteistyöhön perustuvia ratkaisukeinoja.
Hanke perustuu vahvaan yhteistyöhön pelaajayhteisöjen ja e-urheiluorganisaatioiden, pelitapahtumajärjestäjien ja pelialan toimijoiden kanssa. Hankkeessa pelikulttuuriympäristö ymmärretään laajasti ja hanke tuo hyvin erilaisia toimijoita yhteisten kysymysten äärelle, mikä laajentaa kaikkien osapuolten näkökulmia arvokkaalla tavalla. Yhteistyö ohjausryhmän kanssa, joka koostuu keskeisistä Suomen pelikulttuuritoimijoista ja kansainvälisistä johtavista alan tutkijoista, on ollut hankkeen tavoitteiden ja toteutuksen kannalta keskeisessä roolissa
Hanketyöpajoihin on osallistunut myös muiden pelikulttuuritoimijoiden edustajia esimerkiksi koulutuksen, nuorisotyön ja kulttuuriorganisaatioiden puolelta. Sekä hankekumppanit että muut pelikulttuuritoimijat, joiden kanssa olemme vuorovaikuttaneet hankkeen puitteissa, ovat olleet erittäin motivoituneita löytämään uusia ratkaisuja pelikulttuurin yhdenvertaisuushaasteisiin.
Hanke tuottaa kolme päätuotosta, toteutettavan, parhaisiin käytäntöihin perustuvan yhdenvertaisuusohjeen, joka tuotetaan yhdessä yhteisö- ja teollisuuskumppaneiden kanssa
Yksi hankkeen päätavoitteista on tuottaa parhaisiin käytäntöihin perustuva yhdenvertaisuusohjeisto, joka on sovellettavissa monenlaisiin pelikulttuuriympäristöihin pelaajayhteisöistä pelitapahtumiin ja pelialan yrityksiin. Ohjeisto ei keskity itse pelien tuotantoon tai sisältöön, vaan pikemminkin vahvistaa yhdenvertaisuuden huomioimista pelikulttuurin yhteisöllisissä rakenteissa. Yhteisölliset rakenteet voivat olla mm. työyhteisö, pelaajayhteisö, harrastusyhteisö, pelinsisäiset yhteisörakenteet, sekä yksinkertaisimmillaan pelaajista koostuva kaveriporukka.
– Tavoitteena on luoda ympäristöjä, joissa aktiivisesti puretaan yhdenvertaisuuden esteitä ja tuetaan monenlaisten ihmisten osallistumista, Friman kertoo.
Ohjeisto perustuu paitsi jo olemassa oleviin ohjeisiin ja parhaisiin käytäntöihin myös hankkeessa yhdessä pelikulttuuritoimijoiden kanssa tuotettuihin ja pilotoituihin uusiin ratkaisuihin.
Pilottikokeiluja tehdään yhdessä hankekumppaneiden kanssa syksystä lähtien, ja niiden tavoitteena on tuottaa helposti monistettavia, pysyviä ja käytännönläheisiä työkaluja kentälle.
