Muoviteollisuus kohti kiertotaloutta
Muovi on jokapäiväiseen elämäämme kuuluva tärkeä ja yleinen materiaali. Muovin kiertotalouden suhteen ollaan kuitenkin vielä kaukana lasista ja paperista.
− Alalle tarvitaan innovointia ja yhteistä näkemystä ohjaamaan investointeja ja koulutusta oikeaan suuntaan. Juuri siihen keskitymme PackAlliance-hankkeessa, kertoo hankkeen projektipäällikkö ja Tampereen ammattikorkeakoulun lehtori Marita Hiipakka rakennetun ympäristön ja biotalouden koulutusohjelmasta.
− Tutkimme uusia materiaalivaihtoehtoja, prosessointitekniikoita, kuluttajarajapintaa ja ekomarkkinointia. Keskiössä on helpottaa koko muovipakkaussektorin muutosta ja siirtymistä kohti kiertotaloutta, Hiipakka summaa.
Kiertotalous myös muovipakkauksiin
Vuonna 2016 maailmassa tuotettiin muovia 335 miljoonaa tonnia, siitä 91 % jäi kierrättämättä. 40 % kaikesta tuotetusta muovista menee pakkauksiin, joita käytetään kertaluontoisesti. Kiertotalouteen siirtyminen toisi ympäristövaikutusten vähentämisen lisäksi taloudellisiakin etuja.
− Muoviteollisuus on hyvin tärkeää Euroopan taloudelle. EU:n alueella muoviala työllistää 1,5 miljoonaa ihmistä (2015), toteaa Hiipakka.
EU:n strategia muoveista kiertotaloudessa (2018) asettaa tavoitteeksi mm. innovointien ja investointien edistämisen kiertotalouden ratkaisujen löytämiseksi. Muoviteollisuuden kestävyyden parantaminen voi luoda uudenlaista kilpailua ja lisätä työpaikkoja strategian mukaisesti.
Tulevaisuuden muovipakkaukset ja osaajat
PackAlliance-konsortion yhteiset tavoitteet ovat selkeät. Muovipakkausteollisuudessa on pulaa uusista keksinnöistä ja osaajista, jotka kykenisivät kehittämään uudenlaisia pakkausteknologioita ja prosesseja.
– On tärkeätä tarjota markkinoille ammattilaisia, joilla on oikeanlainen osaaminen kestävän kehityksen mukaisesta pakkausteollisuudesta. Haluamme nykyaikaistaa ja yhtenäistää korkeakoulujen koulutustarjontaa muovipakkausteollisuuden tarpeisiin. Tässä teemme yhteistyötä kansainvälisten yliopistojen kanssa, painottaa Hiipakka.
Hänen mukaansa parantamisen varaa on myös muoviteollisuuden ja korkeakoulujen välisessä yhteistyössä, tietojen vaihdossa sekä ymmärryksessä tarvittavien osaajien tiedoista ja taidoista.
Yritys- ja asiakasnäkökulma mukana
Hankkeeseen osallistuu myös pakkausteollisuuden edustajia. − Heillä on paras tieto siitä, mitä tulevilta osaajilta vaaditaan ja millaista koulutusta meidän tulee tarjota. Meitä kiinnostaa myös asiakasnäkökulma eli se, miten kuluttajien näkemykset vaikuttavat materiaaleihin ja muotoihin ja siihen, mitä markkinoilla tapahtuu. Näillä on vaikutusta tulevaisuuden muovipakkauksiin, Hiipakka summaa.
Suomessa yrityskumppaneina ovat Pyroll Group Oy, Ekokumppanit Oy sekä Suomen Pakkausyhdistys ry.
Myyntijohtaja Marko Manu Pyroll Groupista toteaa, että on hienoa olla aitiopaikalla mukana tällaisessa hankkeessa, jossa kartoitetaan laaja-alaisesti muovialan tulevaisuudennäkymiä niin koulutuksen, työn, ympäristön kuin kuluttajien näkemystenkin mukaan.
− Odotamme PackAlliance-hankkeelta tietenkin verkostoitumista, näkemyksiä ja tietoja muovialan kehityksestä ja innovaatioista. Eritoten meitä pakkausalan toimijana kiinnostaa, että mikä on hankkeen toimijoiden yhteinen näkemys muoviteollisuuden tulevaisuudesta, tarpeista ja kiertotaloudesta. Omana porkkanana hankkeessa on tietenkin saada lisää muovialan huippuosaajia pakkausalalle tulevaisuutta turvaamaan, Manu visioi.
Muovinkierrätysnäkökulma on tärkeä.
− Nykyisin muovipakkausten keräysastiat täyttyvät nopeasti, sillä kuluttajat ovat ottaneet muovin kierrätyshaasteen tosissaan. Tähän asti on keskitytty pakkausmateriaalien kehitystyöhön, viimeistään nyt on aika hakea ratkaisuja kierrätetylle muoville, toteaa toimitusjohtaja Suvi Holm Ekokumppanit Oy:stä.
Konkreettista tekemistä hubeissa
Hankkeessa perustetaan yhteiseurooppalaisia PackAlliance-hubeja. Hubit toimivat yhteistyöympäristönä eurooppalaisille korkeakouluille ja muovipakkausyrityksille, jotta alan uudet oivallukset, tiedot ja taidot liikkuvat sujuvasti maasta toiseen.
− Yhdessä luomme suuntaviivat älykkäälle, innovatiiviselle ja kestävälle muoviteollisuudelle. Avainroolissa ovat uudenlaiset tuotteet, prosessit, koulutussisällöt, menetelmät ja työkalut, kiteyttää Hiipakka.
Hubit kiinnostavat myös yhteistyökumppaneita.
− Odotan kovasti, millaisia innovaatioita syntyy Tampereen tulevassa MuoviHubissa, jossa yhteistyötä tekevät yritykset ja tutkimus kuluttajanäkökulmaa unohtamatta, sanoo Holm.
Tammikuussa 2020 alkanut PackAlliance-hanke rahoitetaan EU:n Erasmus+ Knowledge Alliance -ohjelmasta. TAMKin tutkimusjohtaja Perttu Heinon mukaan tietoyhteenliittymät (Knowledge Alliances) ovat ammattikorkeakoulun näkökulmasta paras, mutta myös kilpailluin instrumentti Erasmus+ -ohjelmassa.
− Niissä on tavoitteena luoda uusia yhteistoimintamalleja korkeakoulujen ja työelämäorganisaatioiden välille Pystymme siis hankkeessa tekemään juuri sellaisia asioita, joita meidän on tarpeen tehdä kehittyäksemme TAMKin strategian mukaisesti työelämäkorkeakouluna ja kansainvälisenä TKI-toimijana.
Lisätiedot:
Marita Hiipakka, Lehtori, Pack Alliance -hankkeen projektipäällikkö Tampereen ammattikorkeakoulu, Rakennettu ympäristö ja biotalous, puh. 040 634 2808, marita.hiipakka [at] tuni.fi
PackAlliance-hankkeen verkkosivut
Teksti: Hanna Ylli
