Neljä uutta kulttuurin ja yhteiskunnan akatemiatutkijaa Tampereen yliopistoon
Akatemiatutkijan rahoitus on tarkoitettu nopeasti urallaan edenneelle ja kansainvälisesti verkostoituneelle nuorelle tutkijalle, joka tekee tieteellisesti korkeatasoista, vaikuttavaa ja tiedettä uudistavaa tutkimusta.
Rahoitus jaettiin nyt ensimmäistä kertaa nuoren tutkijasukupolven rahoitusmuotouudistuksen pohjalta. Myönnetty rahoitus mahdollistaa akatemiatutkijan merkittävän etenemisen kohti kilpailtuja, vaativimpia tutkijantehtäviä.
Akatemiatutkijan rahoitus ohjataan tutkimusorganisaatiolle, joka hallinnoi rahoituksen käyttöä.
Toimikunta osoitti akatemiatutkijoiden rahoittamiseen 25,5 miljoonaa euroa. Rahoitus on nelivuotinen. Keskimääräinen yhden akatemiatutkijan rahoitus on noin noin 510 000 euroa.
Tehtäviin saapui 330 hakemusta, joten rahoitusta sai 15,5 prosenttia hakeneista. Akatemiatutkijat edustavat monipuolisesti kulttuurin ja yhteiskunnan tutkimuksen tieteenaloja.
Uudessa akatemiatutkijan rahoitusmuodossa KY-toimikunta saattoi myöntää rahoitusta myös tutkimusryhmää varten.
Ihmistä laajempien lapsuuspolitiikkojen muotoutuminen
Riikka Hohdin tutkimus on nimeltään Fossiili, mikrobi ja sää. Lapsuuden ja ihmistä laajempien lapsuuspolitiikkojen muotoutuminen antroposeenissa ja sen jälkeen.
Hohti kysyy tutkimuksessaan, millaista on kasvaa vaikeiden kriisien ilmapiirissä. Tutkimuksessaan hän ehdottaa uusia ei-ihmiskeskeisiä käsitteellisiä suuntia. Tutkimuksen taustalla oleva antroposeenin aika on osoittanut, että ympäristökriisi on myös tunteiden ja ontologian kriisi, joka ravistelee luontoa, ihmistä ja eläimiä koskevia oletuksia.
Projektissa tutkitaan lapsuuksia epävirallisissa kasvatusympäristöissä etnografisin, narratiivisin ja taiteellisin menetelmin. Tätä seuraa poikkitieteellinen käsitteellinen vaihe, jonka lähtökohtana ovat mikrobi, fossiili ja sää. Lähtökohdat rikastavat lapsuutta koskevaa ymmärrystä lisäten uusia suhteita, affekteja, ajallisuuksia ja politiikkoja.
Tutkimuksen tuloksena on käsitteitä, tarinoita, metodeja ja poliittisia suuntia. Ne auttavat lapsia, kasvattajia ja päättäjiä arvioimaan toimintaa ja tunteita tavoilla, jotka tunnustavat lapsuuksien monimutkaisuuden ja rakentavat ihmistä laajempaa antroposeenin jälkeistä aikaa.
Etnografinen tutkimus lasten pitkittyneestä kivusta ja hoivasta
Henni Alava tutkii kipuvanhemmuutta ja tekee etnografisen tutkimuksen lasten pitkittyneestä kivusta ja sen hoivasta Suomessa.
Pitkittynyt kipu koskettaa kasvavaa joukkoa Suomessa asuvia lapsia ja nuoria. Alavan etnografinen tutkimus yhdistää lapsikeskeisiä menetelmiä, vanhempien ja hoitohenkilökunnan haastatteluja, havainnointia ammattikoulutuksessa, kipuvastaanotoilla ja kuntoutuksessa sekä tapaustutkimuksia perheistä.
Tutkimus tuottaa uutta tietoa siitä, miten lasten pitkäkestoinen kipu vaikuttaa perheiden arkeen. Se kysyy, miten hoivan keinoista neuvotellaan osallisten kesken. Entä miten sukupuoli, luokka, rotu ja käsitykset niistä vaikuttavat kivun ja sen hoidon polkuihin?
Tutkimus avaa näkökulmia nuorten hyvinvoinnin heikkenemiseen, lisääntyvän kroonisen kivun taakkaan, vanhemmuuden haasteisiin uupumuskulttuurin keskellä. Tutkimus hahmottaa, mikä on hoivan tulevaisuus jälkihyvinvointiyhteiskunnissa.
Puolueiden resurssien merkitys poliittisessa päätöksenteossa
Vesa Koskimaa tutkii puolueiden resursseja ja vaikutusta politiikkaan asiantuntijavetoisissa politiikkaprosesseissa.
Edustuksellinen demokratia nojaa puolueiden kykyyn ohjata politiikantekoa, mutta sen on katsottu heikentyneen politiikan ammattimaistumisen vuoksi. Koskimaan hanke selvittää tekijöitä, jotka vahvistavat ja heikentävät puolueiden vaikutusvaltaa poliittisessa päätöksenteossa.
Koskimaa tutkii erityisesti sitä, miten puolueiden resurssit vaikuttavat puolueiden politiikkavaikutukseen, kun huomioidaan kansallisen politiikanteon moninaiset ”realiteetit”.
Tutkimus vertaa puolueita Suomessa, Hollannissa ja Britanniassa. Monipuolisia laadullisia ja määrällisiä aineistoja analysoimalla tutkimus pyrkii avaamaan monimutkaisen kontekstin, jossa puolueet ja muut politiikkatoimijat kamppailevat vaihtelevin resurssein edistääkseen tavoitteitaan.
Soraa, teitä ja yrityksiä: infrastruktuurihankkeet ja tilallinen valta Papua-Uusi-Guineassa
Tuomas Tammisto tutkii valtionmuodostuksen, luonnonvaratalouden ja erilaisten valtajärjestelmien tilallistamista. Aihetta lähestytään tarkastelemalla teitä ja tieprojekteja Papua-Uusi-Guinean maaseudulla.
Tiet ovat monin tavoin olennaisia valtiolle, sillä valtio käyttää valtaansa niiden kautta ja kansalaiset arvioivat valtion oikeutusta muun muassa sen tuottaman infrastruktuurin ja palveluiden kautta.
Tammisto tutkii, miten valtion edustajat, kansainväliset konsultit, luonnonvarayritykset ja maaseudun asukkaat osallistuvat valtionmuodostukseen tiehankkeiden kautta.
Hanke tarkastelee tapoja, joilla julkiset ja yksityiset tiehankkeet tuottavat valtion hallintaa. Se kysyy, miten eri toimijat vaikuttavat hallinnan muodostumiseen ja mitä konkreettisia vaikutuksia teillä on. Tammisto yhdistää infrastruktuurien tutkimuksen ja antropologisen tutkimusperinteen, joka tutkii valtionmuodostuksen ja luonnonvarahankkeiden suhdetta.
Suomen Akatemian tiedote 10.5.2023
