Opettajien uskomukset selville Akatemian rahoituksella
Suomen Akatemian kulttuurin ja yhteiskunnan tutkimuksen toimikunta (KY) myönsi rahoituksen yhteensä 33 uudelle tutkijatohtorille. Yksi Tampereen yliopistossa rahoitusta saaneista seitsemästä tutkijasta on yliopistonlehtori Inkeri Rissanen kasvatustieteiden ja kulttuurin tiedekunnasta.
– Tutkin sitä, minkälaisia uskomuksia opettajilla on yksilöiden ja ryhmien ominaisuuksien pysyvyydestä tai muovautuvuudesta, sekä sitä miten nämä uskomukset ovat yhteydessä opettajien valmiuksiin opettaa kulttuurisesti moninaisissa ympäristöissä, Rissanen kertoo.
Tutkimuksen taustalla on huoli oppimistulosten erojen kasvusta ja tieto siitä, kuinka suuri merkitys opettajien toiminnalla on koulutuksellisen yhdenvertaisuuden toteutumisessa.
– On olemassa paljon tutkimustietoa opettajien asenteiden ja ennakko-oletusten vaikutuksesta oppilaiden motivaatioon ja oppimiseen. Erilaisista ennakko-oletuksista tulee helposti itseään toteuttavia ennusteita. Kulttuurisen moninaisuuden lisääntyessä on yhä tärkeämpää kiinnittää huomiota opettajien asenteisiin ja oletuksiin, mutta toisaalta tiedetään, että näihin vaikuttaminen on usein vaikeaa.
Psykologian ja sosiaalipsykologian alueilla tehty viimeaikainen tutkimus voi kuitenkin tuoda uutta virtaa kulttuurienvälisten valmiuksien tutkimukseen: tutkimukset osoittavat, että uskomukset yksilöiden ominaisuuksien synnynnäisyydestä ja pysyvyydestä sekä esimerkiksi erilaisten kulttuuristen ryhmien muuttumattomuudesta ovat yhteydessä stereotyyppisiin käsityksiin ja jopa rasismiin.
– Näiden uskomusten muuttaminen voikin olla tehokkaampi tapa vaikuttaa ryhmien välisiin suhteisiin kuin pyrkimykset yksittäisten ennakko-oletusten kumoamiseen. Tutkimukseni uusi avaus on luoda yhteyksiä tältä tutkimusalueelta kasvatustieteen kentälle ja tarkastella uskomuksia yksilöiden ja ryhmien muovautuvuudesta opettajien kulttuurienvälisten valmiuksien perustana. Kun lisää perustietoa näiden uskomusten vaikutuksista ja toimintamekanismeista saadaan, on mahdollista kehittää opettajankoulutukseen uusia tehokkaita tapoja tukea opettajien valmiuksia työskennellä moninaisten oppilasryhmien kanssa, Rissanen sanoo.
Muut nyt rahoitusta saaneet Tampereen yliopiston tutkijat ovat Veikko Eranti (Totaalidemokratia ja parademokraatinen järjestelmä), Anna Medvedeva (Akateemisen kielet: neuvotteleva arvo, voima ja käytännöt), Rose-Marie Peake (Tunteet, naisidentiteetit ja epänormatiivinen seksuaalisuus katolisen reformaation ajan Ranskassa), Saara Särmä (MEMEPOL - Meemien merkityksellistämää maailmanpolitiikkaa), Tiina Vaittinen (Hoivan kestävä tulevaisuus: Aikuisille suunnattujen vaippojen globaali poliittinen talous) ja Gitte du Plessis (Kemisk krigföring och politisk ekologi: Toxicitet och kroppar i internationella relationer).
Suomen Akatemian kulttuurin ja yhteiskunnan tutkimuksen toimikunta (KY) painotti tutkijatohtoreiden valinnassa hakemuksen korkeaa tieteellistä laatua ja hakijan pätevyyttä. Lisäksi kiinnitettiin huomiota akateemiseen ja yhteiskunnallisen vaikuttavuuteen, tieteen uudistumiseen sekä kansainväliseen liikkuvuuteen erityisesti tutkimushankkeen aikana.
Toimikunta myönsi tutkijatohtorien rahoitukseen noin kahdeksan miljoonaa euroa. Rahoituskausi on kolmivuotinen. Tutkijatohtorihakemuksista rahoitettiin 13 prosenttia. Noin 64 prosenttia rahoitetuista tutkijatohtoreista on naisia. Tutkijatohtorihakijoista heitä oli 59 prosenttia.
Kaikki nyt rahoitusta saaneet tutkijat Suomen Akatemian sivuilla.
Kuva: Jonne Renvall
