Ravintola-alan vaikeudet voitetaan työhyvinvoinnilla
Ravintola Kajo on yksi hankkeeseen mukaan lähteneistä kohdeyrityksistä.
– Yrityslähtöisyys on se, mikä minua viehätti ja motivoi mukaan lähtemisessä, kertoo yrittäjä Marko Simunaniemi ravintola Kajosta.
Toiminnan keskipisteenä ovat koronapandemiasta kärsineet ravintola-alan yritykset ja mukana on tällä hetkellä kymmenen erityyppistä ravitsemisalan yritystä Pirkanmaalta.
– Koronapandemia ja siitä seuranneet rajoitukset ovat vaikuttaneet ravintola-alaan voimakkaasti. Nyt on oikea aika toteuttaa tällainen hanke myös ravintola-alalle, taustoittaa Rethink Gastro -hankkeen projektipäällikkö Markus Jähi Tampereen ammattikorkeakoulusta.
Paremman eteen on tehtävä töitä
Nyt syksyn aikana yritysten työhyvinvoinnin tilanteista ja ongelmakohdista luodaan kokonaiskuva, josta edetään konkreettiseen kehittämistyöhön. Parhaillaan tehdään alkuhaastatteluja, joilla tilannetta kartoitetaan. Yksittäisten työntekijöiden hyvinvointia tullaan selvittämään Yksilötutka-työhyvinvointikyselyllä sekä fyysistä ja psyykkistä palautumista mittaavalla Firstbeat-hyvinvointianalyysillä. Sen jälkeen järjestetään ensimmäiset työpajat, joissa työntekijät pääsevät itse pohtimaan ja ratkaisemaan yrityksensä ongelmia.
– Pyrimme löytämään työkaluja, joiden käyttöä yritykset jatkavat myös hankkeen jälkeen, kiteyttää hankkeessa kehittämisasiantuntijana toimiva lehtori Arja Luiro TAMKista.
Hyvinvointi on avain tuottavuuteen
Yritysten työntekijöitä tullaan osallistamaan kehittämistyöhön, sillä kuulluksi tuleminen ja vaikutusmahdollisuudet omaan työhön tukevat henkilöstön hyvinvointia. Vaikka toimia tehdään TAMKin asiantuntijoiden tuella ja ohjauksella, yritykset itse ovat aktiivisia toimijoita.
– Työntekijöillä itsellään on potentiaalia luoda uusia toimintamalleja. Tuottavuudella ei tarkoiteta tehokkuutta ja stressiä, vaan hyvää ilmapiiriä ja merkityksellisyyden tunnetta, joiden kautta tuottavuus kasvaa, Jähi selventää.
Luiro on havainnut, että varsinkin nuoria kiinnostaa työn merkityksellisyys ja mielekkyys. Heille työn sisältö ja työssä viihtyminen on rahaa tärkeämpää ja ne lisäävät tuottavuutta. Hän näkeekin sen olevan myös entistä tärkeämpi kilpailuetu. Yritysten hyvä tunne välittyy myös asiakkaille.
Simunaniemikin näkee nuorissa uuden ajattelutavan. Hän itse on hyvä esimerkki yrittäjästä, joka haluaa tehdä asioita uudella tavalla.
– Tullessani alalle opin ajattelutavan, että työtä on vain siedettävä eikä mihinkään voi vaikuttaa. Nyt uudet sukupolvet vievät alaa positiivisempaan suuntaan. Itse rupesin yrittäjäksi, koska halusin luoda tietynlaisen työpaikan sekä itselleni että muille. Tuottavuus ei lähde tuotteesta, vaan hyvinvoivasta ja palvelevasta ihmisestä.
Rethink Gastro -hankkeen toteuttajana toimii Tampereen ammattikorkeakoulu. Hankkeen kohderyhmänä ovat ravitsemisalan mikro- ja pk-yritykset ja niiden henkilöstö, ja kohdealueena on Pirkanmaa. Hankkeen toiminta-aika on 1.4.2021–31.8.2023. Hanketta rahoittaa Euroopan sosiaalirahasto (ESR).
Lisätietoja:
Markus Jähi, projektipäällikkö, lehtori, Tampereen ammattikorkeakoulu, markus.jahi [at] tuni.fi, p. 046 9231 095
Pirja Fagerlund, projektikoordinaattori, ulkoinen rahoitus, Tampereen ammattikorkeakoulu, pirja.fagerlund [at] tuni.fi, p. 040 6501 555
Arja Luiro, kehittämisasiantuntija, lehtori, Tampereen ammattikorkeakoulu, arja.luiro [at] tuni.fi, p. 050 3119 665
Hankkeen nettisivut: https://projects.tuni.fi/rethinkgastro/
Teksti: Emmi Suominen
Kuva: Saara Lehtonen
