Suomen vetytutkimusfoorumi: ”Suomen kilpailukyky tarvitsee lisää vetytutkimusta”

”Suomen potentiaalin hyödyntäminen edellyttää tutkimuspanostuksia etenkin vetyjohdannaisten tuotantoprosesseihin, tarvittavaan sähkö- ja kaasuinfrastruktuuriin sekä laajamittaista yhteistyötä tutkimuslaitosten, teollisuuden ja viranomaisten välillä. Lisäksi on todennettava valittujen prosessien ympäristöhyödyt ja ymmärrettävä kansainvälisen regulaation merkitys markkinoiden muodostumisessa”, kertoo Pertti Kauranen, Vetytutkimusfoorumin puheenjohtaja ja LUT-yliopiston energiavarastoinnin professori.

Vetytutkimusfoorumi korostaa, että vetytalouden menestys vaatii merkittäviä investointeja tulevaisuuden energiaratkaisuihin. Esimerkiksi Suomen suuri tuulivoimapotentiaali, kilpailukykyinen sähkön hinta ja biopohjaisen hiilidioksidin saatavuus mahdollistavat merkittävät investoinnit uusiutuvan vedyn ja siihen pohjautuvien lisäarvotuotteiden, kuten synteettisten sähköpolttoaineiden ja vihreän teräksen, tuotantoon. 

Raportin mukaan vety ja PtX-teknologiat ovat ratkaisevassa roolissa Suomen siirtyessä kohti omavaraisempaa ja kestävämpää energiajärjestelmää. Raportti jakaa tutkimustarpeet lyhyen (1–3 vuotta), keskipitkän (3–5 vuotta) ja pitkän (5–10 vuotta) aikavälin tavoitteisiin. Se nostaa esiin kriittisimmät tutkimusalueet, joilla vetytaloutta voidaan edistää Suomessa.

Suomen kilpailukyvyn kannalta kriittisimmät jatkotutkimusaiheet:

1. Vedyn synteettiset lisäarvotuotteet ja hiilidioksidi – sisältäen esimerkiksi e-metanoli, e-ammoniakki ja kestävät lentopolttoaineet (SAF).
2. Vedyn käyttö – vedyn hyödyntäminen puhtaan teräksen valmistuksessa, polttokennot sekä vedyn käyttö meriliikenteessä.
3. Ympäristö ja kestävyys – vetytalouden ympäristövaikutusten arviointi, raaka-aineiden riittävyys ja elinkaarianalyysit ovat keskeisiä tutkimusalueita.
4. Energian ja vedyn varastointi sekä siirto – tutkimus vedyn varastoinnista ja putkisiirrosta on ratkaisevaa vetytalouden kehittämisessä.
5. Energia- ja sähköjärjestelmä – energian jousto, kulutuksen tasapainottaminen ja vedyn tuotannon sivuvirtojen hyödyntäminen vaativat lisätutkimusta.
6. Puhtaan vedyn valmistus – tehokkaampien elektrolyysiteknologioiden kehitys ja niiden kaupallistaminen on välttämätöntä.
7. Markkinat ja yhteiskunta – vihreän siirtymän tukeminen liiketoimintamallien ja kilpailukyvyn kehittämisen avulla.
8. EU-sääntely ja politiikka – keskeisten säädösten vaikutusten arviointi ja geopoliittiset näkökohdat ovat myös tärkeitä tutkimuskohteita.

”Tampereen yliopistossa tutkimme muun muassa energiajärjestelmiä sekä biologisia prosesseja hiilidioksidin muuntamiseen erilaisiksi tuotteiksi. Lisäksi kehitämme keinotekoista fotosynteesiä, joka on keskeinen strategia EU:n vihreän kehityksen ohjelmassa. Kehitämme myös muun muassa vihreän vedyn ja sen johdannaisten tuotantomenetelmiä, optimoituja komposiittimateriaaleja vedyn turvalliseen varastointiin sekä energiapoliittisia ratkaisuja tukemaan siirtymää uusiutuvaan vetytalouteen.”

Kumppanuuspäällikkö Kai Hämäläinen, Tampereen yliopisto

Kansallisen strategisen vetytutkimuksen taustalla on 12 suomalaista yliopistoa ja tutkimuslaitosta, mukaan lukien Aalto-yliopisto, Helsingin yliopisto, Jyväskylän yliopisto, Luonnonvarakeskus, LUT-yliopisto, Oulun yliopisto, Tampereen yliopisto, Turun yliopisto, Itä-Suomen yliopisto, Vaasan yliopisto, Teknologian tutkimuskeskus VTT ja Åbo Akademi.

Kansallisen strategisen vetytutkimuksen tarpeet -raportti löytyy Vetytutkimusfoorumin verkkosivulta 

Lisätietoja:

Vetytutkimusfoorumin puheenjohtaja Pertti Kauranen, LUT-yliopisto
pertti.kauranen [at] lut.fi (pertti[dot]kauranen[at]lut[dot]fi)
puhelin: +358 50 574 8912

Kumppanuuspäällikkö Kai Hämäläinen, Tampereen yliopisto
kai.hamalainen [at] tuni.fi (kai[dot]hamalainen[at]tuni[dot]fi)
puhelin: +358 50 318 7697