TAMK profiloituu datatalouden asiantuntijakorkeakouluna: reilu ja arvoa tuottava data nivotaan tekemiseen monialaisesti
Organisaatioissa kerääntyy valtavia tietomassoja, joiden säilyttämiseen, jakamiseen ja hyödyntämiseen eettisesti ja reilusti on iso tarve. Reilu data on ollut pinnalla jo pitkään, mutta ammattikorkeakouluissa siihen ei olla vielä kiinnitetty paljoa huomiota. FairDatAct-profilaatiohankkeen uutuusarvo tulee konkreettisten käyttötapausten kautta.
– Arvonluonti datasta on kiinnostavaa ja siihen liittyy paljon ratkaistavia kysymyksiä. Pääsemme organisoimaan omaa toimintaamme tekoälyn ja järjestelemättömien tietomassojen eli big datan ympärille, sanoo projektipäällikkö Katri Salminen.
FAIR-periaatteet ovat tärkeä osa avointa tiedettä. Periaatteiden mukaan datan tulee olla löydettävissä (findable), saavutettavissa (accessible), sen tulee toimia yhteen (interoperable) ja olla uudelleenkäytettävää (re-usable).
”Haluamme tunnistaa ne asiat, joiden päälle voimme luoda uutta”
Hankkeessa on mukana neljä osaamisyksikköä; teollisuusteknologia, sosiaali- ja terveysala, rakennettu ympäristö ja biotalous sekä liiketalous ja media. Niissä kaikissa dataa ja tekoälyä hyödynnetään jo nyt.
Profiloinnille on kuitenkin tarvetta. Salminen kertoo, että hankkeessa selkiytetään viestiä siitä, mitä talossa osataan ja voidaan datan kanssa tehdä jo nyt ja mitä tulevaisuudessa.
– Tunnistamme yhteneväisyydet ja valmiustason. Linjaamme, mitä on vahva osaamisemme, mitä sen eteen on tehty ja mihin suuntaan sitä yksiköiden sisällä ja välillä voisi viedä.
Käyttötapaukset vievät kohti konkretiaa
Hankkeessa on kolme keskenään erityyppistä käyttötapausta, joita viedään yhteen datan hyödyntämisen osalta. Käyttötapauksiin valjastetaan data-aineistot ja tiedolla johtaminen.
Valmistavan teollisuuden käyttötapaus eli use case keskittyy esineiden internet (IoT) -ympäristön rakentamiseen ja datan hyödyntämiseen erilaisissa valmistavan teollisuuden sovelluskohteissa. Talotekniikan käyttötapauksessa pureudutaan hiilidioksidipäästöjen vähentämiseen rakentamisessa ja rakennusten käytössä. Tavoitteena on nollata päästöt vuoteen 2050 mennessä. Terveyspuolella iso osa datasta on henkilötietoja, joten reiluun ja eettiseen dataan liittyvää koulutusta ja osaamista tulee kasvattaa.
– Tutkimme, mitä yhteneväisyyksiä käyttötapauksista löytyy, mitä reilu data meiltä vaatii ja pystymmekö siihen.
Arvonluonnissa ovat mukana myös sidosryhmät
Profilointityöstä hyötyvät myös yritykset. Salminen summaa hankkeen tavoitteita.
– Monialainen osaaminen tarkoittaa sitä, että tuotamme eri alojen yrityksille konkreettisia esimerkkejä datan keräämisestä, analysoinnista ja hyödyntämisestä eettisesti hyväksyttävällä tavalla, Salminen toteaa.
Pyrkimyksenä on avata uusia tutkimus-, kehitys- ja innovaatiomahdollisuuksia. Innovaatioita priorisoidaan, jotta TAMK voi vastata entistä paremmin liiketoiminnan ja työelämän tarpeisiin.
Yhtenä tavoitteena on myös opettaa uusia datataloustaitoja ja sijoittaa niihin. Reilun datan osalta on tarpeen perustaa vahva yhteistyöverkosto.
– Työstämme näitä teemoja yhdessä sidosryhmien kanssa. Haluamme tukea sidosryhmiämme, verkostoitua ja kansainvälistyä entisestään. Järjestämme hankkeen aikana työpajoja, joissa selvitämme yritysten ja muiden sidosryhmien big dataan ja tekoälyyn liittyviä tarpeita.
Building a Competitive Edge in a Fair Data Economy for Higher Education (FairDatAct) -profilaatiohanke on käynnissä 1.1.2023–31.12.2024. Hanketta rahoittavat opetus- ja kulttuuriministeriö ja TAMK.
Kick off -tapahtumaan 25.4.2023 klo 12.30–14.15 ovat tervetulleita kaikki aiheesta kiinnostuneet organisaatiot. Lisätietoja löytyy hankkeen kotisivuilta.
Lisätiedot:
Katri Salminen
Projektipäällikkö
Tampereen ammattikorkeakoulu
katri.salminen [at] tuni.fi (katri[dot]salminen[at]tuni[dot]fi)
Teksti: Hanna Ylli
Kuva: Minttu Rantanen
