Tampereen ammattikorkeakoulun parhaat TKI-käytännöt jakoon kansainvälisesti EU:n alustalla
EU Knowledge Valorisation Platform edistää tutkimus- ja innovaatiotulosten muuttamista kestäviksi tuotteiksi, prosesseiksi ja palveluiksi, jotka hyödyttävät yhteiskuntaa. Toimintaa ohjaa EU:n valorisaatio- eli hyödyntämispolitiikka.
EU:n alustalla julkaistaan korkeakoulujen lisäksi eurooppalaisten tutkimuslaitosten parhaita käytäntöjä. TAMKin parhaiden TKI-käytäntöjen lisäksi alustalle on Suomesta hyväksytty Valtion teknillisen tutkimuskeskuksen Launchpad ja Espoo Innovation Ecosystem.
Myös Ammattikorkeakoulujen rehtorineuvosto ja UAS4EUROPE-verkosto rohkaisevat ammattikorkeakouluja jakamaan parhaita käytäntöjään kansainvälisesti.
Parhaat käytännöt infrojen hyödyntämisestä
− Tämä on meille hienoa näkyvyyttä ja hyvä referenssi myös kansainvälisten hankkeiden valmisteluun. Parhaiden käytäntöjemme laajempi levitys on tärkeä osa vaikuttavuutta. Se palvelee julkisrahoitteisten hankkeiden, tutkimus-, kehitys- ja innovaatiotoiminnan ja soveltavan tutkimuksemme avoimuutta, läpinäkyvyyttä ja hyödynnettävyyttä, toteaa ulkoisen rahoituksen kehittämispäällikkö Hanna-Greta Puurtinen.
Puurtisen kirjoittama käytännön kuvaus"Boosting of Sustainable Research and Innovation Infrastructures in Regional Ecosystems” avaa InnoHEIs-hankkeen parhaita käytäntöjä. Interreg Europe -ohjelman rahoittamassa hankkeessa parannetaan yritysten mahdollisuuksia käyttää korkeakoulujen tutkimus-, oppimis- ja kehittämisympäristöjä eli infroja.
Kuvaus tuo esiin myös TAMKissa kehitetyn ja pilotoidun Knowledge Transfer Charter (KTC) -mallin. Siinä kuvataan TAMKin hyödyntämää Living Lab -toimintaa ja aktiivista osallistumista valmistavan teollisuuden SIX-aloitteeseen.
− Esittelemme tätä kokonaisuutta EU Knowledge Valorisation Week -online-tapahtumassa maalis-huhtikuun vaihteessa. Se tuo meille lisää hyvää näkyvyyttä, Puurtinen arvioi.
KTC tehostaa TKI-tulosten hyödyntämistä
Puurtinen on kehittänyt KTC-mallin teollisuusteknologian lehtoreiden Petri Pohjolan ja Jere Siivosen kanssa. He ovat kirjoittaneet siitä julkaisuja, esitelleet sitä konferensseissa ja pilotoineet yhdessä yritysten kanssa.
− KTC on tiedon ja osaamisen siirtomalli, joka nopeuttaa ja tehostaa TKI-toiminnan tulosten hyödyntämisprosessia. Sovellamme siinä infroja palvelumuotoilutyyppisesti. Tarjoamme sidosryhmille tavan päästä konkreettisesti kokeilemaan uusia teknologioita labroissamme. Sana on kiirinyt tästä talon ulkopuolellekin ja mallia on hyödynnetty monissa hankevalmisteluissa.
Living lab on tärkeä toimintamalli
Puurtisen mukaan Pirkanmaan liiton kanssa toteutettava InnoHEIs-hanke osallistaa TAMKin aluekehittämiseen entistä vahvemmin.
− Hanke kytkeytyy voimakkaasti myös perustehtäväämme eli opetukseen ja erilaisiin toimintamalleihin, joista living labit ovat yksi tapa.
Puurtinen painottaa, että infrat ovat tärkeä osa TAMKin opetusta, tutkintoihin johtavaa koulutusta ja jatkuvaa oppimista. Niiden avulla tehdään soveltavaa tutkimusta ja palvellaan sidosryhmiä laajemmin.
− Tuotamme lisäarvoa aluekehittäjille ja yrityksille, joiden kanssa teemme paljon muutakin. InnoHEIs painottuu valmistavan teollisuuden infroihin, mutta opit ja hyödyt soveltuvat myös muiden sektoreiden toimintamalleihin.
Puurtisen mukaan EU Knowledge Valorisation Platform on tervetullut uusi avaus. Osaaminen ja paikallisesti hyväksi havaitut toimintamallit pitää saada käyttöön entistä laajemmin.
− Vastaavasti oppeja haetaan myös meille. Näemme asioita uusin silmin ja saamme ideoita sovellettavaksi täkäläiseen kontekstiin. Synnytämme aidosti yhteiskunnallista vaikuttavuutta, joka ei jää vain pieneen piiriin.
EU Knowledge Valorisation Week 2022 -online-tapahtuma järjestetään 29.3.−1.4.2022. Ilmoittaudu mukaan!
Lisätiedot:
Hanna-Greta Puurtinen
Kehittämispäällikkö, ulkoinen rahoitus
Tampereen ammattikorkeakoulu
hanna-greta.puurtinen [at] tuni.fi, 050 373 2947
Teksti: Hanna Ylli
Kuva: Editorial Team of the EU Knowledge Valorisation Platform
