Tampereen yliopiston vuoden 2023 tilinpäätös: Kilpailtu tutkimusrahoitus vahvistui edelleen, tutkintojen määrässä merkittävä kasvu
Vuoden 2023 merkittäviä tapahtumia olivat yliopiston strategian päivitys vuoden alussa sekä Kansallisen koulutuksen arviointikeskuksen Karvin laatuauditoinnin läpäiseminen. Kesäkuussa yliopiston uutena rehtorina aloitti Keijo Hämäläinen. Loppuvuonna täytettiin myös muita akateemisia johtotehtäviä vuoden 2024 alusta alkaen.
Vahvaa kasvua kilpaillussa tutkimusrahoituksessa
Tuloutettu kilpailtu tutkimusrahoitus jatkoi kasvuaan vuonna 2023. Kansainvälisen kilpailun kautta hankittu tutkimusrahoitus kasvoi lähes 20 prosentilla edellisestä vuodesta. Yliopisto on toimintansa aikana kaksinkertaistanut saamansa EU-puiteohjelmarahoituksen määrän. Vuonna 2023 kotimainen rahoitus kasvoi erityisesti Business Finlandin ja kotimaisten säätiöiden osalta. Näissä rahoituksissa oli yli 30 prosenttia nousua edelliseen vuoteen verrattuna.
- Suomen julkisen talouden haasteet luovat epävarmuutta yliopiston rahoitusnäkymiin, mikä korostaa kilpaillun tutkimusrahoituksen merkitystä entisestään. TKI-rahoitusta kasvattaa vuonna 2024 käynnistyvä tohtoripilotti. Siinä onnistuminen on meille tärkeää, toteaa rehtori Keijo Hämäläinen.
Vuoden 2023 päättyessä yliopistossa oli käynnissä 11 Euroopan tutkimusneuvoston rahoittamaa ERC-hanketta. Yliopisto koordinoi neljää Suomen Akatemian rahoittamaa huippuyksikköä ja osallistui kuuden muun huippuyksikön toimintaan. Yliopisto koordinoi myös yhtä Suomen Akatemian lippulaivaosaamiskeskittymää (Fotoniikan tutkimuksen ja innovaatioiden lippulaiva PREIN) ja oli mukana neljässä muussa lippulaivassa, joista kaksi valittiin vuonna 2023.
Vertaisarvioitujen tieteellisten julkaisujen kokonaislukumäärä on pysynyt vuosittain samankaltaisena, mutta julkaisujen laatu on noussut. Vuonna 2023 nousua oli viisi prosenttia kansallisen kolmiportaisen arviointijärjestelmän kahden ylimmän laatutason julkaisuissa. Kansainvälisten vertaisarvioitujen kahden ylimmän laatutason yhteisjulkaisujen osuus nousi seitsemän prosenttia edellisvuodesta. Avoimesti saatavilla olevien julkaisujen osuus kasvoi 84 prosenttiin.
Tutkintomäärissä ja tavoiteajassa valmistumisessa edelleen kirittävää
Tutkintokoulutukseen hakeneiden ensisijaisten hakijoiden kokonaismäärä, 11 843, pysyi edellisen vuoden tasolla. Englanninkielisiin alempaan tai ylempään korkeakoulututkintoon johtaviin koulutuksiin hakeneiden määrä yli kaksinkertaistui.
Tutkintoja suoritettiin kaikkiaan 4 408 yhdeksältä koulutusalalta. Niistä tohtorintutkintoja oli 208. Tutkintomäärät nousivat kaikilla koulutusasteilla. Selkeästi eniten nousi ylempien korkeakoulututkintojen määrä. Aloista tutkintomäärät kasvoivat eniten tietojenkäsittely- ja tietoliikenteen sekä tekniikan aloilla. Valmistuneista tutkinnoista 37 prosenttia suoritettiin tavoiteajassa. Tämä jäi hieman alle OKM:n asettaman 40 prosentin tavoitteen.
- Tutkintomäärien kehitys oli hyvää. Tehtävää kuitenkin riittää niin meillä kuin koko yliopistolaitoksessa, jotta korkeakoulutettujen osuutta saadaan kasvatettua kohti valtakunnallista 50 prosentin tavoitetta. Tärkeää on myös mahdollistaa tutkintojen suorittaminen tavoiteajassa, myös yliopistomme rahoituksen näkökulmasta, Hämäläinen sanoo.
Yliopiston koulutuksen profiili pysyi tutkintomäärillä tarkasteltuna entisellään. Ylemmän korkeakoulututkinnon suorittaneita valmistui eniten tekniikan aloilta (750) ja yhteiskunnallisilta aloilta (568). Tietojenkäsittely- ja tietoliikenteen alalta valmistu 245 ja lääketieteen sekä terveys- ja hyvinvointialoilta 213.
Perustutkinnon suorittaneista 13,5 prosenttia ja tieteellisen jatkotutkinnon suorittaneista lähes kolmannes oli ulkomaalaisia.
Kilpaillun tutkimusrahoituksen kasvu ja inflaatio nostivat toiminnan kuluja
Yliopiston saama valtionrahoitus kasvoi 9,2 miljoonalla eurolla 204,3 miljoonaan euroon. Valtionrahoitusta kasvattivat yliopistoindeksin nousu sekä strategiseen kehittämiseen opetus- ja kulttuuriministeriöltä saatu lisärahoitus. Kilpaillun tutkimusrahoituksen määrä jatkoi vahvistumistaan. Tilikauden 2023 varsinaisen toiminnan tuotot olivat yhteensä 354,1 miljoonaa euroa. Kasvua edellisvuoteen oli 8,9 miljoonaa euroa.
Varsinaisen toiminnan kulut olivat 364,7 miljoonaa euroa. Kulut kasvoivat edellisvuodesta 13,8 miljoonaa euroa. Henkilöstökulut kasvoivat 10,4 miljoonaa euroa 233,2 miljoonaan euroon. Kasvu johtui ulkoisen rahoituksen ja siihen liittyvien henkilöstökulujen noususta. Lisäksi palkkasummaa kasvattivat palkkojen yleiskorotukset sekä TES:n mukainen kertaerä. Matkustaminen palautui pandemian jälkeen ja matkakulut kasvoivat edellisvuodesta 2,9 miljoonaa euroa. Tilavuokrat kasvoivat edellisvuodesta 1,7 miljoonaa euroa vuokrasopimusten indeksikorotusten johdosta.
Tilikauden 2023 varsinaisen toiminnan tappioksi muodostui 10,6 miljoonaa euroa, kertaerillä oikaistuna -14,1 milj. euroa. Vuoden 2023 oikaistut kertaerät koostuvat liikevaihtoon sisältyneistä kertaluonteisista vahingonkorvauksista. Korkeakoulusäätiön pääomien kohdennettu käyttö huomioiden vuoden 2023 varsinaisen toiminnan oikaistu tulos oli -7,5 milj. euroa.
- Yliopiston kertaerillä oikaistu vuoden 2023 varsinaisen toiminnan tulos jäi budjetoitua heikommaksi. Inflaatio pysytteli korkealla ja toimintakulut kasvoivat tuloja nopeammin. Vuonna 2024 tavoitteena on parantaa varsinaisen toiminnan tulosta ja saavuttaa siinä nollatulos. Tämä edellyttää yliopistoyhteisöltä sitoutumista strategian ja yhteisten tavoitteiden edistämiseen, rehtori Hämäläinen korostaa.
Tilikauden tilinpäätöksen mukainen kokonaistulos nousi 36,8 miljoonaa euroa positiiviseksi sijoitustoiminnan tuottojen vaikutuksesta. Tilikauden tulosta paransivat myös 3,5 miljoonan euron suuruinen kertaluonteinen vahingonkorvaus sekä varainhankinnan tuotot 2,7 miljoonaa euroa. Sijoitus- ja rahoitustoiminnan yhteenlaskettu tulos oli 45,3 miljoonaa euroa. Sijoitustoiminnan vuosituotto oli 10,4 prosenttia ja uuden yliopiston alusta 1.1.2019 alkaen sijoitussalkku on tuottanut keskimäärin 7,4 prosenttia vuodessa (annualisoitu nimellistuotto).
Konsernin tilikauden varsinaisen toiminnan tuotot olivat yhteensä 428,6 miljoonaa euroa ja kulut 436,6 miljoonaa euroa. Konsernin tilikauden varsinaisen toiminnan tulos muodostui 7,6 miljoonaa euroa alijäämäiseksi. Sijoitus- ja rahoitustoiminnan vaikutuksesta myös konsernin tilikauden kokonaistulos muodostui 41,2 milj. euroa ylijäämäiseksi. Tampereen korkeakoulusäätiön konsernitilinpäätökseen sisältyvät tytäryhteisöinä Tampereen ammattikorkeakoulu Oy (omistus 87,0 prosenttia), kiinteistöpalveluita tuottava Campusta Oy (omistus 100 prosenttia) ja 30.4.2023 saakka Radio Moreeni Oy (omistus 100 prosenttia).
Tampereen korkeakoulusäätiön tunnuslukuja
|
|
Yliopisto TP |
Talousarvio |
Yliopisto TP |
|
Liikevaihto |
354,1 M€ |
|
345,2 M€ |
|
muutos-% |
+2,6 % |
|
+2,8 % |
|
Varsinaisen toiminnan |
-14,1 M€ |
-11,0 M€ |
-9,8 M€ |
|
Oikaistu varsinaisen |
-7,5 M€ |
-4,2 M€ |
-4,6 M€ |
|
Tilikauden tulos |
36,8 M€ |
|
-40,0 M€ |
|
Sijoitustoiminnan |
+10,6 % |
Reaalituotto- |
-7,5 % |
|
Investoinnit |
7,2 M€ |
8,5 M€ |
9,7 M€ |
|
Taseen loppusumma |
704,8 M€ |
|
664,7 M€ |
*Yliopisto julkaisee virallisen tilinpäätöksen mukaisen tuloksen lisäksi varsinaisesta toiminnasta kertaerillä oikaistun tuloksen sekä pääomien kohdennetulla käytöllä oikaistun tuloksen.
Konsernin tunnuslukuja
|
|
Konserni TP |
Konserni TP |
|
Liikevaihto |
428,6 M€ |
416,2 M€ |
|
muutos-% |
+3,0 % |
+3,7 % |
|
Varsinaisen toiminnan tulos |
-7,7 M€ |
-5,6 M€ |
|
Tilikauden tulos |
41,2 M€ |
-41,2 M€ |
|
Konsernitaseen loppusumma |
722,4 M€ |
678,7 M€ |
