Teknologia tukee koiran ja ihmisen vuorovaikutusta

Stressaako Turre, ei kai sitä satu? Pelottaako sitä olla yksin kotona? Onko se – tai yhä useammin hän – syönyt ja liikkunut tarpeeksi? Karvainen perheenjäsen ei osaa itse kertoa, joten moni koiranomistaja miettii, miten voisi ymmärtää ystäväänsä paremmin.

– Terveys ja hyvinvointi, yksinolo. Näihin kaivataan eniten tietoa ja apuvälineitä, vahvistavat erityisasiantuntijat Sanna Rytövuori ja Elina Vulli Tampereen yliopistosta.

Rytövuori ja Vulli olivat mukana vuodenvaihteessa päättyneessä Turre & Toivoset 2.0 -hankkeessa, jossa tutkittiin ja kehitettiin koiran ja ihmisen vuorovaikutusta tukevia digipalveluita ja teknologiaa, kuten aktiivisuus- ja sykemittareita. Yli 800 koiranomistajaa vastasi hankkeessa kyselyyn ja kertoi suhtautumisestaan tällaiseen koirateknologiaan.

– Valtaosa vastaajista suhtautui teknologian käyttöön positiivisesti. Ajateltiin, että se voi parantaa koiran hyvinvointia, tutkijat kertovat.

– Mittarit voivat esimerkiksi kertoa, onko koira ulkoillut ja kuinka pitkään. Tieto saattaa helpottaa kommunikointia kiireisen perhearjen keskellä.  

Data ja maalaisjärki, molempia tarvitaan 

Vaikka vain harva oli vielä itse kokeillut koirateknologiaa, uteliaisuutta uusia konsteja kohtaan oli valtavasti. Esimerkiksi aktiivisuusmittaria oli kokeillut vasta neljä prosenttia vastaajista, mutta noin 40 prosenttia oli kiinnostunut kokeilemaan sitä seuraavien kolmen vuoden aikana. Edelläkävijöitä teknologiarintamalla ovat agilityharrastajat, joiden kautta tieto leviää koirapiireissä.

Yksi kiinnostavista tavoista hyödyntää nykyteknologiaa koiran kanssa oli online-eläinlääkärikäynti. Joka toinen oli kiinnostunut kokeilemaan sellaista.

– Onhan se kätevää, jos vaikka jouluna koiran kuonoon ilmestyy outo ihottuma. Voi näyttää kuonoa lääkärille videoyhteydellä, eikä tarvitse lähteä ajamaan kaukana olevaan päivystykseen. Lääkäri voi sitten kertoa, voiko odotella rauhassa juhlapyhien yli vai onko syytä toimia heti, Sanna Rytövuori sanoo.

Osa koiranomistajista oli kuitenkin huolissaan siitä, keskittyykö huomio koirateknologian myötä liikaa älylaitteisiin ja jääkö arkijärki lemmikin hoidossa taka-alalle.

– Maalaisjärkeä kaivataan kyllä edelleenkin, ja teknologian tuottamaa dataa on osattava lukea. Vertaisin mittareita auton navigaattoriin: eihän siihenkään voi sokeasti luottaa, vaan pitää olla myös kokemusta ja uskoa omiin havaintoihin, Elina Vulli pohtii.

– Teknologian avulla voidaan myös esimerkiksi päästä hitaasti kehittyvän sairauden jäljille aiemmin kuin pelkällä havainnoinnilla, Rytövuori komppaa. 

Anturi paljastaa haistelun 

Koirateknologian avulla saadaan siis dataa koiran puuhista päivän mittaan. Koirille sopii periaatteessa samankaltaiset menetelmät kuin ihmisillekin, mutta on yksi suuri ero: turkki. Turre & Toivoset -hankkeessa kehitettiin erityisesti karvaturreille sopivia antureita sykkeen ja aktiivisuuden mittaamiseen sekä menetelmä aktiivisuuden luokitteluun.

– Onnistuimme tunnistamaan yli 90 prosentin varmuudella seitsemän eri aktiviteettia: makaamisen, seisomisen, istumisen, kävelyn, laukan, ravin ja haistelun, apulaisprofessori Antti Vehkaoja kertoo.

Sykkeen mittaamiseen löytyi sopiva anturimalli, jonka materiaali on pehmeää ja nystyt ulottuvat turkin läpi iholle.

– Helsingin yliopiston eläinlääketieteellisen tiedekunnan tutkimuspartneri testasi aktiivisuusmittareita ja sykeantureita vapaaehtoiskoirilla koiraurheiluhallissa Helsingissä. Selvisi, että teknologia toimii parhaiten, jos se on kiinnitetty valjaisiin koiran selkäpuolelle, Vehkaoja sanoo.

Antti Vehkaoja osallistui joulukuussa Atlantassa, Yhdysvalloissa järjestettyyn Animal-computer interaction -konferenssiin. Kasvavalla alalla on meneillään paljon jännittävää. Koirateknologia sopii paljon muuhunkin kuin koti-Turren hyvinvoinnin tarkkailuun.

– Esimerkiksi Pohjois-Carolinassa opaskoirien kasvattajat halusivat kehittää menetelmää, jolla voisi mitata opaskoiran pentuja ja selvittää jo hyvin nuorina, mitkä pennut ovat sopivimpia opaskoiriksi, Vehkaoja kertoo.

– Eläintarhoissa on kokeiltu esimerkiksi orankeilla ja gorilloilla digitaalisia ajanvietepelejä, joita ne voivat halutessaan pelata. 

Miltä Turresta tuntuu? 

Monet alan trendit rantautuvat meillekin juuri Yhdysvalloista, mutta suomalaisosaamisella voi hyvin päästä mukaan lemmikkiteknologian buumiin. Yksi tutkijoiden kantavista ajatuksista olikin yhdistää alan tutkimusta ja yrityksiä toimivaksi verkostoksi, joka hyödyttäisi molempia. Hanke järjesti muun muassa kaksi huippusuosittua Tech4Dogs-tapahtumaa, joihin osallistui tutkijoiden lisäksi noin 200 yritysedustajaa.

– Maailma on helpompi valloittaa yhdessä, Sanna Rytövuori sanoo.

Tämän hetken kovimpia tutkimusaiheita on eläinten kipu ja sen tunnistaminen.

– Kun Turre ei osaa kertoa, jos sitä sattuu, omistajalla herää helposti huoli rakkaan lemmikin terveydestä. Kipu onkin hankkeen porukan seuraava tutkimuskohde, jos vain rahoitushakemus saa vihreää valoa, Elina Vulli kertoo.

– Toinen kuuma aihe ovat eläinten tunteet. Siihen kun keksittäisiin jokin tieteellisesti validoitu teknologia, niin se olisi jackpot. 

 

Turre &Toivoset 2.0 yhdisti tutkijoita ja yritysmaailmaa 

• Hankkeessa tutkittiin ja kehitettiin 2016–2018 teknologiaa ja digipalveluita, jotka tukevat ihmisen ja koiran vuorovaikutusta, vievät koirien hyvinvoinnin mittaamisen älykkäämmälle tasolle ja helpottavat koiraperheiden arkea. 

• Tavoitteena on myös koota ja vahvistaa koiraperheiden älyratkaisujen ympärille muodostuvaa suomalaista bisnesekosysteemiä. 

• Rahoitus: Business Finland, yliopistot 

• Neljä tutkimusryhmää Tampereen yliopistosta ja Helsingin yliopistosta. 

• Vetcare Oy:llä ja Best Friend Group Oy:llä on hankkeen rinnalla omat yrityshankkeet. Lisäksi hankkeen toteutusta tukivat muiden muassa Smart Dog, Kaunila, Suomen Agilityliitto, Eläinklinikka EHYT, Petsofi, FitDog Finland, Three Plus Group ja Lymed.