Hyppää pääsisältöön

Teollisuusdatassa piilee mahdollisuuksia, joita DataTehdas-hanke tuo näkyviin yrityksille

Julkaistu 5.9.2024
Tampereen ammattikorkeakoulu
Hitsausrobotti TAMKin FieldLabissa.
DataTehdas-hankkeen demot yrityksille järjestetään TAMKin FieldLab-kehittämisympäristössä.
Valmistavan teollisuuden prosesseissa syntyy dataa, jonka avulla yritykset voivat kehittää omaa toimintaansa ja kokeilla uusia liiketoimintamalleja. Tampereen ammattikorkeakoulun (TAMK) vetämä DataTehdas-hanke tukee pk-yrityksiä teollisuusdatan hyödyntämisessä matkalla kohti kestävämpää valmistamista.

DataTehdas-hankkeen projektipäällikkö Katri Salminen kertoo, että viimeisten vuosien aikana monissa yrityksissä on kiinnostuttu teollisuusdatan hyödyistä. Systemaattiseen datan hyödyntämiseen on monilla pk-yrityksillä kuitenkin vielä matkaa, ja DataTehdas-hankkeen tavoitteena on muuttaa tilannetta.  

Tähän mennessä hankkeessa on kartoitettu, millaisia toiveita pk-yrityksillä on datan hyödyntämisen suhteen. Salmisen mukaan tällä hetkellä teollisuusdatassa on mahdollisuuksia laitteiden kokonaiskäyttöasteiden parantamiseen, tuotannon ennalta-arvaamattomien katkosten ennustamiseen ja laadun monitorointiin.  

– Useat yritykset kaipaavat tietoa siitä, millaisia dataa kerääviä alustoja on olemassa ja miten teollisuuskoneet voidaan kytkeä niihin. Hankkeessa vastataan tähän tarpeeseen käytännönläheisesti. Yrityksille toteutetaan demonstraatioita, joissa havainnollistetaan alustan käyttöönotto alusta alkaen.  

Datan keräämisen ja hyödyntämisen etuja tehdään näkyväksi case-esimerkeissä, jotka on rakennettu yritysten toiveet huomioiden. Demot toteutetaan TAMKin FieldLab-testausympäristössä, ja niitä on suunniteltu esimerkiksi kerätyn datan visualisoinnista raportoinnin tueksi.  

Teollisuusdatan hyödyntäminen vaatii panostusta 

Vaikka teollisuusdatassa piilee mahdollisuuksia, sen käyttö ei ole aina yksinkertaista. Käytetyn laitteiston täytyy esimerkiksi olla sellaista, että se mahdollistaa datan keräämisen. Katri Salmisen mukaan kaikki laitevalmistajat eivät edelleenkään suunnittele laitteitaan niin, että ne tukisivat datan keräämistä, analysointia ja raportointia. Hankkeessa esitellään myös tapoja kerätä dataa muuten, kuin laitteen omia rajapintoja hyödyntäen.  

‒ Pk-yrityksissä haastetta lisää se, että teollisuuskoneet voivat olla peräisin eri laitevalmistajilta ja eri ajoilta, Salminen lisää.  

Datan keräämisen mahdollistavia alustoja on paljon, ja useat niistä ovat maksullisia. DataTehdas-hanke hyödyntää demoissaan kuitenkin avoimen lähdekoodin FIWARE-alustaa.  

Kestävyydestä kilpailuetua 

Vaikka teollisuusdatan keräämisen ja hyödyntämisen aloittaminen vaatii resursseja, siihen panostaminen kannattaa pitkällä aikavälillä. Kestävä kehitys ja kiertotalous kannustavat yrityksiä kehittämään toimintaansa vähähiilisemmäksi ja resurssiviisaammaksi muuttuvassa liiketoimintaympäristössä. Digivihreässä siirtymässä näitä muutoksia ajetaan digitalisaation keinoin.  

Euroopan Unionin (EU) kestävyysraportointivelvoitteet, kuten Corporate Sustainability Reporting Directive (CSRD), kirittävät suuria yrityksiä keräämään tietoja koko toimitusketjunsa hiilidioksidipäästöistä. Pk-yritysten kannalta on tärkeää, että ne pystyvät vastaamaan näihin tarpeisiin ja kääntämään vastuullisuuden kilpailueduksi.  

Teollisuusdatan kerääminen ja hyödyntäminen voivat avata yrityksille myös uusia, dataan perustuvia liiketoimintamalleja. Yksi mahdollisuus on Manufacturing as a Service (MaaS) -toiminta, jossa yritykset voivat tehdä omaa tuotantokapasiteettiaan näkyväksi datan avulla ja tarjota sitä tilaajille joustavasti tarpeen mukaan.  

 

Lisätietoja: 
Katri Salminen, projektipäällikkö, Tampereen ammattikorkeakoulu, katri.salminen [at] tuni.fi, puh. +358 40 682 4741 

Kirjoittaja: Tytti Juusti