Tietopaketti ilmahygieniasta: tutkijat antavat ohjeita ilmavälitteisten tautien torjuntaan
Yrittäjät ja julkisista tiloista vastaavat henkilöt löytävät materiaaleista ideoita ja resursseja tilojensa turvallisuuden parantamiseen ja siitä viestimiseen. Monessa muussa maassa on jo yleinen käytäntö mitata julkisten tilojen hiilidioksidipitoisuutta ja viestiä siitä avoimesti tilojen käyttäjille.
– Riittävä ilmanvaihto ja -puhdistus voisi olla kilpailuvalttina myös Suomessa. Esimerkiksi ravintolan tai kuntokeskuksen asiakkaille voi olla tärkeää tietää, että tiloissa todella panostetaan ilmahygieniaan, ja riski sairastua koronaan tai influenssaan on pienempi kuin muualla, toteaa VTT:n tutkimusprofessori Ali Harlin.
Ilmanvaihtoa parantamalla voidaan vähentää tunkkaisten tilojen aiheuttamia oireita, kuten väsymystä, ajattelun takkuamista ja alentunutta työtehoa. Ilmavälitteisten tautien, kuten koronan ja influenssan, leviämisen ehkäiseminen tuo taloudellisia säästöjä työnantajille ja helpottaa lapsiperheiden elämää sairauskierteiden vähentyessä. Materiaaleista löytyy keinoja kaikille. Niinkin yksinkertainen keino kuin ikkunan avaaminen kerran tunnissa on yllättävän tehokas keino parantaa ilman laatua ja samalla hyvinvointia.
– Moni on lannistunut ja ajattelee, ettei näitä kuitenkaan voi estää. Uusimman kansainvälisen tutkimusnäytön mukaan tämä on kuitenkin paitsi mahdollista, myös kannattavaa. Ilmahygienian merkityksen oivaltamisen on sanottu olevan käsihygienian oivaltamisen kokoluokkaa tautien torjunnassa. Nyt julkaistaan suomeksi kansalaisille suunnattu laaja tutkimusperustainen tietopaketti siitä, miten ilmavälitteisten tautien leviämistä voi hillitä, kertoo sosiaalipsykologian professori Nelli Hankonen Tampereen yliopistosta.
– Tehokkainta toki olisi, että yhteisten tilojen ilmahygienia laitetaan kerralla kuntoon sen sijaan, että riskien ja suojauskeinojen miettiminen jätetään vain yksilöiden harteille, Hankonen lisää.
Materiaaleissa on myös mukana myös kansalaisvaikuttamisen välineitä ja ideoita siihen, miten yrityksissä voidaan huolehtia ja viestiä omien tilojen terveysturvallisuudesta. Materiaalia voi hyödyntää myös koulujen terveystiedon opetuksessa.
Lisätietoja:
Professori Nelli Hankonen, Tampereen yliopisto
nelli.hankonen [at] tuni.fi
Tutkimusprofessori Ali Harlin, Teknologian tutkimuskeskus VTT
Puh. 040 533 2179, ali.harlin [at] vtt.fi
