Tutkijat onnistuivat rakentamaan kaksi toisiinsa yhdistynyttä verisuoniverkostoa
Tampereen yliopiston lääketieteen ja terveysteknologian tiedekunnan tutkijat onnistuivat kehittämään soluviljelyalustan, jolla kaksi kasvatettua verisuoniverkostoa saatiin yhdistymään toisiinsa. Muodostuneet verisuonet vastasivat kokonsa ja rakenteensa puolesta ihmisen hiussuonia, mikä mahdollistaa ihmisen hiussuoniverkoston tutkimisen myös laboratorio-olosuhteissa. Tutkimus julkaistiin Scientific Reports -lehdessä 2.10.2024.
– Kahden erillisen verisuoniverkoston yhdistäminen toisiinsa on merkittävä edistysaskel työssämme. Nyt voimme lisätä kunkin verisuoniverkoston ympärille tietylle kudokselle tyypillisiä soluja, kuten esimerkiksi rasvakudoksen ja maksakudoksen soluja, ja tutkia siten kudosten välistä vuorovaikutusta verisuonituksen välityksellä, kertoo tutkimuksen tehnyt väitöskirjatutkija Alma Yrjänäinen Monikudosmallintamisen huippuyksiköstä.
Kudossirut yhdistelevät mikrovalmistusteknologiaa ja solubiologiaa kudosten toiminnan selvittämiseksi. Kudossiruissa pyritään luomaan tutkittaville soluille kudoksen kaltainen ympäristö. Tämä toteutetaan esimerkiksi tuottamalla pumpun tai painovoiman avulla nestevirtaus kudosminiatyyrin läpi, mikä jäljittelee verenvirtauksen aiheuttamaa ärsykettä. Kudosmallin solujen lomaan pystytään lisäämään myös hermotusta ja verisuonia.
Kuva: Alma YrjänäinenKudosmallien avulla voidaan saada merkittäviä taloudellisia hyötyjä esimerkiksi lääkeainekehitykseen. Asiantuntijat ovat arvioineet, että kudossiruteknologia voisi vähentää lääkekehityksen kuluja jopa neljänneksen.
Myös kansallinen terveydenhuolto hyötyisi kudosmallien käyttöönotosta. Sen eteen on kuitenkin vielä tehtävä paljon kehitystyötä.
– Kuvittele, että tulevaisuudessa voisit saada verenpainetautiin juuri sinulle sopivan lääkityksen yhden verikokeen avulla. Verestäsi eristetyillä kantasoluilla muodostettaisiin verisuoniverkosto, jonka avulla voitaisiin laboratorio-oloissa testata, mitkä markkinoilla olevat verenpainetautilääkkeet olisivat sinun soluillesi sopivia. Näin voitaisiin karsia pois tehottomat tai jopa haitalliset lääkkeet, Yrjänäinen kuvailee.
Kudossiruteknologian huiput kokoontuvat lokakuussa Tampereella
Suomalaiset ja kansainväliset kudossiruteknologian osaajat kokoontuvat Tampereella Finnish Organ-on-Chip kokouksessa 23.–24.10.2024. Tapahtumassa käsitellään myös tieteenalan eettistä näkökulmaa kansainvälisesti tunnetun biolääketieteen etiikan tutkijan Jeremy Sugarmanin johdolla. Tapahtuman järjestää Monikudosmallintamisen huippuyksikkö Tampereen yliopiston Kaupin kampuksella.
Tutustu tapahtumaan ja sen ohjelmaan
Mikä kudossiruteknologia?
- Kudossiruteknologia on 2010-luvulla alkanut monitieteellinen tutkimusala, jossa tutkittavasta kudoksesta tuotetaan sen toimintaa jäljittelevä malli.
- Kantasoluteknologia mahdollistaa sen, ettei esimerkiksi potilaan sydämestä tarvitse eristää soluja sydänmallia varten. Malli voidaan sen sijaan muodostaa helposti eristettävistä verisoluista, jotka uudelleenohjelmoidaan kantasoluiksi ja edelleen sydänsoluiksi.
- Kudosmallin avulla voidaan tutkia esimerkiksi kullekin kudokselle tyypillistä sairautta, ja siten parantaa olemassa olevia hoitokeinoja. Lisäksi mallien avulla voidaan analysoida lääkevasteita ja löytää uusia hoitokeinoja.
- Kudossiruteknologian avulla voidaan vähentää ja korvata eläinkokeita.
Lisätiedot
Alma Yrjänäinen (tutkimus)
alma.yrjanainen [at] tuni.fi (alma[dot]yrjanainen[at]tuni[dot]fi)
0504782107
Miina Björninen (tapahtuma)
miina.bjorninen [at] tuni.fi (miina[dot]bjorninen[at]tuni[dot]fi)
0504780585
