Veikkausliiga-pelaajat syyniin – tutkimus kartoittaa pelaajien vammoja ja terveyttä

Ilveksen Veikkausliiga-joukkueen toppari, Ghanassa syntynyt Baba Mensah, loukkaantui vuoden 2018 maaliskuussa harjoituksissa.

– Tavoittelin palloa ihan normaalissa tilanteessa, jolloin polvi vääntyi. Tilanteessa ei ollut kontaktia. Aluksi luulin, ettei vamma ollut vakava. Kävin lääkärillä, joka ohjasi minut magneettikuviin. Sen jälkeen kuulin, että eturistiside oli mennyt poikki, Mensah sanoo.

Loukkaantuminen sotki Mensahin kauden, eikä hän pelannut lopulta yhtään ottelua.

– Tämä oli ensimmäinen iso loukkaantuminen minulle. Aluksi olin kyllä hetken hiukan sekaisin, Mensah toteaa.

 

Loukkaantumisia on tutkittu vähän

Helmikuussa käynnistyi UKK-instituutin ja Veikkausliigan tutkimushanke, jossa kartoitetaan kauden 2019 ajan liigapelaajien vammoja ja sairauksia, loukkaantumisten riskitekijöitä, sekä vammojen vaikutusta harjoitteluun ja pelaamiseen.

Aiheesta on Suomessa vain vähän aiempaa tutkimustietoa. Aikaisempi koko kauden mittainen vammojen seuranta liigatasolla tehtiin vuonna 1993.

– Seuraamme kaikkia vammoja, eli sekä äkillisiä loukkaantumisia että rasitusvammoja. Lisäksi tarkkailemme pelaajien yleistä terveyttä, vastaava tutkija Mari Leppänen toteaa.

Tutkimuksessa ovat mukana kaikki Veikkausliigajoukkueet. Pelaajat saavat joka viikko tekstiviestillä kyselyn, jossa kysytään viikon aikana esiin tulleista vammoista ja niiden laadusta.

– Jos pelaaja on loukkaantunut viikon aikana, kysymme tarkempia tietoja tilanteesta, jossa vamma syntyi. Haluamme myös tietää, kuinka paljon vamma tai sairaus on vaikuttanut harjoitteluun ja pelaamiseen, Leppänen toteaa.

Joukkueiden fysioterapeutit saavat viikoittain pelaajakohtaisen raportin sekä kuukausittaisen koosteen joukkueen terveydentilasta.

– Kartoitamme mahdollisuutta siihen, että seurantaa jatkettaisiin useamman kauden ajan, Leppänen sanoo.

Kuntoutuksella nopeasti pelikuntoon

Baba Mensahin kuntoutus sujui erinomaisesti. Normaalisti vastaavista vammoista toipuminen täyteen pelikuntoon vie puolesta vuodesta vuoteen. Mensah oli täydessä treenikunnossa jo kuusi kuukautta loukkaantumisen jälkeen.

– Mentaalinen puoli on erittäin tärkeä. Loukkaantuneen pelaajan täytyy pysyä positiivisena ja panostaa kuntoutukseen täysillä, Mensah toteaa.

Pelaaja myöntää, että kuntoutus oli aluksi hiukan turhauttavaa. Kun muut pelaajat suuntasivat nurmelle pelaamaan, Mensah noudatti tarkkaa kuntoutussunnitelmaa.

– Kuntoutuksen alku on tärkeä vaihe. Silloin täytyy edetä maltilla ja pienin askelin. Mutta olihan se välillä turhauttavaa. Annan kaiken kunnian Helille, jota kutsun äidikseni. Hän motivoi minua ja oli aina paikalla, kun tarvitsin apua, Mensah kertoo viitaten joukkueen fysioterapeuttiin ja fysiikkavalmentajaan Heli Rekimieheen.

Ilves onnistunut ehkäisemään vammoja

Alkukesästä 2019 Ilves on komeillut Veikkausliigan kärkipaikalla. Kymmenestä pelistä joukkue on hävinnyt vain yhden ottelun. Mensah on pelannut kahdeksassa ottelussa täydet minuutit.

Heli Rekimies toteaa, että tällä hetkellä joukkueen terveystilanne on lähes täydellinen.

– Meillä on tällä hetkellä nollatilanne loukkaantumisten suhteen, kukaan ei ole poissa kokoonpanosta. Lihasvammoja ollut tällä kaudella tasan kaksi. Täytyy koputtaa puuta. Takareisivammoja ei ole ollut vähään aikaan, Rekimies toteaa.

Rekimiehen mukaan yleisimmät jalkapalloilijoiden vammat ovat pehmytkudosvaurioita, jotka paranevat muutamassa päivässä tai viikossa.

– Nivusen alueen vammat ja takareisivammat ovat yleisimmät. Nilkan pyörähdyksiä tulee muutamia vuosittain. Vakavia vammoja tulee onneksi vähemmän, Rekimies sanoo.

Hyvä voimantuotto on tärkeää

Ammattijoukkueen harjoitusrytmi on huolellisesti suunniteltu: Pelaajien rasitusta seurataan tarkasti koko kauden ajan. Lisäksi täytyy varmistaa, että palauttavaa ja huoltavaa harjoittelua on riittävästi.

– Harjoittelun täytyy myös olla yksilöllistä. Esimerkiksi palauttavan harjoittelun määrään vaikuttaa se, kuinka paljon pelaaja on pelannut edellisessä matsissa, Rekimies kertoo.

Pelaajien kuntopohja luodaan harjoituskaudella. Ominaisuuksia pyritään silti kehittämään myös sarjakauden aikana.

– Teemme todella paljon liikkuvuusharjoittelua, koska sillä on vaikutusta voimantuoton ja vammojen ennaltaehkäisyn kannalta. Pelaajat käyvät myös kuntosalilla jatkuvasti. Hyvä voimantuotto auttaa toki pelitilanteissa, mutta se myös ennaltaehkäisee vammoja. Ominaisuuksia täytyy kehittää koko ajan, Rekimies sanoo.

Vuoronumerolla kylmäkompressioon?

Ilves hyödyntää harjoittelussaan myös teknologiaa. Pelaajien sykkeitä seuraamalla valmennusjohto saa tietoa siitä, onko harjoittelun rasittavuus oikealla tasolla.

– Meillä on käytössä sykeseurantajärjestelmä. Sen avulla saadaan esimerkiksi dataa siitä, kuinka nopeasti pelaajien syke nousee ja laskee harjoituksen aikana, Rekimies toteaa.

Palautumisen tehostamiseksi joukkue käyttää kylmäkompressiojärjestelmää, joka hyödyntää painetta ja kylmää ilmaa palautumisen tehostamiseksi.

– Osa pelaajista tykkää käyttää laitetta todella paljon. Naureskeltiin jokin päivä sitten, että seuraavaksi täytyy hankkia sellainen lihatiskin vuoronumerojärjestelmä, jotta järjestys säilyy, Rekimies naurahtaa.

Laite on käytössä jokaisen harjoituksen jälkeen, ja joukkue ottaa sen mukaan myös vieraspelireissuille.

– Laite kulkee mukana, jotta pelaajat saavat palautumisen käyntiin heti bussissa kotimatkalla, Rekimies sanoo.

Yli puolet vammoista voitaisiin ehkäistä

Tutkija Mari Leppänen kertoo, että oikeanlaisen harjoittelun on tutkimuksissa osoitettu vähentävän pelaajien loukkaantumisia.

– Aiheesta on olemassa paljon hyvää tutkimusta. Sitä ei kuitenkaan tiedetä, kuinka laajasti ja tehokkaasti tutkitut keinot ovat käytössä Suomessa, Leppänen sanoo.

Tutkitusti toimivista harjoitusmetodeista Leppänen mainitsee FIFA 11+ -harjoitusohjelman.  Oikeanlainen alkulämmittely valmistaa pelaajan harjoitusta varten aktivoimalla ja vahvistamalla suorituksissa käytettäviä liikeratoja ja lihaksia.

– Toiminnallisen voimaharjoittelun vaikutuksesta on hyvää näyttöä. Tutkimusten mukaan yli puolet jalkapallossa syntyvistä vammoista voitaisiin ehkäistä oikeanlaisella harjoittelulla. Liikehallinta, lihaskunto, liikkuvuus, koordinaatio ja tasapaino ovat keinoja, joiden avulla pelaaja voi välttää loukkaantumisia, Leppänen toteaa.

Loukkaantumisista voi myös oppia

Baba Mensah oppi paljon urheilijan elämän vaatimuksista loukkaantumisen ja sitä seuranneen kuntoutuksen aikana.

– Olen nyt vahvempi kuin ennen loukkaantumista. Olen myös kevyempi. Loukkaantuneena pelaaja ei pysty harjoittelemaan normaaliin tapaan, jolloin ruokavalioon täytyy kiinnittää erityistä huomiota. Ymmärrän nyt paremmin, mikä merkitys hyvällä ruokavaliolla ja riittävällä levolla on urheilijalle, Mensah toteaa.

Lajiharjoittelun lisäksi Mensah tekee itsenäisesti liikkuvuus- sekä voimaharjoitteita. Myös säännöllinen venyttely kuuluu jalkapalloilijan rutiineihin.

– Teen liikkuvuusharjoittelua ennen jokaista treeniä ja heti treenien jälkeen ja vielä päivän lopuksi ennen nukkumaanmenoa, Mensah sanoo.

Ennen kaikkea Mensah sanoo loukkaantumisen opettaneen hänellä mentaalisen vahvuuden merkityksen.

– Loukkaantumiset kuuluvat jalkapalloon. Pelaajan täytyy kuitenkin ymmärtää, että loukkaantuminen ei tarkoita uran loppumista. Kun kuntoukseen panostaa täysillä, pelaaja voi palata kentällä entistä vahvempana, Mensah toteaa.

 

Veikkausliigan terveystutkimus

• Veikkausliigan ja UKK-instituutin terveystutkimuksessa kartoitetaan miesten pääsarjatasolla pelaavien jalkapalloilijoiden terveydentilaa, vammojen ja sairauksien esiintyvyyttä, vammojen riskitekijöitä sekä vammojen vaikutuksia harjoitteluun ja pelaamiseen.
• Tutkimustulokset jalkautetaan Terve Urheilija -ohjelman välityksellä. Ohjelman verkkosivuilta ja sosiaalisen median kanavilta löytyy runsaasti tutkittua tietoa urheilijan terveydestä ja vammojen ehkäisystä sekä myös tutkimuksissa tehokkaiksi havaittuja vammojen ehkäisyn harjoitteita videoina.
• UKK-instituutti on terveys- ja liikunta-alalla toimiva yksityinen tutkimus- ja asiantuntijakeskus. UKK-instituutin tehtävänä on edistää väestön terveyttä ja toimintakykyä vähentämällä liikkumattomuutta, liikuntavammoja ja vapaa-ajan tapaturmia sekä lisäämällä terveysliikuntaa.
• Säätiön hallituksessa ovat edustettuina muun muassa sosiaali- ja terveysministeriö, opetus- ja kulttuuriministeriö, Tampereen kaupunki ja Tampereen yliopisto.
• UKK-instituutti on sosiaali- ja terveysministeriön asiantuntijakeskus terveysliikunnan alalla.