Virtuaalimatkailusta uusia matkailutuotteita Pirkanmaalle
Millaiselle virtuaalimatkalle haluaisit lähteä? Lähtisitkö virtuaalisesti pizzalle Roomaan? Vai matkaisitko mieluummin ajassa lapsuuden Karjalaan, iloiselle 20-luvulle tai Queenin keikalle? Entä millainen kohde kiinnostaisi virtuaalisesti Pirkanmaalla?
Virtuaalimatkailu voi olla kaikkea tätä. Tampereen ammattikorkeakoulun koordinoimassa Virtuaalimatkailu -hankkeessa kehitetään uusia virtuaalisten matkailupalveluiden ratkaisuja Pirkanmaalle. Visit Tampere Oy:n lisäksi mukana on useita matkailu- ja virtuaaliteknologia-alan yrityksiä.
Hankkeessa toteutetaan kaksi uutta pilottia, jotka rakennetaan yhdessä matkailualan yrityksen, virtuaaliteknologian kehittäjän, TAMKin sekä matkanjärjestäjän kanssa.
Teknologian kehitys mahdollistaa virtuaalimatkailun
Koronapandemia on vaikuttanut merkittävästi matkailualan yritysten toimintaan. TAMKin liiketoiminnan lehtori Vesa Vuorisen mukaan virtuaalimatkailu kiinnostaa nyt monia.
– Aika on otollinen tämäntyyppiselle hankkeelle. Kaikki yritykset, joihin otin yhteyttä, lähtivät mukaan suunnittelemaan virtuaalimatkailumahdollisuuksia. Maailmantilanteen takia ihmiset eivät enää matkusta niin paljoa kuin aikaisemmin.
Virtuaalimatkailu-hanke pyrkii löytämään uusia tuotteistamisen ideoita matkailualan ja virtuaaliteknologian yrityksiltä jo olemassa olevan liiketoiminnan ympärille. Täysin uutta ei lähdetä rakentamaan. Sen sijaan yrityksille kerrotaan, minkälaisia tekniikoita ja ratkaisuja on olemassa ja miten he voivat niitä hyödyntää.
Virtuaalimatkailun mahdollistava teknologia on kehittynyt valtavasti. Vuorinen uskoo, että virtuaalimatkailusta on tulossa entistä kiinnostavampi myös elämyksellisesti.
– Virtuaalimatkailu on hyvin lähellä pelillistämistä. Aika hurjia skenaarioita tämän ympärille voisi rakentaa. Virtuaalimatkailu on nyt tätä päivää, Vuorinen kuvailee.
Lisää tarjontaa Tampereelta maailmalle
Hankkeesta odotetaan konkreettisia tuotteita yritysten hyödynnettäväksi ja lisää tarjontaa Tampereelta kansainvälisille markkinoille. Visit Tampere on mukana hankkeessa, koska se toivoo, että kansainväliset vieraat viipyisivät täällä pidempään, kun tarjontaa ja palveluja on enemmän.
– Esimerkkinä ovat japanilaiset, jotka ovat innostuneita muumeista, mutta saapuvat tänne vain pikavisiitille Muumimuseoon. Japanilaiset ovat hyvin digiorientoituneita, joten virtuaalimatkailu on tähän tarkoitukseen mainio keino, Visit Tampereen markkinointi- ja viestintäasiantuntija Katariina Onnela kertoo.
Onnela uskoo, että virtuaalimatkailu kiinnostaa maailmalla enenevässä määrin. Virtuaalimatkailun lisääminen on myös vastuullisuusteko. Virtuaalisuus mahdollistaa elämysten kokemisen suuremmalle joukolle ja myös heille, joille matkustaminen paikan päälle ei syystä tai toisesta ole mahdollista.
– Hanke on hyvin kiinnostava, koska yritykset ovat toimintamme keskiössä ja olemme jo strategiassamme määritelleet, että olemme rohkeita edelläkävijöitä. Puhtaana liiketoimintana virtuaalimatkailu ei ole vielä suurta, mutta toimii hyvänä näyteikkunana ja houkuttimena, Onnela sanoo.
Kaksi uutta virtuaalimatkailutuotetta
Hankkeessa tuotteistettavia kahta uutta virtuaalimatkailutuotetta ei ole vielä sovittu.
Mukaan on lähtenyt jo esimerkiksi Tampereen Teatteri, Sappee, Nuorisokeskus Marttinen Virroilta sekä museoita.
– Mukana on myös yrityksiä, jotka ovat jo toteuttaneet jonkin virtuaalielämyksen, kuten Saunakonkeli. He ovat toteuttaneet virtuaalisia saunaelämyksiä Japaniin. Ikaalisten matkatoimisto on myös kehittänyt useita virtuaalisia matkoja. He ovat mukana hankkeessa, Vuorinen sanoo.
YouTubessa on Vuorisen mukaan jo useita virtuaalisia elämystuotteita kuten vaellusretkiä tarjoavia yrittäjiä, joilla on suuri seuraajamäärä. YouTube voisi olla Vuorisen mielestä hyvä julkaisukanava; ei tarvitse rakentaa uutta kanavaa.
Vesa Vuorinen ja Katariina Onnela kertovat nyt lähtevänsä yhdessä hanketoimijoiden kanssa innovoimaan, mitä virtuaalisuus voisi tarkoittaa esimerkiksi maatilamatkailuyritykselle, huvipuistolle, museolle tai vaikkapa matkanjärjestäjille. Millaisia lisäpalveluita se voisi sisältää?
Yritys tarvitsee virtuaalisen laavuretken järjestämiseen tietoa esimerkiksi yhteistyötahoista, kustannuksista, toteuttamisesta ja jakelusta. Tärkeää on tietää myös tavoiteltavat asiakkaat.
– Suomalaiset eivät ehkä ole kiinnostuneita laavuretkestä, mutta ulkomaalaisille se voisi olla hyvinkin kiinnostava. Jos kiinnostuneita tulee, se on huomattavasti isompi rahavirta kuin esimerkiksi laavuretkestä voitaisiin muuten elävänä tapahtumana saada, Vuorinen pohtii.
Huvipuisto taas voi hyödyntää hiljaisempaa talviaikaa ja rakentaa sille ajalle virtuaaliretkituotteen. Virtuaalikokemuksen tulisi Vuorisen mukaan olla mahdollisimman lähellä aitoa elämystä.
Hankkeessa pyritään kehittämään malli, joka tukee matkailu- ja elämysalan yrityksen ympärivuotista toimintaa. Samalla huomioidaan asiakkaat, jotka eivät pääse paikalle esimerkiksi koronarajoitusten, ajankäytön tai liikuntarajoitteen takia.
– Mietimme samalla myös virtuaalisia palveluja ikäihmisille, jotka eivät pysty tulemaan paikalle, Vuorinen kertoo.
Tulevaisuuden virtuaalimatkailussa lähes kaikki on mahdollista
Mukaan lähteneet yritykset tapaavat toisiaan seminaareissa, joissa kerrotaan eri mahdollisuuksista ja olemassa olevista tuotteista. Tavoitteena on saada yrityksiä verkostoitumaan. Syksyllä alkavat seminaarit ovat avoimia kaikille yrityksille. Hankekumppanit toivovat, että yritykset lähtevät innolla mukaan suunnittelemaan uusia virtuaalimatkailutuotteita.
– Uskon, että hankkeen myötä virtuaalimatkailu tulee esimerkkien kautta tutummaksi ja tulokset inspiroivat monia yrityksiä, Onnela sanoo.
Vuorisen ja Onnelan mukaan tulevaisuus näyttää, kuinka suuri juttu virtuaalimatkailusta tulee. Tekniikka on jo olemassa, mutta esimerkiksi virtuaalisia laseja on vielä harvalla.
– Tällä hetkellä tuotteet tehdään lähinnä kännykälle. Tulevaisuudessa, kun laseja tulee lisää, varmaan tehdään enemmän tuotteita, joita voi katsella virtuaalilaseilla.
Vuorinen itse haluaisi eniten liikkua virtuaalisesti ajassa.
– Jos ihminen voitaisiin saada talteen ja rakentaa hänestä vaikkapa hologrammi. Silloin voisi esimerkiksi vanhempana mennä juttelemaan jo edesmenneiden vanhempien kanssa, ja he vastaisivat sinulle. Olisi mielenkiintoista päästä käymään kotikylässä, sellaisena kuin se oli omassa lapsuudessa. Nostalgia kiinnostaa, Vuorinen kuvailee.
Maakuntahallitus myönsi Virtuaalimatkailu-hankkeelle rahoituksen Euroopan aluekehitysrahastosta ja valtion rahoituksena. Hanketta varaudutaan rahoittamaan myös vuonna 2023.
Teksti: Arja Hautala
Kuva: Emmi Suominen
