Hyppää pääsisältöön

Yksin ei tarvitse pärjätä – hyvinvoinnin ohjaaja tukee, kun opinnot eivät suju tai motivaatio on hukassa

Julkaistu 26.8.2020
Tampereen ammattikorkeakoulu
Annina Vilkas_TAMK_Jaakko Saarilampi
Ennen TAMKin hyvinvoinnin ohjaajan tehtäväänsä Annina Vilkas on tehnyt ohjaavaa ja kuntouttavaa asiakastyötä vaativan asiakasryhmän  kanssa.
Monenlaiset huolet voivat kuormittaa opiskelijan arkea niin, että opinnot junnaavat paikallaan ja jaksaminen on koetuksella. Tampereen ammattikorkeakoulussa hyvinvoinnin ohjaajana aloittanut Annina Vilkas haluaa pitää kynnyksen avun hakemisen matalana.

Korkeakouluopinnot on merkittävä vaihe nuoren elämässä. Opiskelu, työ ja vapaa-aika kietoutuvat monisäikeiseksi kokonaisuudeksi, jonka hallinta saattaa aiheuttaa kuormitusta opiskelijan arjessa. Henkilökohtaisen elämän haasteet vaikuttavat usein opiskelun sujumiseen ja opiskelumotivaatioon. Kesäkuussa TAMKissa työnsä aloittanut Annina Vilkas rohkaisee opiskelijoita ottamaan häneen yhteyttä kaikissa mieltä askarruttavissa tilanteissa. 

– Toivon, että opiskelijat löytävät minut ja voivat kokea tulleensa autetuiksi, Vilkas sanoo.

Korkeakoulumaailmassa saattaa hänen mukaansa olla vallalla pärjäämisen kulttuuri, ajatellaan, että pitää pärjätä itsekseen. Avun hakemiseen voi olla korkea kynnys.

– Opiskelu edellyttää itseohjautuvuutta. Yksin ei kuitenkaan tarvitse opiskeluelämässä selvitä, apua kannattaa pyytää. 

Voi olla hyvä miettiä esimerkiksi jaksamiseen, mielialaoireisiin, ihmissuhteisiin tai yksinäisyyteen, motivaatioon, jännittämiseen, stressiin tai elämän kriiseihin liittyviä asioita ulkopuolisen henkilön kanssa. 

– Myös opiskelukyky, oppimisvaikeudet tai opintojen etenemisen haasteet ovat asioita, joihin voidaan pohtia ratkaisuja yhdessä. TAMKissa näihin kysymyksiin on tarjolla muun muassa Sparris-pajoja sekä uutena Kysy Erkalta -tuokiot, joista tiedotetaan piakkoin tarkemmin. 

Keskustelut luottamuksellisia 

Keskustelut hyvinvoinnin ohjaajan kanssa ovat aina luottamuksellisia, eikä niistä tehdä merkintöjä henkilörekistereihin. Keskustelut jäävät seinien sisäpuolelle, eikä tietoja anneta eteenpäin.

– Ei ole sellaista asiaa, jonka kanssa ei voisi tulla juttelemaan kanssani – ja jos oman osaamiseni rajat tulevat vastaan, ohjaan kyllä eteenpäin oikeaan tahoon, Vilkas sanoo. 

Jokainen tietää parhaiten, mikä itselle on hyväksi, mutta Vilkkaan mukaan joskus sen selvittämisessä voi tarvita ulkopuolista keskusteluapua. Hyvinvoinnin ohjaajan kanssa voi myös etsiä rohkeutta kohdata vaikeita tilanteita taikka pohtia keinoja, joilla voi ottaa etäisyyttä alakuloon tai ahdistukseen. 

– Puhuminen on ääneen ajattelemista, se auttaa meitä selventämään mielessä pyöriviä ajatuksia. 

Keskusteluapua ilman pitkiä jonoja 

Hyvinvoinnin ohjaaja tarjoaa tukea jaksamisen, mielenterveyden tai opinnoissa etenemisen haasteisiin nopeasti, ilman pitkiä jonoja. Tarjolla on yksilöohjausta ja psykososiaalista tukea, keskusteluapua kriisissä selviytymisen tueksi sekä myös neuropsykiatrista valmennusta opiskelun sujuvuuden varmistamiseksi.

– Tavoitteena on, että palveluni ovat hyvin matalan kynnyksen palveluja: apua saa nopeasti, eikä sitä tarvitse odottaa viikkokausia. 

Neuropsykiatrinen valmennus on ohjausmenetelmä, jonka avulla vahvistetaan arjen sujuvuutta esimerkiksi tilanteissa, joissa oireet aiheuttavat haittaa toimintakyvylle. Sosionomi (ylempi AMK) -tutkinnon suorittanut Vilkas on käynyt myös ratkaisukeskeinen neuropsykiatrinen valmentaja -koulutuksen. Henkilökohtaisessa valmennuksessa tavoitteet ovat hyvin konkreettisia. Ne liittyvät jokapäiväisen elämän pulmiin ja haasteisiin, jotka näkyvät esimerkiksi arjenhallinnassa, opiskelussa tai ihmissuhteissa. 

– Jos opinnot eivät suju tai etene, taustalla on usein jokin henkilökohtaiseen elämään liittyvä asia, jolla on taipumus vaikuttaa opiskelussa suoriutumiseen. Tai kyse voi olla esimerkiksi oppimisvaikeudesta, keskittymisen tai tarkkaavuuden säätelyn pulmista, impulsiivisuudesta, sisäisestä tai ulkoisesta levottomuudesta.  

Hyvinvoinnin ohjaaja voi auttaa tekemään realistista suunnitelmaa siitä, miten keskittyä olennaiseen ja pitää huolta omasta jaksamisesta. 

Tukea tarvitaan 

Tampereen korkeakouluyhteisölle keväällä tehdyn hyvinvointikyselyn mukaan osa opiskelijoista oli uupuneita ja koki itsensä yksinäiseksi ja eristäytyneeksi muista ihmisistä. Vastaajissa oli myös heitä, jotka eivät kokeneet saaneensa korkeakouluyhteisöltä tukea opiskeluun silloin, kun opiskelu oli tuntunut hankalalta. 

Opiskelijoiden ohjauksesta ja opiskelijahyvinvoinnin tuen vahvistamisesta vastaa korkeakouluissa joukko eri toimijoita. Toisissa korkeakouluissa on opintopsykologipalveluita, TAMKissa tukea ja ohjausta opiskelijoille tarjoavat muun muassa tutkinto-ohjelmien opinto-ohjaajat sekä hyvinvoinnin ohjaaja.


– Opiskeluterveydenhuolto tarjoaa lakisääteiset palvelut, mutta korkeakouluissa on huomattu, että opiskelijoiden jaksamisen ja mielenterveyden haasteisiin on kannattavaa tarjota tukea nopeasti ja matalalla kynnyksellä. 

Opiskelija määrittelee keskustelujen suunnan 

Hyvinvoinnin ohjauksen lähtökohtana on aina opiskelijan yksilöllinen tilanne ja tuen tarve. Keskustelu ohjautuu opiskelijan määrittelemään suuntaan eli niihin asioihin, joita hän itse pitää tärkeinä ja merkityksellisinä. Omat arvot voivat joskus olla epäselviä tai omat vahvuudet hukassa, mutta niitä voidaan etsiä yhdessä erilaisten harjoitusten avulla. 

– Ajanvarauksen minulle voi tehdä sähköpostilla, WhatsAppilla, tekstiviestillä tai Bookings-varaussivun kautta. Ja jos työhuoneeni ovi on auki, juttelemaan saa tulla aikaa varaamatta! 

Yhteystiedot: hyvinvointi.tamk [at] tuni.fi (hyvinvointi[dot]tamk[at]tuni[dot]fi), 050 535 4126 https://bit.ly/TAMKhyvinvointi 

Pääkampus, Palvelukatu B1-23 

Teksti: Arja Hautala
Kuva: Jaakko Saarilampi