Oppimisvaikeudet
Yliopisto-opiskelijoilla voi olla monenlaisia oppimisvaikeuksia. Yksi tavallisimmista on lukivaikeus. ADHD saattaa myös hankaloittaa opiskelua, samoin autismikirjon häiriö.
Usein ongelmia ei tunnisteta, sillä saatetaan ajatella, ettei yliopistoon päässeellä voi olla vaikeuksia oppimisessa. Moni yliopisto-opiskelija on kuitenkin niin sanottu erilainen oppija, joka joutuu tekemään ehkä vähän enemmän työtä oppiakseen ja saattaa tarvita oppimisessaan tukea tai yksilöllisiä opiskelujärjestelyjä. Saavutettavuus opiskelussa tarkoittaa sitä, että opiskelijalle mahdollisuuksien mukaan taataan tasavertaiset mahdollisuudet opiskella riippumatta oppimisvaikeuden tai vamman tuottamasta haitasta. Opiskelija voi pyytää yksilöllisiä opiskelujärjestelyjä, jos hänellä on todettu oppimiseen liittyviä erityisvaikeuksia tai hänellä on jokin opiskeluun vaikuttava sairaus, vamma tai muu tila.
Lue lisää saavutettavuudesta ja yksilöllisistä opiskelujärjestelyistä yliopisto-opinnoissa
Lukivaikeus
Lukihäiriö tai lukivaikeus eli dysleksia on lukemisen ja kirjoittamisen erityisvaikeus. Lukivaikeus on melko yleistä; määrittelytavasta riippuen arvioidaan, että lukivaikeutta esiintyisi 3-10 %:lla ihmisistä. Lukivaikeus on usein perinnöllistä. Se ei ole riippuvaista älykkyydestä tai lahjakkuudesta. Yhtenä lukivaikeuden kriteereistä onkin se, että henkilön kielellinen suoriutuminen on heikompaa kuin voisi olettaa ottaen huomioon hänen muu suoriutumisensa ja koulutustasonsa.
Lukivaikeus voi ilmetä monella eri tavalla. Tavallista on se, että lukemaan ja kirjoittamaan oppiminen on lapsena ollut muita hitaampaa. Aikuisena lukeminen voi olla hidasta tai luettua on vaikea ymmärtää. Lukeminen voi olla vaikeaa, koska kirjaimet ja rivit tuntuvat hyppivän. Työmuistin toiminnassa voi myös olla ongelmia. Kirjoittaminen on usein työlästä: kirjoitukset voivat olla joko hyvin niukkoja tai sitten aiheen vieressä rönsyileviä. Kirjoitusvirheet ovat tavallisia. Lukivaikeus voi näkyä myös keskittymisen ongelmina, unohteluna tai vaikkapa oikean ja vasemman sekoittumisena.
Lukivaikeus saattaa hidastaa tai hankaloittaa opiskelua, mutta ei estä sitä. Omien opiskelutaitojen kehittäminen on erityisen tärkeää, jotta löytää itselle sopivat työskentelytavat.
Miten selvittää onko kyseessä lukivaikeus?
On hyvä muistaa, että monesti esim. hitaassa lukemisessa ei ole kyse varsinaisesta lukivaikeudesta. Jos epäilet itselläsi lukivaikeutta, eikä sitä ole aiemmin tutkittu, voit ottaa yhteyttä opiskelijan ohjaukseen keskusteluajan varaamiseksi opiskelijanohjaus.tau [at] tuni.fi (opiskelijanohjaus[dot]tau[at]tuni[dot]fi). Yliopisto voi tilata testauksen opiskelijalle tarvittaessa erikseen sovitulta taholta.
ADHD
ADHD (attention deficit and hyperactivity disorder) eli tarkkaavaisuus- ja ylivilkkaushäiriö voi esiintyä erilaisissa muodoissa. Henkilöllä voi olla ongelmia pääasiassa tarkkaavaisuudessa tai hän voi olla lisäksi ylivilkas ja impulsiivinen. Aikuisilla käytetään usein termiä ADD (attention deficit disorder) eli pelkkä tarkkaavaisuushäiriö, koska ylivilkkaus on aikuisilla harvinaisempaa kuin lapsilla ja nuorilla.
Kaikki keskittymisongelmat eivät ole ADHD:ta. Tarkkaavaisuuden ja keskittymisen vaihtelu on ihan normaalia jokaisella ihmisellä. Tarkkaavaisuushäiriöstä puhutaan, kun ongelmat haittaavat selvästi jokapäiväistä toimintaa ja jatkuvat kauan. ADHD on synnynnäinen, pysyvä ominaisuus, joka ei varsinaisesti parane. Usein lapsuuden ylivilkkaus vähenee aikuistuessa, mutta keskittymisongelmat pysyvät. ADHD näkyy arkielämässä esimerkiksi unohteluna, tavaroiden hukkaamisena, aloitekyvyn ja organisoinnin ongelmina ja lyhytjänteisyytenä.
ADHD haittaa usein opiskelua, mutta ei estä sitä. Olennaista on tunnistaa omat vahvuutensa ja ongelmansa ja kehittää tietoisesti itselle sopivia työtapoja.
Autismikirjon häiriö
Autismikirjon häiriö on neurologinen kehityshäiriö, joka saattaa haitata arjessa ja opiskelussa selviämistä. Autismikirjon henkilöillä on usein hankaluuksia arjen- ja ajanhallinnassa sekä sosiaalisessa vuorovaikutuksessa. Toisaalta heillä on usein hyvä keskittymiskyky erityiseen kiinnostuksenkohteeseen, mikä auttaa opiskelua ja asiantuntijaksi kehittymistä.
Lisätietoa ja tukea
Jos haluat keskustella opiskelun yhteensovittamisesta oppimisen erityispulmien tai muun opiskelukykyyn vaikuttavan tekijän kanssa, voit ottaa yhteyttä opintopsykologiin.
Opiskelijan oppaan Opiskelutaidot-osiosta löydät tietoa ja vinkkejä omien taitojesi arviointiin ja kehittämiseen.
Tampereella Opinverstas (opinverstas [at] tampere.fi (opinverstas)minna.kymalainen [at] tampere.fi (@tampere.fi), puh. 040 820 2327) tarjoaa veloituksetonta ohjausta, tukea ja neuvontaa oppimisen pulmiin.
Kuntoutussäätiön Oppimisvaikeus-sivustoilta saat monipuolisesti tietoa erilaisista oppimisvaikeuksista, kuten lukivaikeudesta ja sen vaikutuksista oppimiseen. Sivuilla on myös vinkkejä opiskelun ja työelämän tueksi sekä tietoa lukivaikeuksien tunnistamisesta, tutkimisesta ja kuntoutuksesta. Sivuilta löydät myös Oppimisen tuen keskuksen.
Erilaisten oppijoiden liitto on erilaisten oppijoiden kattojärjestö. Tampereen seudulla toiminnasta vastaa Pirkanmaan erilaiset oppijat ry (PEO).
Omavoima tarjoaa järjestölähtöistä matalan kynnyksen ohjausta ja valmennusta sekä vertaistukea neuropsykiatrisia oireita omaaville yli 15-vuotiaille pirkanmaalaisille henkilöille. Yläikärajaa ei ole.
ADHD-liitto on valtakunnallinen liitto, jonka tehtävänä on tukea, ohjata ja kuntouttaa ADHD:sta kärsiviä ihmisiä sekä levittää tutkittua ja ajantasaista tietoa. Liitto julkaisee ADHD-lehteä. Liiton sivuilta löydät monipuolisesti tietoa tarkkaavaisuus- ja ylivilkkaushäiriöstä sekä paikallisyhdistysten yhteystiedot.
Suomen ad/hd-Aikuiset ry järjestää vertaistukitoimintaa eri paikkakunnilla.
Autismisäätiö on valtakunnallinen palveluorganisaatio, jonka työmuotoihin Pirkanmaalla kuuluvat koulutuksen ja konsultoinnin lisäksi autismin kirjoon kuuluvien nuorten ja aikuisten arviointi ja valmennus.