Infektiokausi alkaa: hengityksensuojaimen tiiviys vaikuttaa siihen, kuinka hyvin se suojaa

Syksyn ja talven infektiokaudella influenssa, koronavirusinfektiot ja muut hengitystieinfektiot yleistyvät. 

Viime vuosien tutkimus on muuttanut käsitystä hengitystieinfektioiden leviämisestä. WHO:n vuonna 2024 uudistaman käsitteistön mukaan tartunnan saanut ihminen vapauttaa jo hengittäessään ja puhuessaan erikokoisia taudinaiheuttajia sisältäviä hiukkasia, jotka leviävät sisätiloissa ilmavirtausten mukana, ja tartunta voi tapahtua hengittämällä näitä hiukkasia. Ilman välityksellä leviäminen on merkittävä tartuntareitti myös tavallisille hengitystieviruksille.  

Influenssarokotus on tehokas keino ehkäistä influenssaa ja sen vakavia seurauksia. Rokotus ei kuitenkaan estä kaikkia tartuntoja eikä suojaa muilta hengitystieviruksilta. Siksi rokotuksia täydentävät sairaana kontaktien välttäminen, hyvä ilmanvaihto ja tilanteeseen sopiva hengityksensuojain.  

Ilmavälitteisten infektioiden torjunnan tehostamista ja hengityksensuojainten toimintaa tarkastellaan Tampereen ammattikorkeakoulun, Helsingin yliopiston ja Tampereen yliopiston yhteisessä INTO-tutkimushankkeessa. Työsuojelurahaston rahoittamassa hankkeessa tutkitaan uusilla menetelmillä hengityksensuojainten suojaustehoa ja tiiviyttä. 

Hyväkin suojain voi vuotaa 

Hengityksensuojaimen teknisten ominaisuuksien lisäksi suojaavuuteen vaikuttaa se, miten hyvin suojain istuu ja tiivistyy kasvoille. Jos suojaimen ja kasvojen väliin jää rakoja, osa hengitysilmasta voi kulkea suojaimen ohi. 

Suojaimen tiiviydellä on merkitystä sekä sisään- että uloshengityksessä. Hyvin istuva suojain voi vähentää käyttäjän altistumista ilmassa oleville taudinaiheuttajille ja samalla vähentää niiden vapautumista ympäristöön hengitysteistä. 

Terveydenhuollossa ja hoivatyössä riskit kasvavat 

Terveydenhuollossa ja hoivatyössä työntekijät kohtaavat työpäivän aikana useita ihmisiä ja voivat altistua hengitystieinfektioille. Samalla tartunta voi levitä työntekijästä potilaisiin ja asiakkaisiin. Tämän vuoksi hyvä infektiontorjunta liittyy on sekä potilasturvallisuuden että työturvallisuuden kysymys. 

Tartuntojen ehkäiseminen korostuu ympäristöissä, joissa hoidetaan ikääntyneitä, syöpäpotilaita, immuunipuutteisia tai muita vakavalle hengitystieinfektiolle alttiita henkilöitä. Esimerkiksi syöpähoidot voivat heikentää immuunipuolustusta, jolloin ympärillä olevien ihmisten tartuntojen ehkäisemisellä on tavallista suurempi merkitys. 

Henkilöstön oman altistumisen pienentäminen vähentää sairastumisia ja turvaa palvelujen jatkuvuutta. Hengitystieinfektioihin liittyvien sairauspoissaolojen ehkäiseminen on tärkeää kansanterveyden ja talouden näkökulmista, etenkin silloin, kun infektiokausi lisää terveydenhuollon kuormitusta. 

INTO-hanke tutkii suojainten toimintaa todellisissa käyttötilanteissa 

– Esimerkiksi terveydenhuollossa hyvin istuvan hengityksensuojaimen tehtävänä voi olla niin työntekijän oman altistumisen vähentäminen kuin haavoittuvien potilaiden suojaaminen. INTO-hankkeessa tutkimme sitä, kuinka suuri merkitys suojaimen istuvuudella on todellisessa käytössä, kertoo projektipäällikkö Sampo Saari Tampereen ammattikorkeakoulusta.   

Hankkeen ensimmäiset pilottitutkimukset käynnistyvät vuoden 2027 alkupuolella. Tutkijat kehittävät mittausmenetelmiä ja käytäntöjä, joilla hengityksensuojainten todellista suojaustehoa, tiiviyttä ja vuotoja voidaan arvioida sekä sisään- että uloshengityksen aikana. 

Tavoitteena on tuottaa tutkimustiedon lisäksi koulutusmateriaaleja ja käytännön ohjeita hengityksensuojainten käyttöön erityisesti terveydenhuollon ja hoivatyön työpaikoilla.  

Infektiokaudella muista ainakin nämä:

• Muista kausirokotteet. 
• Vältä muiden kohtaamista jo ensioireiden ilmetessä ja sairaana. 
• Huolehdi ilmanvaihdosta erityisesti ruuhkaisissa sisätiloissa. 
• Harkitse hengityksensuojaimen käyttöä tilanteissa, joissa altistumisen riski on kohonnut tai läsnä on vakavalle infektiolle alttiita ihmisiä. 
• Varmista, että suojain istuu tiiviisti kasvoille. 
• Etsi netistä ohjeet suojaimen pukemiseen, käyttöön ja riisumiseen, esimerkiksi Pirkanmaan hyvinvointialueen verkkosivuilta.

 
Lisätiedot:  

Lotta Oksanen 
Tutkijalääkäri, LT 
Helsingin yliopisto 
lotta.oksanen [at] helsinki.fi (lotta[dot]oksanen[at]helsinki[dot]fi)  

Sampo Saari  
INTO-hankkeen koordinaattori 
Yliopettaja | Rakennettu ympäristö ja biotalous 
Tampereen ammattikorkeakoulu 
sampo.saari [at] tuni.fi (sampo[dot]saari[at]tuni[dot]fi)   

Lisätietoa Ilmavälitteisten infektioiden torjunnan tehostaminen tutkimuksen ja koulutuksen keinoin (INTO) -hankkeesta Tampereen korkeakouluyhteisön verkkosivuilla.