Periodit
(29.8.2016
– 23.10.2016)
(24.10.2016
– 16.12.2016)
(9.1.2017
– 5.3.2017)
(6.3.2017
– 28.5.2017)
Tarkat opetusajat ja tutkinto-ohjelmakohtaiset harjoitusryhmät ja ilmoittautumisohjeet löytyvät osoitteesta http://www.uta.fi/kirjasto/koulutukset/jkk/tiedonhankinnanperusteet.html
Syyslukukauden johdantokurssi ainoastaan tutkinto-ohjelman omille opiskelijoille
Tieteellisen kirjoittamisen käytännöt politiikan tutkimuksessa ja tutustuminen politiikan tutkimuksen aineistoihin.
Tiedonhankinnan perusteiden harjoitusryhmiin ilmoittautuminen erikseen (kirjasto).
Edeltävät opinnot: Politiikan tutkimuksen perusteet (25op)
Ennakkoilmoittautuminen sähköpostitse eero.palmujoki@uta.fi 31.8. mennessä
Politiikan tutkinto-ohjelman, kansainvälisen politiikan suuntautumisvaihtoehdon valinneille pakollinen
Avoimen yliopiston ja muiden tutkinto-ohjelmien opiskelijat voivat suorittaa jakson myös kirjallisella tentillä.
Opintojakso koostuu politiikan tutkimuksen yleisiin tieteenfilosofisiin ja metodologisiin perusteisiin johdattavista luennoista (16 tuntia) sekä kvalitatiivisten menetelmien kurssista harjoituksineen (24 tuntia). Luennot suoritettuaan opiskelijalle on muodostunut konkreettisia menetelmällisiä ratkaisuja tukeva yleiskäsitys politiikan tutkimuksen ja muiden yhteiskuntatieteiden tieteenfilosofisista perusteista sekä kvalitatiivisen tutkimuksen metodologisten ratkaisujen teoreettisista lähtökohdista. Kvalitatiivisten menetelmien kurssin suoritettuaan opiskelija omaa monipuoliset taidot laadullisten menetelmien soveltamiseen politiikan tutkimuksessa. Hän ymmärtää laadullisen tutkimuksen teoreettiset perusteet sekä laadullisten menetelmien mahdollisuudet ja rajoitteet. Opiskelija hallitsee tutkimusprosessin eri vaiheet ja kykenee tekemään itsenäisesti tutkimukseen olennaisesti liittyviä menetelmällisiä valintoja erilaisista aineistonhankinnan tavoista (esim. haastattelut, tekstit, kuva-aineistot, sosiaalisen median aineistot) vaihtoehtoisiin aineiston analyysitapoihin (esim. sisällönanalyysi, diskurssianalyysi, fenomenologinen analyysi, merkki- ja kuva-analyysi).
Kurssille ei ole ennakkoilmoittautumista.
Kvantitatiivisen tutkimuksen menetelmät ja niiden soveltaminen politiikan tutkimuksessa.
Ilmoittautuminen sähköpostitse 6.9.2016 mennessä (maria.back@uta.fi).
Puolueiden ja kansalaisten 1970-luvulta lähtien voimistunut erkaantuminen on nostanut 2000-luvun puoluekäytännöissä ja -tutkimuksessa pinnalle ikivanhan kysymyksen: tuleeko puolueiden olla sisäisesti demokraattisia jotta edustuksellinen demokratia voisi toimia? Lopullisten vastausten sijaan tämä kurssi tarjoaa laajan puolueiden sisäistä demokratiaa käsittelevän yleisesityksen, missä erilaisten normatiivisten tulkintojen lisäksi pureudutaan syvemmin puoluedemokratian käsitteeseen ja muotoihin, sekä käytännön sovellutuksiin, haasteisiin ja mahdollisuuksiin. Aihetta lähestytään historiallisesti, pyrkien ottamaan huomioon kunkin näkökulman syntykonteksti. Esimerkiksi nyt 2000-luvulla aihe on noussut pinnalle ennen kaikkea sen vuoksi, että puoluejäsenten vaikutusmahdollisuuksien lisäämisen on katsottu voivan parantaa puoluetoiminnan yleistä hyväksyttävyyttä, joka on ollut koetuksella nopeasti muuttuvan maailman ristipaineissa. Aiheen teoreettis-käsitteellisestä luonteesta huolimatta se on aina kytkeytynyt vahvasti politiikan käytännöllisiin ongelmiin ja ratkaisuihin.
Kurssi suoritetaan lukupiirimuotoisena. Kokoonnumme viikon välein tarkastelemaan opettajan jakaman kirjallisuuden (noin 20-30-sivuinen artikkeli tai kirjan luku) herättämiä kysymyksiä. Tapaamiset ovat luonteeltaan keskustelevia ja pohdiskelevia, mutta kiinnitämme huomiota myös argumentaatioon. Kurssin päätteeksi suoritetaan henkilökohtainen tenttiessee ; yhteen laajahkoon kysymykseen perustuva laajahko (noin 10-sivuinen) analyyttinen kirjoitus, joka on palautettava opettajalle lyhyen määräajan (noin 1 vrk) kuluessa tehtävänannosta. Opiskelija voi käyttää kirjoituksensa tukena kaikkea mahdollista lähdemateriaalia. Mikäli opiskelija suorittaa kurssin osana syventäviä opintoja laatii hän lisäksi noin 15-sivuisen esseen.
Kurssille otetaan enintään 12 opiskelijaa. Ennakkoilmoittautuminen sähköpostilla 28.8. mennessä. Jos ilmoittautuneita on enemmän kuin 12, kurssille valinta tapahtuu politiikan tutkinto-ohjelmassa suoritettujen pistemäärien mukaan.
Edeltävät opinnot: Politiikan tutkimuksen perusopinnot, POLKVA11
Kandidaatinseminaari, joka kestää lukuvuoden.
Ilmoittautumiset sekä Bäckin että Lahtisen ryhmään 3.6.2016 mennessä osoitteeseen mikko.i.lahtinen@staff.uta.fi. Varsinkin kvantitatiivista tutkimusta kandidaatintutkielmassaan soveltavien suositellaan osallistuvan keväällä alkavaan ryhmään. Lopullinen ryhmäjako tehdään ilmoittautumisajan päätyttyä. Kumpaankin ryhmään otetaan enintään 12 osallistujaa.
Tutkimussuunnitelman laadinta, kandidaatin tutkielman kirjoittaminen ja esittäminen (1. ja 2. versio), opponenttina toimiminen sekä aktiivinen osallistuminen seminaarityöskentelyyn.
Kandidaatinseminaari, joka kestää lukuvuoden (28.1. - 8.12.2016). Ryhmä jatkaa keväältä.
Kurssilla luetaan poliittisen käyttäytymisen klassikkoteos The American Voter ja keskustellaan sen esittämistä teorioista ja niiden soveltamisesta politiikan tutkimuksessa. Kukin osallistuja laatii vuorollaan alustuksen yhdestä kirjan teemasta ja osallistuu jokaisella kerralla yhteiseen keskusteluun. Kurssilla painotetaan soveltavaa otetta ja klassikoiden tuomista nykypäivään. Kurssin lopuksi kirjoitetaan essee, jossa reflektoidaan kirjassa ja sen lisäksi luetuissa artikkeleissa esitettyjä teorioita annetun aineiston avulla.
Ennakkoilmoittautuminen opettajalle sähköpostilla 4.9.2016 mennessä.
Vieraalla kielellä annettava opetus [I Periodi]
This course involves a conceptual and theoretical exploration of multilateralism and global governance which are key orientating literatures within the field of international organization. Multilateralism has been understood as an institutional form, a particular type of diplomatic process and as a particular sub-type of negotiation theory, among others. Global governance focuses on the authoritative rules, norms, institutions and practices of the international community as it manages its common affairs in the absence of global government. The course involves deep consideration of both concepts and how they have evolved, probing for areas of overlapping concern and distinctive approaches. In individual research projects and presentations, students use the concepts and theories of multilateralism and global governance to assess a specific policy domain.
Compulsory preceding studies: POLPOP01 Introduction to International Relations
This course reviews recent developments in the use and understanding of violence within contemporary understandings of what security is and how it comes about. It introduces the debates around different understandings of security through the Copenhagen, Paris and Welch ‘schools’ and reviews how the theories of securitization, security bureaucracy and emancipatory security has developed. We also look at more recent research programmes on risk, security technologies, feminist security studies, new materialism in international security, and aesthetic approaches to international relations and security.
Throughout we ask how theories understand contemporary developments in violence and war, with a new case being in focus at each class. We analyze cases from recent conflicts such as the Syrian civil war, the war in Ukraine, international terrorism.
Students are expected to participate actively in analyzing cases and in presenting a theoretical framework of their own choice.
Compulsory preceding studies: POLPOLP01 Introduction to International Relations
The course focuses on several key dimensions of the member states’ involvement in EU policymaking. The three selected dimensions explored in the course are: 1) the institutional set-up of member states’ participation in EU affairs (executive coordination and parliamentary control in other words, how ministries, cabinets, and national parliaments take part in EU affairs); 2) formulation and articulation of national preferences and positions at the EU level; and 3) implementation of EU law at the domestic level (and the subsequent compliance with this law).
The course structure consists of the following sections:
A. National executives and parliaments and EU affairs
B. Member states’ preferences in the EU
C. Implementation of EU law in the member states
Registration by email to Jan Karlas (jan.karlas@fsv.cuni.cz) by 15 September.
Compulsory preceding studies: POLPOP02 Introduction to Political Science
After completing the course, students will understand the unique characteristics of American political system and the role of Congress in it, as well as understand the limits of presidential power in American domestic and foreign policy. Students will have a sound understanding of the evolution of American political institutions, the Constitution, electoral politics, and legislative-executive relationship in forming American foreign policy, including the use of American military power. Special attention will be paid to the upcoming presidential election in November 2016.
Structure:
- Evolution of American political institutions and the Constitution
- Electoral politics, campaigning and gerrymandering
- How Congress works: decision making and formal/informal rules and procedures
- American presidency
- Congress, the President and American foreign policy
Compulsory preceding studies: POLPOP02 Introduction to Political Science
Voting is the cornerstone of American political life. As such, the act of voting has attracted
considerable attention from scholars and policymakers. This course addresses the field of voting
behavior in the United States in roughly four parts. First, we'll discuss general questions in the field and
introduce the major sociological, psychological, and rational choice interpretations of voting. Second,
we'll look at common heuristics used to simplify the vote decision and ways in which campaigns
mobilize voters. In the latter part of the semester we will turn our attention toward voting in
congressional and presidential contexts. The last portion of the course addresses special electoral
conditions: local elections, direct democracy, and the effects of certain electoral reforms.
Course Schedule:
September 2: Introduction
September 9: Representation and Turnout in the United States
September 16: The United States in Comparative Perspective
September 23: Two Voting Models
September 30: Party Affiliation ASSIGNMENT #1 DUE
October 7: No class this week
October 14: Issue Voting and Public Opinion
October 21: Candidate Evaluation
October 28: Political Advertising
November 4: Congressional Elections and Decision Making ASSIGNMENT #2 DUE
November 18: Voter Mobilization and the 2016 Elections
November 25: Predictive Models
December 2: Presidential Elections
December 9: Other Electoral Contexts: Direct Democracy and Local Elections
December 15: Final papers are due
The course can also be taken within the Degree Programme in Politics, when it will compensate one of the following Political Science study
units: POLVOA31 Political Institutions and Processes (https://www10.uta.fi/opas/opintojakso.htm?rid=9457&idx=0&uiLang=en&lang=en&lvv=2015),
or POLVOA41 Parties, Elections and Political Participation (https://www10.uta.fi/opas/opintojakso.htm?rid=9452&idx=0&uiLang=en&lang=en&lvv=2015).
Course contents:
- The course consists of introductory lectures and four thematic parts: 1) War and conflict - preventing violence; 2 Abolishing modern slavery; 3) Environment – harm prevention; 4) Development – ending suffering
Global Health and Development (GHD)-ohjelman järjestämä kurssi, jonka toteuttavat julkisoikeus ja politiikan tutkimus.
Edeltävät opinnot: Politiikan tutkimuksen perusopinnot 5 op sekä POLKVA11 Kansainvälisen politiikan teoria ja menetelmä.
31.10. mennessä sähköpostilla eero.palmujoki@uta.fi
Kansainvälisen politiikan suuntautumisvaihtoehdon valinneille politiikan tutkinto-ohjelman opiskelijoille pakollinen
Kurssilla tutustutaan kansainvälisen turvallisuustutkimuksen kehitykseen ja perinteeseen kylmän sodan aikana. Kansainvälisen politiikan turvallisuuskeskustelun kehitystä tarkastellaan erityisesti strategian tutkimuksen ja rauhantutkimuksen perinteiden näkökulmista. Lisäksi kurssilla perehdytään kansainvälisen turvallisuustutkimuksen agendan laajenemiseen ja syvenemiseen 1980-luvulta lähtien. Keskeinen kurssin tavoite on pyrkiä ymmärtämään miten turvallisuus hahmottuu kansainvälisissä suhteissa tutkimuksen näkökulmasta. Tieteenalan kehityksen lisäksi kurssilla tutustutaan kansainvälisen politiikan käytännön turvallisuusongelmiin, joita tarkastellaan tutkimuksellisesti rakennettavien ryhmäalustusten kautta. Esimerkkejä mahdollisista ryhmäalustusten teemoista (ryhmäalustusten lopulliset teemat ja ryhmät jaetaan kurssin alussa): sotien ja konfliktien muuttunut luonne; sodan oikeutus; epävarmuus ja turvallisuusdilemmat kansainvälisissä suhteissa; sukupuolittunut väkivalta; ympäristöturvallisuus, ilmastonmuutos ja luonnonvarat; kyberturvallisuus; talous- ja terveysturvallisuus.
Kurssille tulee ilmoittautua etukäteen sähköisesti ja sinne otetaan kurssin suorittamiseen sisältyvästä pienryhmätyöskentelystä johtuen enintään 32 opiskelijaa. Etusijalla ovat kansainvälisen politiikan sekä politiikan tutkimuksen tutkinto-ohjelman opiskelijat. Kurssille pääsevät valitaan ilmoittautumisjärjestyksessä ja jos paikkoja riittää, pääsevät kurssille myös muiden pääaineiden ja tutkinto-ohjelmien opiskelijat. Kurssille osallistumiseksi opiskelijoilta edellytetään aikaisempina opintoina POLPOP01 Kansainvälisen politiikan johdantokurssi.
Kurssi koostuu johdanto- ja yhteenvetoluennoista (12 t), ryhmäalustuksen laatimisesta ja ryhmätyöskentelystä (16 t) sekä kahdesta itsenäiselle verkkotyöskentelylle varatusta viikosta (12 t). Ryhmätyöskentelyyn perustuva oppiminen vaatii sitoutumista aktiiviseen osallistumiseen ja työskentelyyn.
Ryhmissä laaditun ja esitetyn alustuksen, ryhmätyöskentelyn sekä itsenäisten viikkotehtävien lisäksi opiskelijat laativat yhden itsenäisen kirjallisen työn, joka palautetaan kurssin loppusuorituksena sen päätyttyä. Tarkempi ohjeistus kirjalliseen työhön ja sen palauttamiseen annetaan johdantoluentojen yhteydessä.
Luentojen aiheet ovat:
Integraation historia
Integraatioteoriat
EU:n toimivalta
Päätöksentekojärjestelmä
Komissio
Neuvosto ja Eurooppa-neuvosto
Parlamentti
Ulkosuhteet
EU-jäsenyyden vaikutus kansalliseen politiikkaan
Laajentuminen
EU:n tulevaisuuden haasteet
Luentokurssi, jolla käsitellään oikeudenmukaisuusteorioita ja käytännön oikeudenmukaisuuskysymyksiä.
Vieraalla kielellä annettava opetus [II Periodi]
This course offers a way of analysing European integration as a process, and offers a deepened knowledge of the most important theories of European integration as well as of disintegration. Particular emphasis will be put on the consequences of integration and disintegration on the external relations of the EU and international relations more widely.
Compulsory preceding studies: POLPOLP01 Introduction to International Relations
3.11 The de-carbonising energy transition in a historical-institutional context
10.11 Energy policy and the complex dimensions of energy transitions
17.11 Reading circle: energy transitions in the EU
24.11 Reading circle: energy transitions in the Nordic countries
1.12. Reading circle: energy transitions in Asia
8.12 Workshop: student presentations
15.12 Workshop: student presentations
Exceptions:
Compulsory preceding studies: POLPOLP01 Introduction to International Relations
The course addresses Russia’s foreign policy from Gorbachev’s New Thinking until 2016. Students will learn about key events, phenomena, actors, and classifications of foreign policy schools, and other concepts to interpret them. The course will also encourage students to pay attention to interaction between the domestic and foreign policy in the Russian context.
In order to pass the course, students should actively take part in the lectures, study the required materials for each lecture and prepare a public group presentation (3 ECTS). In order to get 5 ECTS, students will write an essay on Russia’s foreign policy – the title to be specified and agreed on with the teacher - in addition to the above mentioned requirements.
Please enroll in NettiOpsu by 17 October. Enrolment starts 19 September. A maximum of 50 students will be accepted to the course (RES and Politics students will be given priority, otherwise on the basis of first come, first served). The first lecture will take place 27 October and the last one 8 December. You cannot take this course unless you are able to come to our last meeting 8 December when a conference with your presentations will be organized.
Exceptions:
Please enroll in NettiOpsu by 10 October. Enrolment starts 19 September. A maximum of 50 students will be accepted to the course (RES and Politics students will be given priority, otherwise on the basis of first come, first served). The first lecture will take place 27 October and the last one 8 December. You cannot take this course unless you are able to come to our last meeting 8 December when a conference with your presentations will be organized.
On June 23 2016 the British were asked to respond to a simple referendum question which read: Should the United Kingdom remain a member of the European Union or leave the European Union? Until the murder of the Labour MP Jo Cox on the street in her Batley constituency a week before the vote, the campaign was lively and hard-hitting. The ‘Britain Stronger in Europe’ campaign focused on the damaging economic consequences of a Brexit whilst the ‘Vote Leave’ campaign concentrated on the immigration question, adding that “instead of subsidising French farmers, we should take control back and spend our money (never the euro!) on our priorities like the National Health Service”. Sophie from Peterborough had other things on her mind: “If we leave the EU does it mean we would be banned from the Eurovision Song Contest?” The course will represent a detailed portrait of a decision from the origins of the referendum to the campaign, an in-depth analysis of the result and a discussion of its likely consequences
Lecture/seminar topics
October 25 ‘How come the ‘Battle for Britain’? The Background to Brexit
October 27 ‘Project Fear’ versus ‘Project Hate’: The Campaign
November 1 Polish bakeries on the High Street: Euroscepticism or Immigration Scepticism?
November 3 Did the north and the poor cause Brexit? Analysing the Result
November 8 “Get ready for indy ref 2”: the Future for Scotland and Northern Ireland? BREXIT5.pdf
November 10 “If Labour stays at home, Britain leaves” Was it Labour’s fault? BREXIT6.pdf
November 15 ‘So what the hell happens now?’ (Daily Mail). The Challenges Ahead BREXIT7.pdf
November 17 A prime minister who lives by the referendum must ultimately day by the referendum. The wider lessons of the referendum.
Email registration by October 1 essential
Exceptions:
Exceptions:
Compulsory preceding studies: POLPOP02 Introduction to Political Science
Contemporary forms of representative democracy have been facing transitional challenges, which have prompted the rise of ‘democratic innovations’ discourse over the last decades. Participatory and deliberative democracy have challenged the elitist model of representative democracy based on the formalistic concept of electoral representation. A variety of democratic experiments from participatory budgeting programmes, deliberative polling, consensus conference, citizens’ assembly, to ‘crowdsourced’ legislation have been tried worldwide to expand unconventional forms of citizen participation. These experiments have also facilitated new approaches in democratic theory towards the concept of political representation itself. This course addresses the frontier issues of contemporary democratic theories and practices. Students examine various forms of democratic innovations and their real-life effects, discuss different theoretical perspectives, and reflect on their extensive implications for the future of representative democracy.
Email registration by 14 October essential.
Compulsory preceding studies: POLPOP02 Introduction to Political Science
This course is an introduction to the Finnish Political System and Finnish Political History. The main focus of the course is on the development of the Finnish Political System from 1809 until the 21st century. This course provides an overview of the Constitution, political decision making and elections, political participation, tripartite agreements and welfare. After the course, students are expected to understand the key features of Finnish political history, the political system and society, as well as able to perceive the political position and national identity of Finland in a wider context: Scandinavia, Russia and the EU.
This course provides an introduction and overview over the disciplines of political and critical discourse analysis. The course will focus on various approaches to political discourse analysis as a tool for analyzing power relations. There is no set single approach, as the field is quite porous. The related works of scholars will be made available for the students for reading, analysis, and reflection during the course. After the course, the students are expected to better understand the various approaches to political discourse analysis and are better equipped to utilize these theories in their forthcoming work. The students will be more adept at spotting discursive practices in political speech and the media and evaluate possible underlying modes of discursive argumentation. The course consists of two modules: lecture and seminar teaching in period II, and a practical analytic workshop in period III. Period II course is A42/S25/S33 for 5 ECTS, and period III is S25/S33 for 5 ECTS. Space permitting, however, intermediate level students can also attend the work shop. In addition, if you have previously attended the course for Intermediate studies (A42 5 ECTS), you can still attend the workshop for 5 ECTS for Advanced studies (S25/S33). Priority is given to students registering for both periods. The language of the course is English, so students are expected to be reasonably proficient in reading and writing academic texts in this language.
Enrolment via email to teacher responsible by 30 September.
Exceptions:
Compulsory preceding studies: POLPOP02 Introduction to Political Science (exchange students: equivalent studies at home university).
Ilmoittautuminen NettiOpsussa. Huomaa rajoitettu ilmoittautumisaika.
Poikkeukset:
Luennoilla perehdytään poliittisten ideologioiden luonteeseen ja keskeisten poliittisten ideologioiden historiaan ja asemaan yhteiskuntien ja poliittisten järjestelmien kehityksessä.
Kurssille ei ole ennakkoilmoittautumista.
Poikkeukset:
Torstai 23.2. klo 14-16, Linna K103
Luento
Perjantai 24.2. klo 10-18, Linna K103
10.15 Avaus Tarja Seppä
10.30-11.15 Suomen rooli rauhanvälityksessä
Sirpa Mäenpää/Ulkoasiainministeriö
11.15-12.00 Kansalaisjärjestöjen rooli ja
uusi dialoginen lähestymistapa
Marko Lehti/Tapri
12.00-13.00 Lounas
13.00-13.45 Rauhanprosessit ja sovinnon tekeminen
Sami Lahdensuo/Crises Management Initiative - CMI
13.45-14.30 Rauhan ja sovittelun mahdollisuudesta
Olli Ruohomäki /Ulkopoliittinen instituutti – UPI
Lyhyt tauko
14.40-15.25 Naisten rooli rauhanprosesseissa
Tarja Väyrynen /Tapri
15.25-15.45 Kahvi
15.45-17.15 Paneeli ”Sovittelun haasteet monimutkaisissa konflikteissa”
Keskustelemassa Sirpa Mäenpää, Marko Lehti, Sami Lahdensuo,
Olli Ruohomäki, ja Tarja Väyrynen
Paneelin puheenjohtajana Emma Härkönen/Tampereen yliopisto, politiikan tutkimus
17.15 Seminaarin päätös Tarja Seppä
Edeltävät opinnot:
POLKVA41
POLPOP01
Kurssille otetaan 16 opiskelijaa, jotka työskentelevät ryhmissä. Kurssilla toteutetaan tutkivan oppimisen menetelmää. Kyse on pyrkimyksestä hakea ja löytää ratkaisua asetettuun ongelmaan ja kysymykseen. Kyse on tutkimusprosessin jakamisesta, ryhmän sisäisestä ja ryhmien keskinäisestä vuorovaikutuksesta, mahdollisuudesta kehittää sekä omaa että jaettua asiantutnijuutta. Kurssilla on tarkoitus tutkia YK:n roolia konfliktien ratkaisemisessa.
Poikkeukset:
Edeltävät opinnot:
POLKVA41
POLPOP01
Kurssilla käydään läpi yksilöiden päätöksenteon teoriaa ja yksilöiden välisen interaktion teoriaa. Kurssin tavoitteena on antaa opiskelijoille käsitys päätöksentekoa koskevista teorioista sekä tarkastella empiiristen esimerkkien avulla, miten hyvin teoriat pitävät paikkansa. Kurssilla käydään läpi politiikan tutkimuksen kannalta tärkeät peliteoreettiset mallit ja ongelmat. Kurssilla käsitellään seuraavia kysymyksiä. Onko yksilöiden päätöksenteko rationaalista? Jos ei, miten se poikkeaa rationaalisuudesta? Mitkä tekijät vaikuttavat yksilöiden päätöksentekoon? Millaisilla peliteoreettisilla malleilla on kuvattu yksilöiden välistä vuorovaikutusta? Miten hyvin peliteoreettiset mallit sopivat yksilöiden välisen vuorovaikutuksen kuvaamiseen? Miten peliteoriaa on arvosteltu?
Kurssilla seurataan ja analysoidaan vuoden 2017 kuntavaaleja moniulotteisena poliittisena prosessina. Luennoilla perehdytään muun muassa poliittiseen rekrytointiin, vaalikampanjointiin ja suomalaisten vaalikäyttäytymiseen. Kurssilla vierailee sekä vaalitutkijoita, virkamiehiä, puolueiden vaalikampanjoinnista vastaavia henkilöitä että kuntavaaliehdokkaita.
Kurssin jälkeen on mahdollista osallistua kahteen valinnaiseen tutkimusprojektiin, joissa analysoidaan vaaleihin liittyviä tutkimusaineistoja (ks. erillinen kurssikohtainen ilmoittautuminen). Nämä tutkimusprojektit edellyttävät luentosarjalle osallistumista, mutta ovat siitä erillisiä - eli osallistua voi vain pelkälle luentosarjalle.
Ohjelma ja aiheet
10.1. Sami Borg, dosentti, Tampereen yliopisto (Kuntavaalit Suomen poliittisessa järjestelmässä)
17.1. Niklas Wilhelmsson, neuvotteleva virkamies, oikeusministeriö (Kuntavaalit ja kuntademokratia demokratiapolitiikan näkökulmasta)
24.1. Jussi Westinen, tutkija, Ajatuspaja e2 (Kunnat, kuntavaalit ja poliittiset alueet)
31.1. Soile Kuitunen, toimitusjohtaja, Kuntoutussäätiö (Rekrytoituminen kunnallispolitiikkaan)
7.2. Henna Hakkarainen, viestintäpäällikkö, Vihreät (Valtakunnallinen ja kuntatason kampanjointi kuntavaaleissa puolueen näkökulmasta)
21.2. Jenni Airaksinen, yliopistonlehtori, Tampereen yliopisto (Kuntavaalit kunnan johtamisen näkökulmasta)
24.2. Ehdokaspaneeli: Tiina Ahva (ps), Tiina Leppänen (sit.), Oras Tynkkynen (vihr.), Unto Vesa (sdp) ja Sofia Vikman (kok.), paneelin vetää Sami Borg
28.2. Elina Kestilä-Kekkonen, professori (vt.), Tampereen yliopisto: Analyysiharjoitusten esittely ja arviointi
Luennot 10.1.–28.2.2017, viikottain tiistaisin klo 12-14 (16 h), pakollinen läsnäolo.
Populaarimusiikki on ollut merkittävässä roolissa länsimaisissa yhteiskunnissa aina 1950-luvulta lähtien. Yksi populaarimusiikin selkeistä piirteistä on sen identifioituminen tiettyyn esittäjään tai tekijään. Tämän identifioitumisen kautta suositut artistit ovat nousseet merkittäviksi julkisuuden henkilöiksi, joista osa on käyttänyt mainettaan myös poliittiseen toimintaan. Populaarimusiikilla ja sen esittäjillä on viimeisten vuosikymmenten kuluessa ollut merkittävä rooli erilaisissa poliittisissa liikkeissä populaarimusiikkia on käytetty niin sorrettujen ryhmien identiteetin rakentamiseen, kuin perinteisten poliittisten toimijoiden kritisointiin ja erilaisten hyväntekeväisyystempausten organisointiin. Kurssin tarkoituksena onkin luentojen ja seminaarien kautta tutustua populaarimusiikin ja politiikan suhteeseen monelta eri suunnalta; musiikin ja sen esittäjien poliittista vaikuttavuutta tarkastellaan sekä historiallisessa kontekstissa että nykypäivän poliittisessa kulttuurissa. Opiskelija omaa kurssin suoritettuaan laajat tiedot useista vaihtoehtoisen poliittisen toiminnan eri muodoista ja keinoista. Opiskelija kykenee myös tarkastelemaan populaarimusiikkia ja siihen liittyvää julkisuutta poliittisen toiminnan kautta. Kurssin suorittamisen jälkeen opiskelijalla on kattava tuntemus erilaisista musiikin poliittisista käyttötavoista.
Kurssille otetaan sen opetusmuodon takia 32 opiskelijaa. Etusijalla ilmoittautumisissa ovat valtio-opin ja politiikan tutkimuksen tutkinto-ohjelmien opiskelijat. Osallistujat valitaan ilmoittautumisjärjestyksessä ja jos paikkoja riittää, mukaan pääsevät myös muiden tutkinto-ohjelmien opiskelijat. Kurssille osallistumiseksi opiskelijoilta edellytetään aikaisempina opintoina POLPOP02 Valtio-opin johdantokurssi.
Kurssin aihepiirin takia kurssi on yhdistelmä luento-opetusta ja seminaarityyppisiä harjoitteita, sekä laajaa itsenäistä työskentelyä. Luento-opetus muodostaa kurssin sisällöistä noin 70%, jonka lisäksi pitkin kurssia on erilaisia tunneilla tehtäviä harjoitteita. Suorittaakseen kurssin opiskelijan on oltava läsnä vähintään 10/12 opetuskerralla (korvaavia opintoja tarvittaessa), suoritettava annetut itsenäiset tehtävät, ja kirjoitettava essee joko annetusta tai hyväksytetystä aiheesta.
Lukupiirissä luetaan Thomas Hobbesin teos Leviathan. Kurssin aikana tarkastellaan kriittisesti Hobbesin teosta sekä tekijöitä, jotka ovat vaikuttaneet Hobbesin teoksen syntyyn ja luonteeseen. Lisäksi kurssilla pohditaan Leviathanin merkitystä nykypäivän poliittiseen teoriaan ja keskusteluun käytännön esimerkkien kautta. Lukupiiriin osallistuvat opiskelijat laativat kukin suullisen alustuksen kirjan yhdestä osa-alueesta, jonka jälkeen käydään yleistä keskustelua. Jokainen lukupiiriin osallistuva opiskelija lukee jokaiseen alustukseen liittyvän kirjan osa-alueen ennen jokaista tapaamista. Lukupiiriin osallistuvat opiskelijat laativat lisäksi reflektoivan, kirjallisen työn teokseen liittyen.
Kurssille otetaan 15 osallistujaa. Ennakkoilmoittautuminen opettajalle sähköpostitse 8.1.2017 mennessä. Ilmoittautumisessa etusijalla ovat valtio-opin ja politiikan tutkimuksen opiskelijat. Pakolliset edeltävät opinnot: POLPOP02 Valtio-opin johdantokurssi.
Ennakkoilmoittautuminen Tarja Sepälle sähköpostitse 15.11.2016 mennessä
Kandidaatin seminaari, joka jatkuu n. 2 periodia
Ilmoittautumiset sekä Bäckin että Lahtisen ryhmään 3.6.2016 mennessä osoitteeseen mikko.i.lahtinen@staff.uta.fi. Varsinkin kvantitatiivista tutkimusta kandidaatintutkielmassaan soveltavien suositellaan osallistuvan keväällä alkavaan ryhmään. Lopullinen ryhmäjako tehdään ilmoittautumisajan päätyttyä. Kumpaankin ryhmään otetaan enintään 12 osallistujaa.
Vieraalla kielellä annettava opetus [III Periodi]
Registering by email to eero.palmujoki(at)uta.fi.
Compulsory preceding studies: POLPOLP01 Introduction to International Relations (exchange students: equivalent studies at home university).
After completing the course students will be familiar with the formative moments and concepts of democracy in western societies: from demokratia in ancient Athens through Middle East and Italian republics to the American and French revolutions. The concept of representation will be introduced in relation to the revolutions and as an idea profoundly affecting our understanding of modern regimes today. During the course students will engage in intensive reading and discussing a variety of texts and writing summaries of them, thus learning how to read conceptually and summarize effectively.
Course schedule:
Jan 30: Introduction and instructions
Feb 2: Greek and eastern democracies (Hornblower, Pericles, Keane pp. 101–126)
Feb 6: Early parliaments and Italian city-republics (Keane pp. 169–188, Skinner)
Feb 9: American revolution (Wood, Madison)
Feb 13: French revolution (Fontana, Hobson)
Feb 16: Critical and radical democratic theory (Mendus, Rancière, Phillips)
Feb 20: Concept of representation (Pitkin, Urbinati 1998 & 2010)
March 2: Feedback
Compulsory preceding course: POLPOP02 Introduction to Political Science (exchange students: equivalent studies at home university).
Politics seems more and more concerned with the public and private lives and the ideas of politicians in leadership positions. Blair gave us Blairism, Reagan Reaganomics; Ed Miliband’s face did not fit; ‘alpha male’ Donald Trump groped women ‘like an octopus’; Bill Clinton lived a colourful extra-marital existence; the former French president François Mitterrand had a mistress throughout his period in office; and then there was Berlusconi! The media spotlight on leading politicians has appeared to elevate them above their party as well as exposing them to ruthless scrutiny regarding their capacity to lead.
Lecture/seminar themes
1. The Presidentialisation of Politics
Have leaders become more prominent and powerful at the expense of parties, policies and parliamentarians?
2. The Mediatisation of Politics
Do the media effectively determine the outcome of elections?
Voting Advice Applications; Candidate videos; web television
3. Presidentialisation at the Grassroots?
Are election campaigns in the constituencies becoming more candidate-centred?
Electoral system and party incentives to ‘individualise’ campaigns
‘Decentralised personalisation’
4. Online personalisation
Do (and how do) candidates seek a cyber-space ‘relationship’ with voters – intimacy at distance?
E-campaigning, online candidate biographies, Facebook, Twitter, Instagram
Lecture Schedule
January 17 Personalisation: Exploring a multi-dimensional concept
January 19 The structural factors underpinning personalisation
January 24 ‘Centralised personalisation’: the ‘Presidentialisation of Politics’ thesis
January 26 The ‘personal party’: Glistrup, Lange, Wilders and Berlusconi
January 31 The mediatisation of politics: From Talk Shows to VAAs
February 2 ‘Decentralised personalisation’: the ‘Individualisation’ of candidate campaigns
February 7 Online personalisation
February 9 Personalisation and the Quality of Democracy
Email registration essential by January 10, 2017
Compulsory preceding studies: POLPOP02 Introduction to Political Science (exchange students: equivalent studies at home university).
PRELIMINARY ASSIGNMENT (submitted through Moodle by 9 January)
1. Think of one theme of feminist world politics, which you would like to work with throughout the course. Write a short introduction to Moodle about your theme: why is it feminist world politics, and why did you choose this theme rather than something else.
2. Read the preliminary reading for the course (announced in Moodle). We will discuss it during the first meeting.
COURSE SCHEDULE
11.1. Introduction to feminist International Relations (Särmä)
18.1. Perspectives on feminist International Political Economy (Vaittinen)
25.1. Feminist security studies/feminism and war (Särmä)
1.2.. Queer and crip approaches to global politics (Vaittinen)
8.2. Art based methods (Särmä)
15.2. Practicing feminist analysis of world politics through Mad Max (Vaittinen)
The completion of the course requires active participation in the lectures/seminars, completing the required exercises on the Moodle platform, and the course essay (3,000–3,500 words), submitted by 12 March 2017.
Työpajassa suunnitellaan ja toteutetaan yhdessä tutkimus jostain kevään 2017 kuntavaalien äänestyskäyttäytymiseen ja vaaliosallistumiseen liittyvästä teemasta. Aineistona käytetään joko itse kerättäviä tai valmiita kyselytutkimuksia, ja tutkimuksesta kirjoitetaan lopuksi artikkelimuotoinen raportti. Kvantitatiivisten menetelmien perusteiden tunteminen (POLVOA12 tai vastaavat tiedot) on suositeltavia olla käytynä ennen kurssille osallistumista. Lisäksi kuntavaaleihin keskittyvä poliittisen osallistumisen kurssin toisen periodin luento-osuus (3 op) on käytävä ennen tutkimuspajaan osallistumista.
Ilmoittautuminen 13.1.2017 mennessä sähköpostitse osoitteeseen aino.tiihonen@uta.fi. Kurssille otetaan 8-10 opintojen eri vaiheissa olevaa opiskelijaa.
Kurssilla käsitellään Antonio Gramscin näkemyksiä politiikasta, vallasta ja johtajuudesta sekä kehitellään niiden sovellutuksia olemassa olevaan yhteiskunnalliseen todellisuuteen.
Ennakkoilmoittautuminen Mikko Lahtiselle sähköpostitse 15.3.2017 mennessä.
Seminaarin yhteydessä suoritetaan kirjallisuus ja laaditaan essee. Seminaariin sisältyy pienryhmälle suunnattua opetusta.
Edeltävät opinnot
Pakolliset:
HALJUA14 Julkisoikeuden perusteet
Suositellaan:
POLPOP01 Kansainvälisen politiikan johdantokurssi
POLPOP02 Valtio-opin johdantokurssi.
Lisäksi opiskelijan tulee suorittaa teemamoduulin "Ihmisoikeudet, oikeus ja politiikka" muut jaksot ennen tämän opintojakson suorittamista, joka päättää teemamoduulin.
Vieraalla kielellä annettava opetus [IV Periodi]
The course critically examines the underlying structural and institutional causes of the Euro crisis. After completion, students will have a better understanding of the basic features of economic governance under the Economic and Monetary Union and the governance reforms implemented during the euro crisis. Students will be able to orient current developments within an appropriate historical context and understand the limitations this history imposes on the contemporary policy landscape.
Compulsory preceding studies: POLPOP02 Introduction to Political Science (exchange students: equivalent studies at home university).
Concepts structure the way we see and make sense of the world. They live and change in time, providing answers to problems which trouble people in each social and political era. In this course we take a close look into a group of concepts customarily used in the fields of political science and social movement studies to make sense of the world of democracy and citizenship but which have of late been questioned by a growing body of literature. In the face of late-modern socio-political and technological changes like individualisation, political polarisation, social-mediatisation, and the rise of self-initiated pop up-style of activism, many traditional concepts and theories related to representative politics, citizenship, and social movements have become outdated. This course engages in critical and innovative rethinking of such concepts based on and contributing to the lecturers' new book project 'Concepts in Movement'.
Upon completing the course, the student will be familiar with the central concepts used to describe and explain the relationship between citizens and democracy, and is able to critically evaluate today's political trends and developments along with the arising forms of civic participation and activism.
No pre-enrolment.
Exceptions:
Exceptions:
Compulsory preceding course: POLPOP02 Introduction to Political Science (exchange students: equivalent studies at home university).