OPINTOKOKONAISUUKSIEN VASTUUHENKILÖT
I Sosiaalipsykologian perusopinnot Eero Suoninen
II Sosiaalipsykologian aineopinnot Tarja Aaltonen
III Sosiaalipsykologian syventävät opinnot Irmeli Järventie
*****************************
KIRJALLISUUSKUULUSTELUJEN VASTAANOTTAJAT JA MERKINTÖJEN ANTAJAT 2009 - 2010
HUOM!!
Vuoden 2010 alusta kirjallisuuskuulustelut järjestetään sähköistä tenttipalvelua käyttäen.
I Sosiaalipsykologian perusopinnot
SPSYP2 Sosiaalipsykologian perusteet Sanna Raudaskoski
SPSYP5 Tiede, tutkimus, kirjoittaminen (sivuaineopiskelijat)
Ari Hautaniemi, klk Sanna Raudaskoski
SPSYP6 Sosiaalipsykologinen tutkimus
Tiina Mälkiä
II Sosiaalipsykologian aineopinnot
SPSYA1 Yleiskatsaus sosiaalipsykologian sisältöön
Tarja Aaltonen
SPSYA2.1 Vuorovaikutusprosessi (sivuaineopiskelijat)
Johanna Ruusuvuori
SPSYA2.2 Minuus, elämänkulku ja sosiaalinen konteksti (sivuaineopiskelijat) Miia Lähde
SPSYA2.3 Diskursiiviset käytännöt ja kulttuuri (sivuaineopiskelijat)
Eero Suoninen
SPSYA2.4 Instituutiot, organisaatiot ja ryhmät (sivuaineopiskelijat)
Tarja Aaltonen
SPSYA2.5 Soveltava sosiaalipsykologia (sivuaineopiskelijat)
Eero Suoninen
SPSYA3.1 Sosiaalipsykologinen teoria
Johanna Ruusuvuori
III Sosiaalipsykologian syventävät opinnot
SPSYS1.1 Sosiaalipsykologian klassinen tutkimus
Irmeli Järventie
SPSYS1.2 Sosiaalipsykologian kehitys
Anja Riitta Lahikainen
SPSYS3 Harjoittelu tai kirjallisuus
Irmeli Järventie
SPSYS4.3 Tutkielmaa tukevat ja työelämään valmentavat opinnot
Irmeli Järventie
TIEDEKUNNAN YHTEISTEN OPINTOJEN VASTUUOPETTAJAT
YTYH1 Yhteiskuntatieteiden ajankohtaisia kysymyksiä
(laitoksen luento ja opiskelijoiden suoritusten vastaanotto): Tiina Mälkiä
YTYH2 Yliopiston historia, ideat ja merkitys tieteiden historiassa (suoritusten vastaanotto): Pekka Rantanen
YTYH3 Yhteiskuntatieteiden teoriat
(laitoksen luento ja opiskelijoiden suoritusten vastaanotto): Pasi Pyöriä
YTYH4 Empiirisen tutkimuksen perusteet
(koordinointi ja opiskelijoiden suoritusten vastaanotto): Hannele Palukka
Ajoitus: Kandidaatintutkielma/seminaarivaihe, substanssiopetuksen yhteydessä. Ks. oman pääaineesi opetussuunnitelma.
Tavoitteet: Opiskelija oppii oman tieteenalansa systemaattisen aiheenmukaisen tiedonhankinnan kirjaston tarjoamista eri tiedonlähteistä ja oppii myös hyödyntämään taitojaan oman työn laatimisessa. Opiskelija hallitsee tiedontarpeen käsitteellisen jäsentämisen ja hakusanojen muodostamisen. Opiskelija osaa arvioida eri tiedonlähteitä ja niiden laatua sekä tuntee viitteidenhallinnan apuvälineitä.
Sisältö: - oman tiedontarpeen käsitteellinen jäsentäminen
- oman tieteenalan ja oppiaineen tärkeimmät tiedonlähteet ja tiedon rakenne
- hakutavat: suunnitelmallinen tiedonhakuprosessi ja hakustrategiat
- tiedonhankinta kattavasti omasta tutkimusaiheesta ja prosessin sekä tulosten analysointi
- perehtyminen viitteidenhallintaan ja viitteidenhallinnan apuvälineisiin ja niiden käyttämiseen tieteellisen tekstin tuottamisessa
- aineistojen arviointi ja tiedon käytön eettiset piirteet
Annettava opetus: Kirjaston osuus opetuksesta:
lähiopetusta kirjaston opetusluokassa, verkko-opiskelua.
Vaadittavat opintosuoritukset: Sovittava opettajan kanssa. Ohjeet pääaineen opetusohjelmassa
Arviointi ja arviointiperusteet: Hyväksytty/hylätty.
Edeltävät opinnot: Suositeltavat: YYHT5 Tiedonhankinnan perusteet.
Lisätiedot: Vastuulaitokset: Ainelaitokset
Käytännön toteutus: Pääkirjasto ja ainelaitokset yhteistyössä
Tavoitteet: Opintojakson tarkoituksena on antaa opiskelijoille perustiedot korkeakouluopiskelusta yleensä ja erityisesti opiskelusta Tampereen yliopistossa, johdattaa oman pääaineen koulutustavoitteisiin ja opintojen suunnitteluun.
Opiskelija laatii ensimmäisen opiskeluvuotensa aikana henkilökohtaisen opintosuunnitelman, jonka yhteydessä varmistetaan muun muassa tutkinnon rakenne ja aineyhdistelmä. Henkilökohtainen opintosuunnitelma on ennen kaikkea opiskelijan oma opintojen suunnittelun apuväline, jonka laatimiseen hän saa ohjausta omalta pääainelaitokseltaan sekä tiedekunnan opintoneuvonnasta.
Sisältö:
1) orientoivat opinnot ti 1.9 klo 9-12
2) hyvinvointiorientoivat to 10.9. klo 14-16 päätalon juhlasali (tarkempi ohjelma: http://www.uta.fi/tiedekunnat/yht/opiskelu/perustutkinnot/orientoivatjahops/hyvinvointiorientoivat2009.html)
3) HOPS-päivä ma 26.10 klo 12-14
Lisäksi opiskelijat osallistuvat Yhteiskuntatieteellisen tiedekunnan 60-vuotisjuhliin pe 11.9. klo 13-16
Tavoitteet: Kurssi korvaa yhteiskuntatieteellisen tiedekunnan yhteisten opintojen kurssin "Yhteiskuntatieteiden ajankohtaisia kysymyksiä". Kurssi on avoin kaikille yliopiston opiskelijoille. Opintojakson tarkoituksena on esitellä Tampereen yliopistossa tehtävän tutkimuksen näkökulmasta niitä kysymyksiä ja vastauksia, joita eri tieteenaloilla viriää. Kurssin tavoitteena on virittää tiedekunnan uudet opiskelijat tarkastelemaan yhteiskunnallisia ongelmia ja yhteiskuntatieteiden näkökulmia niihin. Kurssi tarjoaa yhteiskuntatieteellisen yleissivistyksen alkeet: se johdattaa opiskelijat tiiviissä muodossa yhteiskuntatieteen tapaan jäsentää nykymaailmaa ja esittelee käsitteitä, joilla eri tieteenalat osallistuvat ajankohtaiseen keskusteluun. Kurssin käytyään opiskelijalla on tuntuma siihen, miten yhteiskuntatieteissä tarkastellaan ja käsitteellistetään ajankohtaisia kysymyksiä. Luentojen tavoitteena on siis kuvata ja valaista sitä, millä tavalla yhteiskuntatiede käsitteellistää ilmastonmuutosta juuri omilla ajatusvälineillään, asettaa sitä koskevia kysymyksiä ja tuottaa näihin vastauksena jonkinlaista tietoa yhteiskunnan tilasta, toiminnasta ja muutoksesta. Samalla mietitään sitä, millainen panos yhteiskuntatieteellä ilmiötä koskevassa ajankohtaisessa keskustelussa on tai voisi olla.
Sisältö:
- ilmastopolitiikka ja biosfääripolitiikka
- ilmastonmuutoksen vaikutukset kansainväliseen politiikkaan arktisella alueella
- ilmastonmuutos, kehitys ja globaali julkinen tila
- ilmastonmuutos ja hyvinvointi: Länsimaisen arkielämän politiikka
- asenteiden ja toiminnan muutos ja sen esteet
- Aasian talous
- Hyvää ja kaunista? Ilmastopuhe yritysten yhteiskuntavastuuraportoinnissa
- Ilmastonmuutos ja journalismi
- Ilmastonmuutos, energiapolitiikka ja kuluttajakansalaisen vaikutusmahdollisuudet
Suoritustapa: Opiskelijat suorittavat kurssin omilla ainelaitoksillaan eri tavoin, esimerkiksi laitoksen opettajalle palautettavalla oppimispäiväkirjalla.
Luennot videoidaan Tampereelta Poriin, luokkaan E123.
Luentorunko:
Viikko 1 (7.9.2009): JOHDANTOA
1. Johdanto ja orientaatioita
Professori Risto Kunelius (klo 14.15-15.30)
2. Ilmastopolitiikka ja biosfääripolitiikka
Professori Yrjö Haila, ympäristöpolitiikka (klo 15.45-17.00)
Viikko 2 (14.9.2009): KV-POLITIIKKA
3. Ilmastonmuutos, kehitys ja globaali julkinen tila
Yliassistentti Eero Palmujoki, kansainvälinen politiikka (klo 14.15-15.30)
4. Ilmastonmuutoksen vaikutukset kansainväliseen politiikkaan arktisella alueella
Tutkija Teemu Palosaari, rauhan- ja konfliktintutkimuskeskus (klo 15.45-17.00)
Viikko 3 (21.9.2009): SOSIAALIPOLITIIKKA JA SOSIAALIPSYKOLOGIA
5. Ilmastonmuutos ja hyvinvointi: Länsimaisen arkielämän politiikka
Tutkija Liisa Häikiö, sosiaalipolitiikka (klo 14.15-15.30)
6. Asenteiden ja toiminnan muutos ja sen esteet
Professori Anja-Riitta Lahikainen, sosiaalipsykologia (klo 15.45-17.00)
Viikko 4 (28.9.2009): TALOUS JA YRITYSNÄKÖKULMA
7. Aasian talous
Lehtori Jukka Lahtinen (klo 14.15-15.30)
8. Hyvää ja kaunista? Ilmastopuhe yritysten yhteiskuntavastuuraportoinnissa.
Tutkija Matias Laine, Yrityksen laskentatoimi (klo 15.45-17.00)
Viikko 5 (5.10.2009): JULKISUUS, YLEINEN MIELIPIDE, POLITIIKKA
9. Ilmastonmuutos ja journalismi
Professori Risto Kunelius, tiedotusoppi (klo 14.15-15.30)
10. Ilmastonmuutos, energiapolitiikka ja kuluttajakansalaisen vaikutusmahdollisuudet
Professori Ilkka Ruostetsaari, valtio-oppi (klo 15.45-17.00)
Viikko 6 (12.10.2009): LOPPUKESKUSTELU
**********************************************
Suoritusohje sosiaalitutkimuksen laitoksella:
Opiskelija kirjoittaa luentopäiväkirjan, 8-10 sivua vähintään 8 luennosta. Ks. ohje laitoksen kotisivulta osoitteesta http://www.uta.fi/laitokset/sostut/opiskelu/ohjeita/luentopk.php
Luentopäiväkirjojen palautus 30.10. mennessä vastaanottaville opettajille paperiversiona opettajien työhuoneiden oven viereisiin lokeroihin.
Vastuuopettajat sosiaalitutkimuksen laitoksella:
Sosiaalipolitiikka:Teija Hautanen (Teija.Hautanen@uta.fi), työhuone Linna 6076
Sosiaalipsykologia, sosiologia, sosiaaliantropologia: Tiina Mälkiä (Tiina.malkia@uta.fi), työhuone Linna 5063
Suoritusohje sosiaalityön tutkimuksen laitoksella:
Kurssin luento-/ oppimispäiväkirjassa hyödynnetään laitoksen yleisiä ohjeita: http://www.uta.fi/laitokset/sostyo/opiskelu/ohjeita/luentopk.php
Luento-/ oppimispäiväkirjan palautus: 26.10.2009 mennessä paperiversiona Suvi Raitakarin huoneen (6093) vieressä olevaan lokeroon. Älä lähetä työtäsi sähköpostilla vaan tarvittaessa postitse osoitteeseen Sosiaalityön tutkimuksen laitos, 33014 Tampereen yliopisto.
Luento-/ oppimispäiväkirjan palaute: Mikäli haluat suullista palautetta oppimispäiväkirjasta niin varaa aika sähköpostilla suvi.raitakari@uta.fi (keskustelut mielellään vastaanottoaikana).
Suoritusohje tiedotusopin laitoksella:
Tiedotusopin pääaineopiskelijat suorittavat luennon mediakritiikin esseellä TIED2B, josta lisätietoa:
https://www10.uta.fi/opas/opetusohjelma/marjapuuro.htm?id=3473
Maisteriohjelmissa opiskelevat kirjoittavat oppimispäiväkirjan, 8-10 sivua, vähintään 8 luennosta. Ohjeistus oppimispäiväkirjan kirjoittamiseksi: http://www.uta.fi/laitokset/tiedotus/opiskelu/kurssimateriaalit/slk09/YTYH1_oppimispaivakirja.html
Vastuuopettaja Katja Valaskivi, Päätalo C 144, vastaanotto ti 10-12.
Suoritusohje politiikan tutkimuksen laitoksella:
Kansainvälisen politiikan ja valtio-opin opiskelijoiden suoritusohjeet löytyvät politiikan tutkimuksen laitoksen kotisivuilta.
***********************************************
Yhteisten opintojen kurssien suoritusten vastaanottajat laitoksittain.
Tavoitteet: Opintojakson tavoitteena on, että opiskelija saa yleiskuvan yhteiskuntatieteellisessä tutkimuksessa käytettävistä empiirisen tutkimuksen menetelmistä ja tutkimusprosessista eri vaiheineen. Opiskelija tutustuu tutkimuksen tekemisen perusteisiin ja oppii ymmärtämään tutkimusongelman merkityksen tutkimusasetelmien, aineistojen ja analyysitapojen valinnalle. Opiskelija oppii, miten erilaisilla menetelmällisillä lähestymistavoilla voidaan tarkastella samaa tutkimuskohdetta ja miten eri lähestymistavat tuottavat tutkimuskohteesta erilaista tietoa. Kurssi antaa opiskelijalle valmiudet ymmärtää erilaisilla tutkimusmenetelmillä laadittuja tutkimuksia, arvioida tutkimuksissa käytettyjä menetelmällisiä ratkaisuja ja tutkimuksissa saatuja tutkimustuloksia.
Sisältö:
- tutkimusongelman muodostaminen ja tutkimusprosessi
- erilaiset tutkimustyypit
- aineistot
- analyysitavat ja -perinteet
Ensimmäisellä periodilla järjestettävän kurssin luennot videoidaan Tampereelta Poriin, luokkaan E123.
Ohjelma, syksy 2009:
Pe 4.9. klo 9-12, ls. A1
Empiirisen tutkimuksen perusjäsennykset ja käsitteet
Lehtori, YTM Tero Mamia
Pe 11.9. klo 9-12, ls. A1
Tutkimusprosessi kvalitatiivisessa ja kvantitatiivisessa tutkimuksessa
Lehtori, YTM Tero Mamia
Pe 18.9. klo 9-12, ls. ls. A1
Numerotiedon käyttö ja tulkinta
Lehtori, YTM Tero Mamia
Pe 25.9. klo 9-12, ls. A1
Analyyttiset lukutavat kvalitatiivisessa tutkimuksessa
Tutkija, YTT Hannele Palukka
Pe 2.10. klo 9-12, ls. A1
Kokeellinen tutkimus
Yliassistentti, Kalevi Korpela
Pe 9.10. klo 9-12, ls. A1
Empiirisen tutkimuksen eettiset kysymykset
FT, Marika Enwald
Pe 16.10. klo 9-12, ls. A1
Valmiiden aineistojen käyttö
Yhteiskuntatieteellinen tietoarkisto, Informaatikko, Helena Laaksonen
Yhteiskuntatieteellisen tutkimuksen merkitys, käyttö ja vaikuttavuus
Tutkija, YTT Hannele Palukka
Tavoitteet: Opiskelija oppii tiedonhankinnan perusteet ja välttämättömät oman tieteenalan opiskelun edellyttämät Tampereen yliopiston kirjaston käytön sekä tiedonhankinnan taidot kirjaston tarjoamista tiedonlähteistä ja osaa hyödyntää kirjaston tarjoamia palveluja.
Kurssin suoritettuaan opiskelija osaa etsiä kurssikirjoja ja tietyn aihepiirin kirjoja tieteellisten kirjojen kokoelmaluetteloita hyödyntäen. Opiskelija osaa etsiä lehtiartikkeleita kotimaisista ja kansainvälisistä julkaisuista niin kirjaston aikakauslehtikokoelmasta kuin tietoverkossa olevista artikkelikokoelmista.
Sisältö:
- yleiskuva tieteellisistä tiedonlähteistä
- tieteellisen tiedonhankinnan perusteet
- hakutavat: perusteet
- opiskelussa tarvittavien kirjaston tarjoamien palveluiden ja julkaisujen käyttö
- aineistojen arvioinnin ja käytön perusteet
Ajankohta:
aloitusluento to 17.09.2009 klo 8.30-10, päätalo ls A1
Harjoitusryhmät á 2 t viikoittain yhteensä 4 kertaa
Harjoitusryhmät kokoontuvat:
viikko 39 21.-25.9.
viikko 40 28.9.-2.10
viikko 41 5.-9.10.
viikko 42 12.-16.10.
Kurssin voi myös suorittaa sähköisellä Osaamistestillä (2 yrityskertaa) ks. tarkemmin http://www.uta.fi/laitokset/kirjasto/koulutukset/index.php
Tervetulotilaisuus sosiaalitutkimuksen laitoksen uusille opiskelijoille
Aika: tiistaina 1.9. klo 13-15
Paikka: Väinö Linna -sali (Linna-rakennus)
Tilaisuudessa on ensin koko laitoksen yhteinen tilaisuus Väinö Linna -salissa ja sen jälkeen jakaantuminen oppiaineittain eri tiloihin;
oppiaineiden käyttöön varattu seuraavat tilat Linnasta: 5014, 5015, 5016, 5101 ja 5028.
Sosiaalipsykologian aineopintoihin kuuluvien opintojaksojen esittely, ke 2.9. klo 10-11, rh 5016
Luentokurssi (20 t) sosiaalipsykologian peruskäsitteistä, historiasta, kysymyksenasetteluista ja lähtökohdista. Luennot edellyttävät läsnäoloa.
Luennot keskiviikkoisin klo 9-12 alkaen 2.9., Linna, Väinö Linna -sali
Tenttitilaisuus ke 14.10. klo 9-11, päätalo ls. A1
(uusintatentti ke 4.11. klo 9-11, Linna ls. K 113)
20 t luentokurssi oppialan historiallisesta kehityksestä, käsitteistä, teorioista ja nykysuuntauksista. Luennot edellyttävät läsnäoloa.
Pääaineopiskelijoille seminaari ja harjoitustyöt, sivuaineopiskelijoille kirjallisuuskuulustelu.
Kevätlukukausi 2010
Tiede, tutkimus ja kirjoittaminen
12.1. klo 14-16 Linna 4026, 5015, 5016
19.1. klo 14-16 Linna 4026, 5015, 5016
26.1. klo 14-16 Linna 5014
2.2. klo 14-16 Linna 4026, 5015 , 5016
30.3. klo 14-16 Linna 4026,5015 ,5016
6.4. klo 14-16 Linna 4026,5015 ,5016
13.4. klo 14-16 Linna 4026,5015 ,5016
20.4. klo 14-16 Linna 4026,5015 ,5016
Sosiaalipsykologian aineopintoihin kuuluvien opintojaksojen esittely, ke 2.9. klo 10-11, rh 5016
Sosiaalitieteen kvalitatiiviset menetelmät
Pääaineopiskelijoille luento- ja harjoituskurssi sosiaalitieteen laadullisista tutkimusmenetelmistä luennot tiistaisin klo 14-16 (8.9.-1.12.);
ryhmänohjaus tiistaisin klo 14-17 välisenä aikana
(29.9.-13.10).; harjoitusryhmät perjantaisin klo 8-17 välisenä aikana (6.-27.11.)
Suoritustapa:
- luennot ja ryhmätyöt 24 t sekä etätyöt 12 t;
Paikat:
- luennot Pinni B3116, 8.9.-22.9. sekä 27.10.-1.12.
- ryhmäohjaus klo 14-17 välisenä aikana 29.9. tiedekunnan tila 6018, 6.10. politiikan laitoksen tila 5026 ja 13.10. sali 5014
- harjoitukset perjantaisin 6.11.-27.11. sali 5014
Vastuuopettaja: Johanna Ruusuvuori, apuopettaja Elina Mikola
Kurssin tarkoituksena on perehdyttää opiskelijat kvalitatiivisen tutkimuksen lähestymistapoihin, metodologisiin kysymyksiin ja keinoihin hankkia ja analysoida tutkimusaineistoja.
Työmuodot: Kurssi koostuu yhteisistä luennoista, ryhmätöistä sekä opiskelijoiden etätyöskentelynä tekemästä aineistonkeruuharjoitustyöstä kurssin tarjoamin välinein. Ryhmätöitä ohjaa apuopettaja, joka myös tuutoroi keskustelua oppimisalustalla.
Kurssin sisältö jakautuu kolmeen osioon:
a) tutkimusongelma ja menetelmälliset valinnat (Ruusuvuori)
b) aineistonkeruu ja järjestäminen (Ruusuvuori & Mikola)
c) menetelmät ja analyysitavat (eri opettajat: Homanen, Häikiö, Hyvärinen, Ruuska, Sarpavaara).
Kurssi sisältyy sosiologian, sosiaalipsykologian ja sosiaalipolitiikan pakollisiin aineopintoihin.
* Sosiaalitieteiden kvalitatiiviset menetelmät -kurssin harjoitukset voi korvata osallistumalla naistutkimuksen ryhmään, jonka ohjelma poikkeaa muista harjoituksista.Katso naistutkimuksen opetusohjelmasta kurssi NAISA5 Naistutkimuksen empiirisen tutkimuksen harjoitukset. HUOM. ILMOITTAUDU KURSSILLE NETTIOPSUSSA SEN RYHMÄN MUKAAN, JOHON OSALLISTUT. Jos osallistut naistutkimuksen ryhmään, ilmoittaudu naistutkimuksen opetusohjelman kautta, jos yleiseen ryhmään, jonkin em. oppiaineen kautta. Tarvittaessa ota yhteys opettajaan.
Ilmoittautuminen
Minuus, elämänkulku ja sosiaalinen konteksti
Torstaisin 12-14 alkaen 10.9., Linna 5014.
Seminaariin otetaan max 16 opiskelijaa (ensisijaisesti sosiaalipsykologian pääaineopiskelijoita).
Pääaineopiskelijoille pakollinen tutkielmaseminaari. Tutkintovaatimusten mukainen suomen kielen kirjallisen viestinnän opetus pidetään 3. periodilla. Suomen kielen kurssille ilmoittaudutaan joulu-tammikuussa kielikeskukseen NettiOpsun kautta.
Ilmoittautuminen ja ryhmiin jako ke 2.9. klo 11-12 Linna 5014
Pääaineopiskelijoille pakollinen tutkielmaseminaari.
Tutkintovaatimusten mukainen suomen kielen kirjallisen viestinnän opetus pidetään 3. periodilla. Suomen kielen kurssille ilmoittaudutaan joulu-tammikuussa kielikeskukseen NettiOpsun kautta.
Ilmoittautuminen ja ryhmiin jako ke 2.9. klo 11-12 Linna 5014
Työ Euroopassa: vertailevaa tutkimusta
Syksy 2009, luennot ja harjoitukset 24 h
Aika: tiistaisin 15.9.-10.11.2009 klo 9-12 (pl. perioditauko)
Paikka: Ml. 51 Linnan alakerrassa, paitsi ensimmäisellä kerralla 15.9. Linna 5014
Laajuus 4 op / harjoitustyön kanssa 6 op.
Korvaavuudet sekä Sosiaalitutkimuksen laitoksella että Sosiaalityön tutkimuksen laitoksella:
- sosiaalipolitiikka, SPOLA3A1 Työ ja työllisyys TAI SPOLS23 Työn ja hyvinvoinnin tutkimus
- sosiaalityö, STYÖS2B Erilaiset tiedonmuodostuksen tavat
- sosiologia, SOSLA2.2 Vertaileva tutkimus
- sosiaalipsykologia, SPSYA2.4 Instituutiot, organisaatiot ja ryhmät (vain 6 op suorituksena)
- naistutkimus, NAISM4 metodiopinnot
- sosiaaliantropologia / sivuaineena
Opettajat: professori Jouko Nätti sekä tutkijat Satu Ojala, Katri Siponen, Ari Hautaniemi ja Riikka Lätti
Koordinaattori ja lisätiedot: Satu Ojala
Kurssin kuvaus
Kurssilla käsitellään työtä Euroopassa eri maissa. Kurssin näkökulmia ovat hyvinvointi työssä, työn joustavat käytännöt, epätyypillinen työ, erilaiset työorganisaatiot sekä työajan ja työn paikan kysymykset. Tutkimme näitä teemoja mm. sukupuolen, iän sekä työntekijän aseman näkökulmista tai opiskelijoiden toiveiden mukaan. Opettelemme samalla tilastomenetelmiä SPSS-ohjelman avulla, mm. muuttujien muunnoksia, ristiintaulukointeja, kuvioiden tekemistä sekä perusmonimuuttujamenetelmiä.
Tavoitteena on innostaa opiskelijoita tutkimaan työtä sekä matalin askelin oppia huomaamaan, miten tutkimuskysymys operationalisoidaan kvantitatiiviseksi analyysiksi ja mitä tilastoanalyysiohjelmat tarjoavat. Painotamme tulosten tulkinnan taitoja. Aineistona käytämme laajaa eurooppalaista työoloaineistoa vuodelta 2005. Kurssi antaa mahdollisuudet kvantitatiivisten opinnäytetöiden tekemiseen. Huomatkaahan opiskelijat myös, että yhteiskuntatieteilijän työllistymisen kannalta kvantitatiivisen analyysin perusosaaminen voi olla tärkeää.
Sisältö ja työskentelytavat
Kurssi koostuu luennoista ja niihin liittyvistä harjoituksista. Kullakin kerralla aiheeseen perehdyttävän johdantoluennon jälkeen tutkitaan, millaiset mahdollisuudet aineisto tarjoaa tutkia kyseistä teemaa sekä harjoitellaan perustavia menetelmiä SPSS-ohjelmalla. Harjoituksiin kuuluu opetuskertojen välillä itsenäisesti tai ryhmissä suoritettava tehtävä, joista kootaan päätösseminaariin pieni kvantitatiivista ja vertailevaa tutkimusta arvioiva esitys. Tarkoitus ei ole tuottaa oikeita vastauksia vaan arvioida tuotettujen tulosten antia ja rajoja.
Kurssin suorittamisen edellytyksiä ovat aktiivinen läsnäolo ja osallistuminen, jaetun
materiaalin soveltaminen sekä harjoitusten tekeminen yksin tai yhdessä. Moodle-alueen ?helpdeskissä? saa ja pitää kysyä kurssin teemoista ja analyysin mahdollisista ongelmista.
Ilmoittaudu kurssille sähköpostitse satu.ojala@uta.fi heti tai viimeistään 8.9.2009. Kerro, mitä jo osaat tehdä SPSS:llä ja mitä haluat oppia sekä työn tutkimuksesta että menetelmistä. Kurssille mahtuu 20?-25 opiskelijaa.
8.9.2009 mennessä sähköpostitse satu.ojala@uta.fi. Kerro pääaineesi sekä sen opintopistemäärä (suurin piirtein), miksi haluat kurssille, sekä spss-taitosi (kokemusta ei edellytetä).
Ajankohta: syyslukukausi 2009, periodit I ja II, keskiviikkoisin klo 14-16 välillä 9.9.-2.12., PinniA 3111 (Huom. uusi paikka!)
Suoritusmuoto: 12 x 2 h luentoa. Näistä kirjoitetaan luentopäiväkirja, jossa hyödynnetään kunkin luennoitsijan ilmoittamaa materiaalia ja vastataan oppimistehtäviin.
Pääasiallinen kohderyhmä: Naistutkimuksen aineopintoja suorittavat, erityisesti kohta Naistutkimuksen alat. Naistutkimuksessa voidaan neuvotella kohdan soveltuvuudesta korvaamaan muita naistutkimusopintojen kohtia.
Soveltuvuus muille sosiaalitutkimuksen laitoksen oppiaineille: aineopintotasoiset 6 op:n tutkimusala -tyyppiset kohdat erityisesti sosiaalipolitiikassa, sosiaalipsykologiassa ja sosiologiassa, korvaavuuksista neuvoteltava erikseen ko.oppiaineissa.
Sisältö:Luentosarja käsittelee työn ja sukupuolen tutkimuksen uusia aiheita kulttuurisesti suuntautuneesta näkökulmasta. Opiskelija saa käsityksen sukupuolen jäsentämistavoista nykyisessä työelämässä sekä tutustuu tutkimustapoihin ja -sisältöihin monipuolisten esimerkkien kautta. Mitä ovat sukupuolen, työelämän ja sen organisaatioiden yhteen kietoutumisen tuoreimmat trendit? Mitä globaalin työ- ja talouselämän muutokset merkitsevät sukupuolen kannalta? Miten sukupuoli jäsentää taloutta? Millä eri tavoin sukupuoli kytkeytyy kuluttajuuteen, asiakkuuteen ja yrittäjyyteen? Miten sukupuolta ja seksuaalisuutta käytetään hyväksi asiakastyössä? Miten naisia ja miehiä sorretaan työelämässä? Mitä ovat feministisen työelämän tutkimuksen keskeiset käsitteet ja teoreettiset ajattelumallit?
Ohjelma:
9.9. Hanna-Mari Ikonen: Sukupuolen kulttuurisen jäsennykset työssä I
*Pohdi yrittäjyyden symboliikkaa ja merkityksiä 2000-luvun Suomessa
-Ikonen, Hanna-Mari (2008): Maaseudun naiset yrittäjinä. Elettyjä käytäntöjä ja jaettuja tulkintoja yrittävässä yhteiskunnassa. Acta Universitatis Tamperensis 1291, LUKU 3: Yrittäjyysdiskurssin muotoutuminen, s. 53-73. Löytyy myös netistä.
16.9. Raija Julkunen: Yksityinen ja politisoitu sukupuoli
*Keskustele työn, naisten ja feministien sukupolvien välisestä suhteesta
Tai
*Pohdi, millä tarkoittaa työ politisoidun sukupuolen paikkana
-Julkunen, Raija (ilmestyy): Sukupuolen järjestykset ja tasa-arvon paradoksit, LUVUT 10 ja 11. Löytyy vain Virran kansiosta.
23.9. Anna-Maija Lehto: Sukupuolten tasa-arvo työelämän muutoksessa
*Mitä yllättävää on mielestäsi tapahtunut työelämän muutoksen myötä sukupuolten tasa-arvon kehityksessä?
-Sutela, Hanna & Lehto, Anna-Maija (2007): Tasa-arvo työn takana. Tilastokeskus. Löytyy myös kirjastosta.
-Lehto, Anna-Maija & Sutela, Hanna (2008): Työolojen kolme vuosikymmentä. Tilastokeskus. Löytyy myös netistä ja kirjastosta.
Käytä tekstejä valikoivasti esim. tuomaan lisätietoa jostakin tilastosta tai lähemmin tarkastelemastasi ilmiöstä.
30.9. Sanna Rikala: Mielenterveysongelmat, työkyky ja sukupuoli
*Pohdi erilaisia tapoja, joilla sukupuoli jäsentää henkistä pahoinvointia 2000-luvun työelämässä.
-Rikala, Sanna (2006): Sinnitellen ja Salaillen. Sukupuolinäkökulmia työelämässä koettuun masennukseen. Teoksessa: Komulainen, K., Räty, H. & Silvonen, J. (toim.): Hulluudesta itsehallintaan - uuden historian näkökulmia psyykkisiin ilmiöihin ja ammattikäytäntöihin. Psykologian tutkimuksia 25. Joensuun yliopisto, Psykologia. Löytyy myös kirjastosta.
7.10. Katariina Mäkinen: Työntekijästä minäbrändiksi
*Miten Hearnin kuvaus minuuden/itsen brändäyksestä liittyy a) tällä kurssilla käsiteltyihin asioihin ja b) sukupuoleen?
-Hearn, Alison (2008): 'Meat, Mask, Burden'. Probing the contours of the branded 'self'. Journal of Consumer Culture 8:2, 197-217. Löytyy myös netistä (Nelli).
14.10. Minna Nikunen: Yliopistotyö, sukupuoli ja prekariaatti
*Millä tavoin sukupuoli ja työn epävarmuus liittyvät toisiinsa? Miten individualistinen ajattelu näkyy yliopistotyössä?
-Minna Nikunen (2006): "Ei mikään katastrofi kuitenkaan". Selvitys sukupuolten välisestä tasa-arvosta Tampereen yliopiston tiedotusopin laitoksella. Tampereen yliopisto tänään ja huomenna 73. Tampereen yliopistopaino, Tampere, erityisesti LUKU 7: Tuki työssä ja uralla etenemisessä, s. 39-49. Löytyy myös netistä.
(perioditauko)
28.10. Tuija Koivunen: Puhelimitse tehtävä palvelutyö
*Pohdi luennon, Warhurstin & Nicksonin (2009) artikkelin sekä mahdollisten omien kokemustesi avulla, mitä haittaa emotionaalisen, esteettisen ja seksualisoidun työn tekemisestä voi olla työntekijälle.
-Warhurst, Cris & Nickson, Dennis (2009): 'Who's Got the Look?' Emotional, Aesthetic and Sexualized Labour in Interactive Service. Gender, Work and Organization 16:3, 385-404. Löytyy toistaiseksi vain Virran 2. krs kansiosta, pitäisi ilmestyä myös nettiin (Nelli).
4.11. HUOM: Klo 12-14 Linda McDowell: Working Bodies: interactive service employment and workplace identities (Työelämän tutkimuspäivien keynote-luento)
*Keskustele Linda McDowellin puheen ja artikkelin sekä omien Suomea koskevien käsitystesi perusteella työelämän muutoksista siltä kannalta, miten ne ilmenevät sukupuolen, luokan ja paikan näkökulmasta.
-McDowell, Linda (2008): The New Economy, Class Condescension and Caring Labour: Changing Formations of Class and Gender. NORA - Nordic Journal of Feminist and Gender Research 16:3, 150-165. Löytyy myös netistä (Nelli).
11.11. Marja Vehviläinen: Tietotalous, teknologia ja sukupuoli
*Miten pysyvyyttä osoittaneet sukupuolen jaot (kuten segregaatio) ja nykyiset työn suuntaviivat (kuten feminisaatio) limittyvät työn käytännöissä? Mieti kysymystä konkreettisissa käytännöissä esim. luentosarjassa esitetyn työn avulla.
-Vehviläinen, Marja: Naisten toimijuus tietotalouden välittäjäorganisaatioissa, Naistutkimus 4/2009 (ilmestyy). Löytyy toistaiseksi vain Virran 2. krs kansiosta.
JA
-Vehviläinen, Marja (2009): Global economy, flexible work and the shaping of gender and ICT. 5th European symposium in Gender & ICT, Bremen. Löytyy myös netistä:
http://www.informatik.uni-bremen.de/soteg/gict2009/proceedings/GICT2009_Vehvilaeinen.pdf
18.11. Teemu Tallberg: Sukupuoli ja puolustusvoimat
*Pohdi Suomen puolustusvoimia sukupuolittuneena instituutiona käyttäen hyväksesi Carreirasin tekstiä sekä puolustusvoimien monimuotoisuuden edistämishankkeen esitettä: http://www.mil.fi/tyojakoulutus/monimuotoisuus.pdf
-Carreiras, Helena (2006): Gender and the Military. Women in the Armed forces of Western Democracies. Routledge, London & New York, LUKU 2: Gender relations, gendered organizations, and the military, s. 25-54. Löytyy vain Virran 2. krs kansiosta.
25.11. Pekka Rantanen: Miehet ja marjanpoiminta
*Millä tavalla metsämarjanpoimijoiden elämäntilanne ja sen suhde kausityöläisyyteen eroaa Eric Ma'n ja Hau Ling 'Helen' Chengin tutkimuksen esittämien tulosten suhteen?
-Ma, Eric & Cheng, Hau Ling 'Helen' (2005): 'Naked' bodies: Experimenting with intimate relations among migrant workers in South China. International Journal of Cultural Studies 8:3, 307-328. Löytyy myös netistä (Nelli).
2.12. Päivi Korvajärvi: Sukupuolen kulttuurisen jäsennykset työssä II
*Analysoi erityisesti Ackerin käsittein, minkälaisia sukupuolistuneita käytäntöjä olet havainnut työelämässä? (havainnot elävästä elämästä: oma työkokemus, yliopisto, kaupat, baarit, kulkuvälineet jne, tai tekstuaalinen aineisto: elokuvat, lehtijutut, mainokset, työpaikkailmoitukset jne.)
-Acker, Joan (1990): Hierarchies, Jobs and Bodies: A Theory of Gendered Organizations. Geder & Society 4:2, 139-158. (Löytyy myös netistä (Nelli).
Luentopäiväkirjojen palautus 16.12. mennessä (Pinni B 3089)
Opiskelija osallistuu sosiaalitutkimuksen laitoksen yhteisen opetuksen luentoihin Sosiaalitieteen kvalitatiiviset menetelmät SOSYA2.1 tai sopii opettajan kanssa vaihtoehtoisesta suoritustavasta.
Naistutkimuksella oma harjoitusryhmä. Luennot ja harjoitusryhmä korvaavat Naistutkimuksen empiirisen tutkimuksen harjoitukset. Sosiologian, sosiaalipsykologian ja sosiaalipolitiikan opiskelijat voivat korvata naistutkimuksen harjoitusryhmällä SOSYA2-harjoitukset.
Kurssilla perehdytään empiirisen tutkimuksen prosessiin, menetelmällisiin keskusteluihin sekä harjoitellaan tutkimuksen tekemistä. Kurssin suorittaminen vaatii aktiivista osallistumista harjoituksiin ja työskentelyä myös kokoontumisten välillä.
Sosiaalitieteen kvalitatiiviset menetelmät
luennot tiistaisin klo 14-16 ajalla 8.9.-1.12.2009
Pinni B3116
LUENNOT:
I periodi
Johanna Ruusuvuori & Elina Mikola
ti 8.9. luento: tutkimuksen teon keskeiset käsitteet -kertaus, tutkimusprosessi, tutkimuskysymysten muodostaminen -ryhmätyö
ti 15.9. luento: tutkimuskysymys-tehtävän purkaminen, validiteetti ja reliabiliteetti laadullisessa tutkimuksessa
ti 22.9. luento: erityyppiset aineistot, ohjeet itsenäiseen työskentelyyn
II periodi
Eri opettajia : Riikka Homanen, Liisa Häikiö, Matti Hyvärinen, Petri Ruuska, Harri Sarpavaara
ti 3.11. metodiluento 1 (2 t)
ti 10.11. metodiluento 2 (2 t)
ti 17.11. metodiluento 3 (2 t)
ti 24.11. metodiluento 4 (2 t)
NAISTUTKIMUKSEN HARJOITUKSET
Jaana Vuori
I periodilla
ti 15.9. klo 16-18: Tutkimusongelma; ryhmiin jako.
ti 22.9. klo 16-18: Erilaiset aineistot; aineiston keruun suunnittelu
II periodilla
ma 26.10. klo 14-16: aineistojen käsittelyä
ma 9.11. klo 14-16: aineistojen käsittelyä
ma 23.11. klo 14-16: aineistojen käsittelyä
ma 30.11. klo 14-16: aineistojen käsittelyä
HUOM. ILMOITTAUDU KURSSILLE NETTIOPSUSSA SEN RYHMÄN MUKAAN, JOHON OSALLISTUT. Jos osallistut naistutkimuksen ryhmään, ilmoittaudu naistutkimuksen opetusohjelman kautta, jos yleiseen ryhmään, jonkin em. oppiaineen kautta. Tarvittaessa ota yhteys opettajaan.
Yhteisöt transnationaalissa maailmassa (20 t)
Antropologit ovat aina tutkineet yhteisöjä. Nykyään globalisaatio ja ihmisten liikkeet kyseenalaistavat käsityksen tiiviistä, pysyvästä paikallisesta yhteisöstä, mutta yhteisöt eivät silti ole katoamassa. Tällä kurssilla selvitämme millaisia muotoja ja merkityksiä yhteisöt saavat nykyhetken maailmassa. Yhteisöjä voidaan muodostaa kansallisvaltioiden rajojen tai kulttuurirajojen yli ja ihmisiä voi yhdistää esimerksi yhteinen toiminta tai mielenkiinnon kohde. Sellaiset yhteisöt ovat usein väliaikaisia ja muuttuvia, mutta ne voivat silti olla hyvin merkittäviä niihin kuuluville ihmisille.
Kurssilla käsitellään yhteisön rakentumista nykymaailmassa, erityisesti transnationaaleissa olosuhteissa. Käsittelemme yhteisötutkimuksen teoreettista taustaa ja tutustumme empiiristen tutkimusten kautta erilaisiin nykyhetken yhteisöihin. Pohdimme, miten yhteisöt muodostetaan, miten niitä ylläpidetään ja mitä ne merkitsevät jäsenilleen.
Kurssi koostuu luennoista, yhdessä luettavista artikkeleista, keskusteluista, yksilö- ja
ryhmätehtävistä sekä loppuesseestä.
Kurssin aikataulu
Yhteisöt transnationaalissa maailmassa ensimmäisellä periodilla alkaen 29.9 ti klo 16-18 ja ke klo 14-16 tila 5016, toisella periodilla ke 4.11. klo 14-16, ti 10.11. klo 16-18, ke 11.11. klo 14-16 ja ti 24.11. klo 16-18 tila 5016
Ilmoittautuminen (kurssille otetaan max 20 opisk.)
Sosiaalipsykologian syventävien opintojen esittelytilaisuus pidetään torstaina 3.9.2009 klo 13-14.
Paikka: Linna 5015.
Tilaisuudessa:
Opintojen esittelytilaisuus ja gradu -ryhmiin jako.
Kohderyhmä: pro gradu -tutkielmaa tai väitöskirjaa tekevät vuorovaikutusaineistoja käyttävät opiskelijat
Kurssin tarkoitus: tukea opiskelijoita heidän omien tutkimusaineistojensa analyysissa tarjoamalla säännöllinen foorumi, jossa he voivat esitellä aineistojaan ja keskusteluttaa niistä tekemiään havaintoja.
Työtavat: Aineistojen analyysi yhteisissä data-sessioissa, strukturoidun havainnointitavan harjoittelu, kirjallisuuden lukeminen, alustusten tekeminen ja keskustelu luetusta.
Suoritustapa: osallistuminen seminaariin, keskustelunalustuksen tekeminen, analyysiraportin kirjoittaminen omasta aineistosta
Työjärjestyksestä ja luettavista teksteistä sovitaan ensimmäisellä tapaamiskerralla 8.9.
Pro gradu -työn tekemiseen valmistava orientoiva seminaari.
Seminaari tarkoitettu opiskelijoille, joiden pro gradu -tutkielman valmistuminen on viivästynyt.
Seminaari, kevät 2010
ma 12-14, Linna 5016 alkaen 11.1.2010
(Opintopisteet tulevat kohtaan SPSYS4.3 opintosuorituksen mukaan.)
Pro gradu -työn tekemistä tukeva seminaari.
Jatkava seminaari, keväältä 2009.
SEMIOTIIKKAA YHTEISKUNTATIETEILIJÖILLE (24 t)
Luento- ja harjoituskurssi (5 op)
Aika: Syksy 2009, 1. periodi, 14.9.-14.10.2009
Paikka: Linna ls K 113
Koordinaattorit: Petri Ruuska & Harri Sarpavaara
Korvaavuus
Kurssi on avoin myös jatko-opiskelijoille.
Ilmoittautuminen
Kurssille otetaan 50 opiskelijaa, etusijalla ovat Sosiaalitutkimuksen laitoksen opiskelijat. Ilmoittautuminen 7.9. mennessä.
Kurssin tarkoituksena on perehdyttää opiskelijat semiotiikan tarjoamiin mahdollisuuksiin tehdä yhteiskuntatieteellistä tutkimusta. Kurssilla esitellään erilaisia semioottisia lähestymistapoja ja analyysivälineitä sekä harjoitellaan niiden käyttöä.
Kurssisuoritus koostuu:
- läsnäolosta luennoilla
- harjoituksiin osallistumisesta
- puhtaaksi kirjoitetusta pohdiskelevasta analyysiharjoitusraportista, joka on mahdollista tehdä myös ryhmätyönä.
Ohjelma:
Risto Heiskala: Strukturalistisen ja jälkistrukturalistisen semiologian perusteet.
Ma 14.9. klo 10-13 Luento
Helena Rytövuori-Apunen: Peirceläisen semiotiikan perusteista. Abduktio tulkinnan välineenä, ma 21.9. klo 10-12 Luento
Ti 22.9. klo 10-12 Harjoitukset
Anni Kangas: Peircen merkkiteoria kysymisen apuvälineenä
Ma 28.9. klo 10-12 Luento
Ti 29.9. klo10-12 Harjoitukset
Harri Sarpavaara: Roland Barthesin koodisto ja sen soveltaminen (audio-)visuaalisen analyysiin
Ma 5.10. klo 10-12 Luento
Ti 6.10. klo 10-12 Harjoitukset
Petri Ruuska: A. J. Greimasin semiotiikka ja yhteiskunta-/kulttuurianalyysi
Ma 12.10. klo 10-12 Luento
Ti 13.10. klo 10-12 Harjoitukset
Harri Sarpavaara: Semiotiikka vuorovaikutuksen analyysissä. Esimerkkinä kriminaalihuoltolaitoksen päihdekeskustelut
Ke 14.10. klo 10-12 Luento
Ajankohta: syyslukukausi 2009, periodit I ja II, keskiviikkoisin klo 14-16 välillä 9.9.-2.12., PinniA 3111 (Huom. uusi paikka!)
Suoritusmuoto: 12 x 2 h luentoa. Näistä kirjoitetaan luentopäiväkirja, jossa hyödynnetään kunkin luennoitsijan ilmoittamaa materiaalia ja vastataan oppimistehtäviin.
Pääasiallinen kohderyhmä: Naistutkimuksen aineopintoja suorittavat, erityisesti kohta Naistutkimuksen alat. Naistutkimuksessa voidaan neuvotella kohdan soveltuvuudesta korvaamaan muita naistutkimusopintojen kohtia.
Soveltuvuus muille sosiaalitutkimuksen laitoksen oppiaineille: aineopintotasoiset 6 op:n tutkimusala -tyyppiset kohdat erityisesti sosiaalipolitiikassa, sosiaalipsykologiassa ja sosiologiassa, korvaavuuksista neuvoteltava erikseen ko.oppiaineissa.
Sisältö:Luentosarja käsittelee työn ja sukupuolen tutkimuksen uusia aiheita kulttuurisesti suuntautuneesta näkökulmasta. Opiskelija saa käsityksen sukupuolen jäsentämistavoista nykyisessä työelämässä sekä tutustuu tutkimustapoihin ja -sisältöihin monipuolisten esimerkkien kautta. Mitä ovat sukupuolen, työelämän ja sen organisaatioiden yhteen kietoutumisen tuoreimmat trendit? Mitä globaalin työ- ja talouselämän muutokset merkitsevät sukupuolen kannalta? Miten sukupuoli jäsentää taloutta? Millä eri tavoin sukupuoli kytkeytyy kuluttajuuteen, asiakkuuteen ja yrittäjyyteen? Miten sukupuolta ja seksuaalisuutta käytetään hyväksi asiakastyössä? Miten naisia ja miehiä sorretaan työelämässä? Mitä ovat feministisen työelämän tutkimuksen keskeiset käsitteet ja teoreettiset ajattelumallit?
Ohjelma:
9.9. Hanna-Mari Ikonen: Sukupuolen kulttuurisen jäsennykset työssä I
*Pohdi yrittäjyyden symboliikkaa ja merkityksiä 2000-luvun Suomessa
-Ikonen, Hanna-Mari (2008): Maaseudun naiset yrittäjinä. Elettyjä käytäntöjä ja jaettuja tulkintoja yrittävässä yhteiskunnassa. Acta Universitatis Tamperensis 1291, LUKU 3: Yrittäjyysdiskurssin muotoutuminen, s. 53-73. Löytyy myös netistä.
16.9. Raija Julkunen: Yksityinen ja politisoitu sukupuoli
*Keskustele työn, naisten ja feministien sukupolvien välisestä suhteesta
Tai
*Pohdi, millä tarkoittaa työ politisoidun sukupuolen paikkana
-Julkunen, Raija (ilmestyy): Sukupuolen järjestykset ja tasa-arvon paradoksit, LUVUT 10 ja 11. Löytyy vain Virran kansiosta.
23.9. Anna-Maija Lehto: Sukupuolten tasa-arvo työelämän muutoksessa
*Mitä yllättävää on mielestäsi tapahtunut työelämän muutoksen myötä sukupuolten tasa-arvon kehityksessä?
-Sutela, Hanna & Lehto, Anna-Maija (2007): Tasa-arvo työn takana. Tilastokeskus. Löytyy myös kirjastosta.
-Lehto, Anna-Maija & Sutela, Hanna (2008): Työolojen kolme vuosikymmentä. Tilastokeskus. Löytyy myös netistä ja kirjastosta.
Käytä tekstejä valikoivasti esim. tuomaan lisätietoa jostakin tilastosta tai lähemmin tarkastelemastasi ilmiöstä.
30.9. Sanna Rikala: Mielenterveysongelmat, työkyky ja sukupuoli
*Pohdi erilaisia tapoja, joilla sukupuoli jäsentää henkistä pahoinvointia 2000-luvun työelämässä.
-Rikala, Sanna (2006): Sinnitellen ja Salaillen. Sukupuolinäkökulmia työelämässä koettuun masennukseen. Teoksessa: Komulainen, K., Räty, H. & Silvonen, J. (toim.): Hulluudesta itsehallintaan - uuden historian näkökulmia psyykkisiin ilmiöihin ja ammattikäytäntöihin. Psykologian tutkimuksia 25. Joensuun yliopisto, Psykologia. Löytyy myös kirjastosta.
7.10. Katariina Mäkinen: Työntekijästä minäbrändiksi
*Miten Hearnin kuvaus minuuden/itsen brändäyksestä liittyy a) tällä kurssilla käsiteltyihin asioihin ja b) sukupuoleen?
-Hearn, Alison (2008): 'Meat, Mask, Burden'. Probing the contours of the branded 'self'. Journal of Consumer Culture 8:2, 197-217. Löytyy myös netistä (Nelli).
14.10. Minna Nikunen: Yliopistotyö, sukupuoli ja prekariaatti
*Millä tavoin sukupuoli ja työn epävarmuus liittyvät toisiinsa? Miten individualistinen ajattelu näkyy yliopistotyössä?
-Minna Nikunen (2006): "Ei mikään katastrofi kuitenkaan". Selvitys sukupuolten välisestä tasa-arvosta Tampereen yliopiston tiedotusopin laitoksella. Tampereen yliopisto tänään ja huomenna 73. Tampereen yliopistopaino, Tampere, erityisesti LUKU 7: Tuki työssä ja uralla etenemisessä, s. 39-49. Löytyy myös netistä.
(perioditauko)
28.10. Tuija Koivunen: Puhelimitse tehtävä palvelutyö
*Pohdi luennon, Warhurstin & Nicksonin (2009) artikkelin sekä mahdollisten omien kokemustesi avulla, mitä haittaa emotionaalisen, esteettisen ja seksualisoidun työn tekemisestä voi olla työntekijälle.
-Warhurst, Cris & Nickson, Dennis (2009): 'Who's Got the Look?' Emotional, Aesthetic and Sexualized Labour in Interactive Service. Gender, Work and Organization 16:3, 385-404. Löytyy toistaiseksi vain Virran 2. krs kansiosta, pitäisi ilmestyä myös nettiin (Nelli).
4.11. HUOM: Klo 12-14 Linda McDowell: Working Bodies: interactive service employment and workplace identities (Työelämän tutkimuspäivien keynote-luento)
*Keskustele Linda McDowellin puheen ja artikkelin sekä omien Suomea koskevien käsitystesi perusteella työelämän muutoksista siltä kannalta, miten ne ilmenevät sukupuolen, luokan ja paikan näkökulmasta.
-McDowell, Linda (2008): The New Economy, Class Condescension and Caring Labour: Changing Formations of Class and Gender. NORA - Nordic Journal of Feminist and Gender Research 16:3, 150-165. Löytyy myös netistä (Nelli).
11.11. Marja Vehviläinen: Tietotalous, teknologia ja sukupuoli
*Miten pysyvyyttä osoittaneet sukupuolen jaot (kuten segregaatio) ja nykyiset työn suuntaviivat (kuten feminisaatio) limittyvät työn käytännöissä? Mieti kysymystä konkreettisissa käytännöissä esim. luentosarjassa esitetyn työn avulla.
-Vehviläinen, Marja: Naisten toimijuus tietotalouden välittäjäorganisaatioissa, Naistutkimus 4/2009 (ilmestyy). Löytyy toistaiseksi vain Virran 2. krs kansiosta.
JA
-Vehviläinen, Marja (2009): Global economy, flexible work and the shaping of gender and ICT. 5th European symposium in Gender & ICT, Bremen. Löytyy myös netistä:
http://www.informatik.uni-bremen.de/soteg/gict2009/proceedings/GICT2009_Vehvilaeinen.pdf
18.11. Teemu Tallberg: Sukupuoli ja puolustusvoimat
*Pohdi Suomen puolustusvoimia sukupuolittuneena instituutiona käyttäen hyväksesi Carreirasin tekstiä sekä puolustusvoimien monimuotoisuuden edistämishankkeen esitettä: http://www.mil.fi/tyojakoulutus/monimuotoisuus.pdf
-Carreiras, Helena (2006): Gender and the Military. Women in the Armed forces of Western Democracies. Routledge, London & New York, LUKU 2: Gender relations, gendered organizations, and the military, s. 25-54. Löytyy vain Virran 2. krs kansiosta.
25.11. Pekka Rantanen: Miehet ja marjanpoiminta
*Millä tavalla metsämarjanpoimijoiden elämäntilanne ja sen suhde kausityöläisyyteen eroaa Eric Ma'n ja Hau Ling 'Helen' Chengin tutkimuksen esittämien tulosten suhteen?
-Ma, Eric & Cheng, Hau Ling 'Helen' (2005): 'Naked' bodies: Experimenting with intimate relations among migrant workers in South China. International Journal of Cultural Studies 8:3, 307-328. Löytyy myös netistä (Nelli).
2.12. Päivi Korvajärvi: Sukupuolen kulttuurisen jäsennykset työssä II
*Analysoi erityisesti Ackerin käsittein, minkälaisia sukupuolistuneita käytäntöjä olet havainnut työelämässä? (havainnot elävästä elämästä: oma työkokemus, yliopisto, kaupat, baarit, kulkuvälineet jne, tai tekstuaalinen aineisto: elokuvat, lehtijutut, mainokset, työpaikkailmoitukset jne.)
-Acker, Joan (1990): Hierarchies, Jobs and Bodies: A Theory of Gendered Organizations. Geder & Society 4:2, 139-158. (Löytyy myös netistä (Nelli).
Luentopäiväkirjojen palautus 16.12. mennessä (Pinni B 3089)
MONITIETEINEN PERHETUTKIMUS
Luentosarja maanantaisin klo 14.-16.00, Väinö Linna -sali, Linna-rakennus
OHJELMA
14.9.2009 Ritva Nätkin (YTT,dosentti, TaY, Sosiaalitutkimuksen laitos)
Aikalaisanalyysi perhekeskustelusta + kurssin suoritusohjeet
21.9.2009 Rosi Enroos (YTM, TaY, Sosiaalityön tutkimuksen laitos):
Lapset vankilassa: Julkinen järjestelmä -- yksityinen vastuu?
28.9.2009 Teija Hautanen (YTM, TaY, Sosiaalitutkimuksen laitos):
Miten perheestä saadaan tietoa? Väkivaltaa koskeva tieto huoltoriidoissa.
5.10.2009 Katja Yesilova (VTT, HY, Sosiologian laitos):
Ydinperheen politiikka. Genealoginen näkökulma.
12.10.2009 Leena Autonen-Vaaraniemi (YTM, TaY, Sosiaalityön tutkimuksen laitos):
Eronneiden miesten kodit. Tilallisuus ja esinemaailma.
....
26.10.2009 Katja Repo (YTL, TaY, Sosiaalitutkimuksen laitos):
Lasten kotihoidon tuki ja uusi pohjoismainen familismi.
2.11.2009 Jarmo Peltola (FT, TaY, Historiatieteen ja filosofian laitos) :
Perheiden selviytyminen ja 1930-luvun laman pitkä varjo.
9.11.2009 Riikka Homanen (YTM, TaY, Sosiaalitutkimuksen laitos).
Raskaana oleva nainen hyvinvointineuvolassa - toimintaperiaatteesta käytännöksi.
16.11.2009 Anna Matyska (YTM, TaY, Sosiaalitutkimuksen laitos):
Polish families spanning Poland and Finland. Transnational family and kinship.
23.11.2009 Eriikka Oinonen (YTT, TaY, Sosiaalitutkimuksen laitos):
Eurooppalainen malliperhe ja eurooppalaisten perhemallit. Vertailevan tutkimuksen näkökulmia
30.11.2009 Anja-Riitta Lahikainen (Prof., TaY, Sosiaalitutkimuksen laitos):
Perhe, lasten pelot ja turvallisuus. Attachment -teorian kritiikin kritiikkiä.
Luennon voi joko suorittaa luentopäiväkirjalla (ks. Opetusohjelma , 2-4 op) tai
käydä kuuntelemassa vain valikoituja luentoja.
Koordinaattori: lehtori Ritva Nätkin (ritva.natkin@uta.fi), Sosiaalitutkimuksen laitos
Ei erillistä ilmoittautumista kurssille.
Työ Euroopassa: vertailevaa tutkimusta
Syksy 2009, luennot ja harjoitukset 24 h
Aika: tiistaisin 15.9.-10.11.2009 klo 9-12 (pl. perioditauko)
Paikka: Ml. 51 Linnan alakerrassa, paitsi ensimmäisellä kerralla 15.9. Linna 5014
Laajuus 4 op / harjoitustyön kanssa 6 op.
Korvaavuudet sekä Sosiaalitutkimuksen laitoksella että Sosiaalityön tutkimuksen laitoksella:
- sosiaalipolitiikka, SPOLA3A1 Työ ja työllisyys TAI SPOLS23 Työn ja hyvinvoinnin tutkimus
- sosiaalityö, STYÖS2B Erilaiset tiedonmuodostuksen tavat
- sosiologia, SOSLA2.2 Vertaileva tutkimus
- sosiaalipsykologia, SPSYA2.4 Instituutiot, organisaatiot ja ryhmät (vain 6 op suorituksena)
- naistutkimus, NAISM4 metodiopinnot
- sosiaaliantropologia / sivuaineena
Opettajat: professori Jouko Nätti sekä tutkijat Satu Ojala, Katri Siponen, Ari Hautaniemi ja Riikka Lätti
Koordinaattori ja lisätiedot: Satu Ojala
Kurssin kuvaus
Kurssilla käsitellään työtä Euroopassa eri maissa. Kurssin näkökulmia ovat hyvinvointi työssä, työn joustavat käytännöt, epätyypillinen työ, erilaiset työorganisaatiot sekä työajan ja työn paikan kysymykset. Tutkimme näitä teemoja mm. sukupuolen, iän sekä työntekijän aseman näkökulmista tai opiskelijoiden toiveiden mukaan. Opettelemme samalla tilastomenetelmiä SPSS-ohjelman avulla, mm. muuttujien muunnoksia, ristiintaulukointeja, kuvioiden tekemistä sekä perusmonimuuttujamenetelmiä.
Tavoitteena on innostaa opiskelijoita tutkimaan työtä sekä matalin askelin oppia huomaamaan, miten tutkimuskysymys operationalisoidaan kvantitatiiviseksi analyysiksi ja mitä tilastoanalyysiohjelmat tarjoavat. Painotamme tulosten tulkinnan taitoja. Aineistona käytämme laajaa eurooppalaista työoloaineistoa vuodelta 2005. Kurssi antaa mahdollisuudet kvantitatiivisten opinnäytetöiden tekemiseen. Huomatkaahan opiskelijat myös, että yhteiskuntatieteilijän työllistymisen kannalta kvantitatiivisen analyysin perusosaaminen voi olla tärkeää.
Sisältö ja työskentelytavat
Kurssi koostuu luennoista ja niihin liittyvistä harjoituksista. Kullakin kerralla aiheeseen perehdyttävän johdantoluennon jälkeen tutkitaan, millaiset mahdollisuudet aineisto tarjoaa tutkia kyseistä teemaa sekä harjoitellaan perustavia menetelmiä SPSS-ohjelmalla. Harjoituksiin kuuluu opetuskertojen välillä itsenäisesti tai ryhmissä suoritettava tehtävä, joista kootaan päätösseminaariin pieni kvantitatiivista ja vertailevaa tutkimusta arvioiva esitys. Tarkoitus ei ole tuottaa oikeita vastauksia vaan arvioida tuotettujen tulosten antia ja rajoja.
Kurssin suorittamisen edellytyksiä ovat aktiivinen läsnäolo ja osallistuminen, jaetun
materiaalin soveltaminen sekä harjoitusten tekeminen yksin tai yhdessä. Moodle-alueen ?helpdeskissä? saa ja pitää kysyä kurssin teemoista ja analyysin mahdollisista ongelmista.
Ilmoittaudu kurssille sähköpostitse satu.ojala@uta.fi heti tai viimeistään 8.9.2009. Kerro, mitä jo osaat tehdä SPSS:llä ja mitä haluat oppia sekä työn tutkimuksesta että menetelmistä. Kurssille mahtuu 20?-25 opiskelijaa.
8.9.2009 mennessä sähköpostitse satu.ojala@uta.fi. Kerro pääaineesi sekä sen opintopistemäärä (suurin piirtein), miksi haluat kurssille, sekä spss-taitosi (kokemusta ei edellytetä).
Tieto, tiede, teknologia -tutkimusseminaari
Seminaarissa käsitellään tiedon, tieteen ja teknologian yhteiskunnallista ja kulttuurista muotoutumista, muun muassa tieteellisiä ja teknisiä työn ja arjen käytäntöjä sekä toimijuutta. Teknotieteellisiä käytäntöjä tarkastellaan mm. ympäristön, luonnon, sukupuolen, vallan näkökulmista.
Seminaari kokoontuu lukukausittain kaksi kertaa, ja siellä käsitellään osanottajien meneillään olevia tutkimuksia. Seminaari soveltuu tutkijoille, jatko-opiskelijoille ja pro gradua aihepiiristä tekeville.
Opiskelijat ja jatko-opiskelijat voivat suorittaa seminaarin yhteydessä myös aihepiiriin liittyvää omaa opinnäytettään tukevaa kirjallisuutta opettajan kanssa sovitulla tavalla.
Seminaari on monitieteinen, ja sitä järjestetään usean laitoksen ja oppiaineen ja tutkimusyksikön yhteistyönä: informaatiotutkimus,naistutkimus, sosiologia, TASTI ja yhdyskuntatieteiden laitos yhteistyössä SYKEn kanssa. Seminaari on avoin Tampereen yliopistossa,ja seminaarissa kuullaan esitelmiä myös muista yliopistoista.
Seminaarista kiinnostuneita sosiaalitutkimuksen laitoksen opiskelijoita pyydetään ottamaan yhteyttä Jari Aroon; e-mail:jari.aro@uta.fi, puh. 040-1901558.
********************************************
Kevään kokoontumispäivät ovat 29.1.2010; 12.3.2010; 24.5.2010.
OHJELMA 12.3.2010 klo 10 - 16
Paikka: YTIn seminaarihuone, Pinni B, 3. krs.
klo 10 - 12
Hanna-Kaisa Desavelle: Teknologialla on vain tulevaisuus - mainokset teknologian markkinateksteinä
Marko Ala-Fossi: Radio ja digitaalinen divergenssi
klo 13 - 16
Jukka Syväterä: Institutionalization of bioethics: domesticating transnational model of policy advice on ethical issues
Hannakaisa Isomäki: Challenges of Government Enterprise Architecture Work - Stakeholders' Views
Minna Kaljonen & Riku Varjopuro: Opening up water management - A framework for analysing participatory scenario-making experiments
Ohjelma 29.1.2010 Teemana Osallisuus
Paikka: YTIn seminaarihuone, Pinni B, 3. krs.
10.00-12.30
Eveliina Asikainen: Asukkaiden osallisuus lähiöluonnon muotoutumisessa
Riitta Savikko & Jenni Kauppila: Kansalaisvaikuttaminen ilmastopoliittiseen päätöksentekoon Suomessa
Jarkko Bamberg & Pauliina Lehtonen: Rajakohteita etsimässä: asukkaiden ja kaupungin tieto vuorovaikutuksessa
13.30-16
Minna Santaoja: Luontoharrastajien osallisuus ja tietämisen teknologiat
Ari Jokinen: Kansalaisten osallisuus luonnonsuojelun tiedontuotannossa
OHJELMA 18.12. klo 10-16, Linna 5016
10-12
Otto Auranen: Co-authorship networks in life and social sciences
Kirsti Lempiäinen: Agency and the Question of Quality in Higher Education
13-16 Petri Paju, Turun yliopisto: IBM ja eurooppalaisen tietotekniikkaosaamisen muotoutuminen kylmän sodan aikana. Tutkimusprojektin haasteita
Jari Aro: Domesticating Spotify
Elina Mikola: Päästökauppaa kotiuttamassa - Kansainvälisen ilmastopolitiikan uusien ohjauskeinojen kansalliset tulkinnat
OHJELMA 2.10 klo 10-16, Linna 5016
10.00-12.00 Marja Alastalo & Maria Åkerman: Tietokäytännöt ja hallinnan politiikka. Kirjahankkeen esittely.
13.00-14.30 Heini Hakosalo (Oulun yliopisto): Tiedon ja vallan uusjako? Naiset lääketieteen kentällä 1900-luvun Suomessa.
14.30-15.30 Pia Vuolanto: Tieteellinen rajanvetotyö ja akateemisen aseman haavoittuvuus - tapaus hoitotiede.
Opintopisteitä seminaarista saa 2-7 seuraavasti:
2 opintopistettä saa osallistumalla aktiivisesti vuoden seminaareihin - lukemalla esitelmäpaperit ja osallistumalla keskusteluun - ja kirjoittamalla lyhyen oppimispäiväkirjan.
3 - 5 opintopistettä saa osallistumalla aktiivisesti seminaariin ja esittämällä siellä paperin omasta tutkimuksestaan. Lisäopintopisteitä saa, jos edellisen lisäksi lukee seminaarikirjallisuutta opettajan kanssa sovitulla tavalla ja esittää lukeneisuutensa esim. päiväkirjassa tai esitelmässä.
Seminaarikokoontumiset, kevät 2010:
Torstaisin klo 13-16; 14.1., 18.2., 11.3., 8.4. ja 6.5.
Paikka: Linna 5015
Tieto, tiede, teknologia -tutkimusseminaari
Seminaarissa käsitellään tiedon, tieteen ja teknologian yhteiskunnallista ja kulttuurista muotoutumista, muun muassa tieteellisiä ja teknisiä työn ja arjen käytäntöjä sekä toimijuutta. Teknotieteellisiä käytäntöjä tarkastellaan mm. ympäristön, luonnon, sukupuolen, vallan näkökulmista.
Seminaari kokoontuu lukukausittain kaksi kertaa, ja siellä käsitellään osanottajien meneillään olevia tutkimuksia. Seminaari soveltuu tutkijoille, jatko-opiskelijoille ja pro gradua aihepiiristä tekeville.
Opiskelijat ja jatko-opiskelijat voivat suorittaa seminaarin yhteydessä myös aihepiiriin liittyvää omaa opinnäytettään tukevaa kirjallisuutta opettajan kanssa sovitulla tavalla.
Seminaari on monitieteinen, ja sitä järjestetään usean laitoksen ja oppiaineen ja tutkimusyksikön yhteistyönä: informaatiotutkimus,naistutkimus, sosiologia, TASTI ja yhdyskuntatieteiden laitos yhteistyössä SYKEn kanssa. Seminaari on avoin Tampereen yliopistossa,ja seminaarissa kuullaan esitelmiä myös muista yliopistoista.
Seminaarista kiinnostuneita sosiaalitutkimuksen laitoksen opiskelijoita pyydetään ottamaan yhteyttä Jari Aroon; e-mail:jari.aro@uta.fi, puh. 040-1901558.
********************************************
Kevään kokoontumispäivät ovat 29.1.2010; 12.3.2010; 24.5.2010.
OHJELMA 12.3.2010 klo 10 - 16
Paikka: YTIn seminaarihuone, Pinni B, 3. krs.
klo 10 - 12
Hanna-Kaisa Desavelle: Teknologialla on vain tulevaisuus - mainokset teknologian markkinateksteinä
Marko Ala-Fossi: Radio ja digitaalinen divergenssi
klo 13 - 16
Jukka Syväterä: Institutionalization of bioethics: domesticating transnational model of policy advice on ethical issues
Hannakaisa Isomäki: Challenges of Government Enterprise Architecture Work - Stakeholders' Views
Minna Kaljonen & Riku Varjopuro: Opening up water management - A framework for analysing participatory scenario-making experiments
Ohjelma 29.1.2010 Teemana Osallisuus
Paikka: YTIn seminaarihuone, Pinni B, 3. krs.
10.00-12.30
Eveliina Asikainen: Asukkaiden osallisuus lähiöluonnon muotoutumisessa
Riitta Savikko & Jenni Kauppila: Kansalaisvaikuttaminen ilmastopoliittiseen päätöksentekoon Suomessa
Jarkko Bamberg & Pauliina Lehtonen: Rajakohteita etsimässä: asukkaiden ja kaupungin tieto vuorovaikutuksessa
13.30-16
Minna Santaoja: Luontoharrastajien osallisuus ja tietämisen teknologiat
Ari Jokinen: Kansalaisten osallisuus luonnonsuojelun tiedontuotannossa
OHJELMA 18.12. klo 10-16, Linna 5016
10-12
Otto Auranen: Co-authorship networks in life and social sciences
Kirsti Lempiäinen: Agency and the Question of Quality in Higher Education
13-16 Petri Paju, Turun yliopisto: IBM ja eurooppalaisen tietotekniikkaosaamisen muotoutuminen kylmän sodan aikana. Tutkimusprojektin haasteita
Jari Aro: Domesticating Spotify
Elina Mikola: Päästökauppaa kotiuttamassa - Kansainvälisen ilmastopolitiikan uusien ohjauskeinojen kansalliset tulkinnat
OHJELMA 2.10 klo 10-16, Linna 5016
10.00-12.00 Marja Alastalo & Maria Åkerman: Tietokäytännöt ja hallinnan politiikka. Kirjahankkeen esittely.
13.00-14.30 Heini Hakosalo (Oulun yliopisto): Tiedon ja vallan uusjako? Naiset lääketieteen kentällä 1900-luvun Suomessa.
14.30-15.30 Pia Vuolanto: Tieteellinen rajanvetotyö ja akateemisen aseman haavoittuvuus - tapaus hoitotiede.
Opintopisteitä seminaarista saa 2-7 seuraavasti:
2 opintopistettä saa osallistumalla aktiivisesti vuoden seminaareihin - lukemalla esitelmäpaperit ja osallistumalla keskusteluun - ja kirjoittamalla lyhyen oppimispäiväkirjan.
3 - 5 opintopistettä saa osallistumalla aktiivisesti seminaariin ja esittämällä siellä paperin omasta tutkimuksestaan. Lisäopintopisteitä saa, jos edellisen lisäksi lukee seminaarikirjallisuutta opettajan kanssa sovitulla tavalla ja esittää lukeneisuutensa esim. päiväkirjassa tai esitelmässä.
Kohderyhmä: pro gradu -tutkielmaa tai väitöskirjaa tekevät vuorovaikutusaineistoja käyttävät opiskelijat
Kurssin tarkoitus: tukea opiskelijoita heidän omien tutkimusaineistojensa analyysissa tarjoamalla säännöllinen foorumi, jossa he voivat esitellä aineistojaan ja keskusteluttaa niistä tekemiään havaintoja.
Työtavat: Aineistojen analyysi yhteisissä data-sessioissa, strukturoidun havainnointitavan harjoittelu, kirjallisuuden lukeminen, alustusten tekeminen ja keskustelu luetusta.
Suoritustapa: osallistuminen seminaariin, keskustelunalustuksen tekeminen, analyysiraportin kirjoittaminen omasta aineistosta
Työjärjestyksestä ja luettavista teksteistä sovitaan ensimmäisellä tapaamiskerralla 8.9.
Tavoitteet: Opiskelija paikantaa kurssin avulla itsensä osaksi tieteellisen ajattelun ja yliopistoinstituution historiallisia suhteita, kehityskulkuja ja nykyisiä käytäntöjä. Opiskelija omaksuu myös välineitä yhteiskunnallisten ilmiöiden tulkintaan, selittämiseen ja ymmärtämiseen tutkimuksellisin keinoin. Tavoitteena on, että kurssi innostaa opiskelijaa näkemään itsensä yliopistoinstituution ja tutkimuksellisten käytäntöjen aktiivisena toimijana ja tarjoaa näkökulmia siihen, mikä on yliopiston ja yhteiskuntatieteellisen tiedon merkitys yhteiskunnassa.
Sisältö:
- yliopisto tieteiden historiassa
- yliopiston ideat ja ulottuvuudet
- yliopisto akateemisen opiskelun ja tieteellisen tutkimuksen käytäntönä
- yhteiskuntaa koskevan tiedon merkitys ja asema yhteiskunnassa
- tutkimuksen etiikka ja tavoitteet
Luennot videoidaan Tampereelta Poriin, luokkaan E123
***
Tiedotusopin laitoksella kurssi suoritetaan oppimispäiväkirjalla (ks. ohje).
-------------------------------------------------------------------
Sosiaalityön tutkimuksen laitoksen ohjeet:
Kurssin luento-/ oppimispäiväkirjassa hyödynnetään laitoksen yleisiä ohjeita: http://www.uta.fi/laitokset/sostyo/opiskelu/ohjeita/luentopk.php
Luento-/ oppimispäiväkirjan palautus: 11.12.2009 mennessä paperiversiona Kirsi Güntherin huoneen (6040) vieressä olevaan lokeroon. Älä lähetä työtäsi sähköpostilla vaan tarvittaessa postitse osoitteeseen Sosiaalityön tutkimuksen laitos, 33014 Tampereen yliopisto.
Luento-/ oppimispäiväkirjan palaute: Jos haluat suullista palautetta oppimispäiväkirjasta niin varaa aika sähköpostilla kirsi.gunther@uta.fi (keskustelut mielellään vastaanottoaikana).
-------------------------------------------------------------------
Sosiaalitutkimuksen laitos:
Oppimispäiväkirjat palautetaan nimellä ja opiskelijanumerolla varustettuina Katja Revolle sosiaalitutkimuksen laitokselle 11.12.2009 mennessä. Ne voi palauttaa työhuoneen Linna 6074 oven pielessä olevaan laatikkoon.
Vastuuopettaja: yliassistentti Katja Repo, Sosiaalitutkimuksen laitos, h.6074, vastaanotto ke 11-12, e-mail: katja.repo@uta.fi
Oppimispäiväkirja:
Oppimispäiväkirjan tavoitteena on tukea opiskelijan omaa oppimista. Oppimispäiväkirjan tulee sisältää luentojen keskeisin sisältö, mutta yhtä tärkeää on luennolla kuultujen teemojen, käsitteiden ja näkökulmien omakohtainen pohdinta. Oppimispäiväkirjassa voit tarkastella, mikä kussakin luennossa oli sinusta tärkeää. Millaisia sinulle uusia tai kiinnostavia näkökulmia, käsitteitä tai teemoja luennolla tuli esiin? Miksi ne kiinnostivat sinua yhteiskuntatieteiden ja sosiaalipolitiikan opiskelijana? Mitä opit ja mistä olisit halunnut tietää lisää?
Oppimispäiväkirjan tulee sisältää tekstiä 1-2 sivua per luento. Viidestä luennosta voit keskittyä tarkastelemaan neljää valitsemaasi luentoa. Eli kaikkiaan oppimispäiväkirjan pituus on n. 8-10 sivua.
Oppimisen kannalta on parasta kirjoittaa oppimispäiväkirja melko pian luennon jälkeen. Luennon aikana tulee tehdä muistiinpanoja.
Luentokurssi 20 t sosiaaliantropologian historiallisesta kehityksestä, käsitteistä, kysymyksenasetteluista, teorioista ja nykysuuntauksista. Luennot edellyttävät läsnäoloa.
Aika ja paikka:
Ke 28.10.- 2.12.2009 klo 10-12 (2.12. tentti), päätalo ls A1
Ti 10.11.- 1.12.2009 klo 12 -14, päätalo ls A1
uusintatentti pe 11.12. klo 10-12, päätalo ls D11
toinen uusintatentti ma 11.1. klo 10-12, Linna ls 5014
Huomatkaa;
UUSINTATENTIN PAIKKA MUUTTUNUT! - uusintatentti ti 12.1.2010, paikka: PINNI LS B1096.
Luentosarjalla käsitellään useiden aihepiirien kautta kysymystä siitä, mitä naistutkimus ja feministinen tutkimus ovat. Luennoilla pohditaan, miten moninaisin tavoin sukupuoli jäsentää ja järjestää yhteiskuntaa ja kulttuuria. Tarkastelun kohteeksi otetaan myös sukupuolen kietoutuminen muihin hierarkisoiviin eroihin, kuten seksuaalisuuteen, luokkaan, ikään, "rotuun" ja etnisyyteen. Luentosarjan kuluessa tutustutaan naistutkimuksen peruskäsitteistöön, erilaisiin lähestymistapoihin ja keskeisiin nykysuuntauksiin. Kurssille ei tarvitse ilmoittautua etukäteen.
Tiistaisin Pinni B LS 1100 klo 14-17.
Tentti torstaina 10.12.2009 Päätalo LS D10A
27.10.2009 Prof. Päivi Korvajärvi: Sukupuoli, tasa-arvo ja erot
3.11.2009 Prof. Päivi Korvajärvi: Feminismejä ja feministisiä ajattelijoita
10.11.2009 FL Arto Jokinen: Johdatus kriittiseen miestutkimukseen
17.11.2009 FT Livia Hekanaho: Oueer-teoria ja naistutkimus: sukupuolten ja seksuaalisuuksien rakentumisesta
24.11.2009 Dos. Suvi Keskinen: Sukupuolistunut väkivalta
1.12.2009 YTM Kirsi Hasanen ja YTM Tuija Koivunen: Sukupuoli, työ ja ruumiillisuus.
8.12.2009 YTT Tuija Saresma: Feministinen kulttuurintutkimus.
Luentokursseille ei tarvita ilmoittautumista.
Pro gradu -työn tekemistä tukeva seminaari.
Työharjoittelukokemuksia purkava seminaari
Tavoitteita: Valmentaa kohtaamaan ja reflektoimaan työelämän asettamia tiedollisia ja taidollisia vaatimuksia. Valmentaa tunnistamaan sosiaalitieteellistä osaamista.
Sisältö: Seminaarissa puretaan työharjoittelukokemuksia, analysoidaan työssä opittua ja työstetään ammatti-identiteettiä. Työharjoittelukokemuksia peilataan suhteessa ajankohtaisiin sosiaalitieteellisiin työelämätutkimuksiin. Seminaarissa käsitellään erilaisia harjoittelun dokumentointitapoja, kuten portfolion laadintaa.
Opetus: Sosiaalitieteelliseen työelämätutkimukseen perehtyminen ja harjoittelukokemusten purku keskustellen ja ryhmätyönä. Harjoittelun dokumentointi ja lyhyt raportointi yksilötyönä.
Kokoontumiset tiistaisin 27.10., 10.11., 17.11., 24.11. ja 1.12. klo 10-12. Paikka: Linna seminaarihuone 5016.
Kevät 2010
Jatkokoulutusseminaari ke 14-16 ajalla 13.1.-12.5.
Paikka: Linna 5015
Lapsuuden ja perheen tutkimuksen valtakunnallinen poikkitieteellinen jatkokoulutusseminaari (periodit II, III ja IV).
Opettajat: Anja Riitta Lahikainen ja Ritva Nätkin.
Kevään ensimmäinen kokoontuminen: 13.1. klo 16.15-17.45.
Seminaari on avoin kaikille yhteiskuntatieteellisesti painottunutta, lapsuuden ja perheen tutkimuksen alalta väitöskirjaa tai muuta tutkimusta tekeville.
Osallistumistavat: osana tohtoritutkintokoulutusta vähintään puolitoista vuotta TAI vierailijana.
Seminaarin aikataulu:
22.- 23.10.2009 klo 8-20
Paikka: Linna 5014
Tavoitteet: Luentosarjan tavoitteena on antaa jäsentyvää kuvaa eri yhteiskuntatieteiden taustalla olevista filosofisista perusteista ja teoreettisista sitoumuksista sekä rakentaa pohjaa eriytyneiden tieteenalojen väliselle vuorovaikutukselle. Luentojen tavoitteena on saada opiskelija kiinnostumaan aiheesta tarjoamalla laaja näkökulma yhteiskuntatieteisiin ja niiden nykytilaan. Luentosarjan jälkeen opiskelija ymmärtää filosofisen ajattelun merkityksen sekä tuntee yhteiskuntateorioiden historian ja nykykeskustelun pääpiirteet ja kykenee hahmottamaan niiden avulla tämänhetkistä yhteiskunnallista todellisuutta.
Sisältö
I osa: Yhteiskuntatieteiden filosofiset ja historialliset perusteet
1. Filosofian 'harrastamisen' merkityksellisuus: miksi yhteiskuntatieteiden opiskelijan/tutkijan on hyvä harrastaa filosofiaa.
2. Antiikin filosofia ja keskiajan teologia " yhteiskuntatieteinä"
3. Filosofia ja yhteiskunta uudella ajalla. Nykyaikaisten yhteiskuntatieteiden synty ja irtautuminen filosofiasta ja teologiasta. Moderni ihminen ja yhteiskunta
4. Yhteiskuntatieteet (ihmistieteet) ja luonnontieteet.
5. Yhteiskuntatieteiden moni-ilmeisyys. Yhteiskunnallisten ristiriitojen, ideologioiden ja eri aikakausien keskeisten ongelmien välittyminen yhteiskuntatieteisiin
6. Miksi suuret klassikot (esim. Aristoteles, Smith, Marx ja Niettzsche) ovat suuria.
7. Järki, tieto, arvot ja politiikka. Moderni ja postmoderni
8. Minne olemme menossa. Edistysoptimistit, pessimistit ja pragmaatikot
II osa: Yhteiskuntatieteiden keskeisiä käsitteitä: Eri oppiaineiden näkökulmat ja nykykeskustelu
Eri oppiaineiden edustajat luennoissaan (2 t, yht. 12 t) vastaavat oman tieteenalansa/oppiaineensa näkökulmasta seuraavaan kysymykseen:
Miten jäsentyy teoreettisesti tämänhetkinen yhteiskunnallinen todellisuus?
Luennot videoidaan Tampereelta Poriin, luokkaan E123.
Lukupiiri sosiaalipsykologian pääaineopiskelijoille (2 op). Lisäksi tentitään kolme kirjaa (4 op) tutkintovaatimusten kohdasta SPSY6.
Lukupiiri korvaa SPSYP6 kohdasta kirjan "Sosiaalipsykologian suunnannäyttäjiä", jota luetaan kurssilla yhdessä. Lukupiirissä jokainen kirjoittaa tiivistelmän yhdestä lukemastaan artikkelista, alustaa keskustelua ja toimii yhdellä kertaa keskustelun opponoijana. Arvioinnissa huomioidaan kirjallinen abstrakti, suulliset esitykset ja keskusteluaktiivisuus. Kurssin tavoitteena on tutustua sosiaalipsykologisiin lähtökohtateorioihin, opetella tieteellisen tekstin kriittistä lukemista, pohtia omia oppialaa koskevia käsityksiä sekä oppia palautteen antamista ryhmässä.
Lukupiiri kokoontuu ensimmäisen kerran tiistaina 12.1. klo 10-12 VIRTA rakennuksessa, seminaarihuoneessa 234. Muista kokoontumiskerroista sovitaan opettajan ja osallistujien kesken.
Sosiaalipsykologian sukupolvet -dialoginen luentosarja
Luennot torstaisin klo 9 - 12 luentosalissa Pinni B1097
11.2. Antti Eskola ja Rauni Myllyniemi
Sosiaalipsykologian tulo Suomeen
18.2. Klaus Helkama ja Antti Uutela
(aika poikkeuksellisesti klo 8.30- 11.30)
Kognitiivinen sosiaalipsykologia
25.2. Oili-Helena Ylijoki ja Päivi Korvajärvi
(aika poikkeuksellisesti klo 8.30- 11.30)
Kriittinen sosiaalipsykologia
18.3. Anja Koski-Jännes ja Vilma Hänninen
Marxilaisuus ja toimintateoria
25.3. Anja Riitta Lahikainen ja Irmeli Järventie
Psykoanalyyttinen sosiaalipsykologia
8.4. Anna-Maija Pirttilä-Backman ja Kari Vesala
Sosiaaliset representaatiot ja relationistinen sosiaalipsykologia
15.4. Anssi Peräkylä ja Eero Suoninen
Kielellinen käänne
22.4. Johanna Ruusuvuori ja Marko Salonen
Mitä kaikkea sosiaalipsykologia voisi olla?
Kurssi antaa opiskelijoille historiallisen kokonaisnäkemyksen suomalaisesta sosiaalipsykologiasta. Keskeiset sosiaalipsykologian vaikuttajat kertovat siitä, millaisia uusia suuntauksia he ovat tuoneet tieteenalan keskusteluihin oman sukupolvensa edustajina. Kurssi organisoidaan tavallista luentoa dialogisemmin kutsumalla, mahdollisuuksien mukaan, kullekin luennolle kaksi temaattisesti toisiaan sivuavaa luennoitsijaa, joiden toivotaan kommentoivan toistensa luentoaiheita.
Kurssi on tarkoitettu ensisijaisesti sosiaalipsykologian opiskelijoille, mutta on avoin myös muiden oppiaineiden opiskelijoille.
Kurssin suoritusmuoto: Luentopäiväkirja
Koordinaattorit: Irmeli Järventie ja Eero Suoninen
Korvaavuus:
- 2 op tai 6 op seuraavista kohdista
SPSYS2 ja SPSYS4.3
- 2 op (= 1 kirja) kohdista
SPSYA1.1 ja SPSYS1.1 ja SPSYS1.2
Sosiaalitieteiden teoria luennot, kevät 2010
3. periodi, ke klo 9-12 alkaen 13.1.2010, Väinö Linna-sali
Opetuskieli: suomi
Tyyppi: Aineopinnot
SOSYA1.1 Sosiaalitieteiden teoria luennot
Sosiaalitutkimuksen yhteiset opinnot, Sosiaalitutkimuksen laitos
Laajuus 2 op, Luento-opetus 24 tuntia
Pää- ja sivuaineopiskelijoille luentosarja, jossa perehdytään sosiaalitieteiden käsitteellisiin ja teoreettisiin perusteisiin.
Opetus järjestetään yhteistyössä sosiologian, sosiaalipsykologian, sosiaaliantropologian, sosiaalipolitiikan ja naistutkimuksen oppiaineiden kanssa.
Suoritustapa: Lyhyt 4 liuskan mittainen oppimispäiväkirja jossa opiskelija pohdiskelee kolmen kiinnostavimmaksi katsomansa luentojen teeman suhteen sitä, mitä hän kurssin kuluessa on oppinut. Oppimispäiväkirjan laatimisen helpottamiseksi jokaisen luennon pitäjän pyydetään esittämään luentonsa yhteydessä 2 kysymystä tai problematisointia tai tehtävää. Suoritukset arvioidaan hyväksytty/hylätty.
Luentopäiväkirjan tarkistavat
sosiologia: Eriikka Oinonen
sosiaalipolitiikka Ritva Nätkin
sosiaalipsykologia Anja Riitta Lahikainen
sosiaaliantropologia Laura Huttunen
naistutkimus Päivi Korvajärvi
Luentopäiväkirjat toimitettava -paperiversioina (1-väli-kaksipuolinen, printattu)-tarkistajille 6.4. 2010 mennessä
OHJELMA, kevät 2010
13.1. Jari Aro: Yhteiskuntatieteiden teoreettisia lähtökohtia
20.1. Jari Aro: Yhteiskuntatieteiden teoreettisia lähtökohtia
27.1. Risto Heiskala: Toiminta ja tavanmukaisuus
3.2. Laura Huttunen: Kulttuuri antropologisena käsitteenä
10.2. Ilkka Arminen: Sosiaalinen toiminta ja vuorovaikutus
17.2. Päivi Korvajärvi: Sukupuoli yhteiskuntatutkimuksessa
24.2. Irmeli Järventie: Yksilön ja yhteiskunnan suhteet
3.3. Anneli Anttonen: Instituutiot ja toimijat
Koordinaattori Anja-Riitta Lahikainen
Kurssin sisältö ja tavoitteet:
Kurssin tavoitteena on opettaa etnometodologian peruslähtökohdat, tutustuttaa opiskelijat jäsenyyskategoria-analyysin ja keskusteluanalyysin keskeisiin työvälineisiin sekä esitellä menetelmien soveltamista erilaisissa tutkimuskonteksteissa. Kurssi jakautuu kahteen osaan: johdanto- ja sovellukset -osaan. Johdanto-osassa menetelmien peruskäsitteitä käsitellään kirjallisen materiaalin, harjoitusten ja demonstraatioiden avulla. Soveltavan tutkimuksen osiossa esitellään Tampereen yliopiston Sosiaalitutkimuksen laitoksella tehtävää vuorovaikutuksen tutkimusta.
Suoritustapa ja arviointi:
6 op suoritus sisältää: Läsnäolo lähiopetustunneilla (luennoilla ja harjoituksissa), kotilukemistot ja harjoituksiin liittyvät tehtävät. Luentoihin, jaettuun materiaaliin ja harjoituksiin perustuvan portfolion tuottaminen.
Kurssista voi suorittaa myös 3 op laajuisen kokonaisuuden. 3 op suoritus sisältää: Läsnäolo luennoilla (18 h) ja luentopäiväkirjan tuottaminen.
Kurssi arvioidaan asteikolla 1-5.
HUOMAA, ETTÄ SEURAAVAT KURSSIOHJEET KOSKEVAT 6 OP SUORITUSTA.
Oheislukemisto:
1) Suoninen, Eero (2001): Harold Garfinkel. Teoksessa Vilma Hänninen ym. (toim.) Sosiaalipsykologian suunnannäyttäjiä. Vastapaino, Tampere.
2) Francis, David & Hester, Stephen (2004) Going Public. Luku 5 teoksessa: An Invitation to Ethnomethodology. Sage, London.
3) Seppänen, Eeva-Leena (1997): Vuorovaikutus paperilla. Teoksessa: Liisa Tainio (toim.) Keskustelunanalyysin perusteet. Vastapaino, Tampere.
4) Heritage, John (1984) Keskustelunanalyysi. Teoksessa Harold Garfinkel ja etnometodologia. Gaudeamus, Jyväskylä.
5) Ruusuvuori, Johanna (2001): Harvey Sacks. Arkielämän metodit ja keskustelunanalyysi. Teoksessa Vilma Hänninen ym. (toim.) Sosiaalipsykologian suunnannäyttäjiä. Vastapaino, Tampere
6) Järviluoma, Hemi & Roivainen, Irene (1997): Jäsenkategorisoinnin analyysi kulttuurisena metodina. Sosiologia, Vol. 34, No.1.
7) Arminen, Ilkka (2005) Conversation Analysis and its Applications. Teoksessa Ilkka Arminen: Institutional Interaction. Ashgate, Aldershot.
Harjoitukset:
Tarkempi ohjeistus harjoitustehtäviin annetaan kullakin harjoituskerralla. Tehtävissä on tarkoitus soveltaa johdanto-osiossa (luennot ja lukemisto) opittuja asioita. Harjoitukset tarkastaa kunkin harjoituskerran vetäjä, jonka jälkeen ne palautetaan opiskelijoille lisättäväksi lopulliseen portfolioon.
Luentopäiväkirja:
Sovellusosion luennot (5 kpl) suoritetaan luentopäiväkirjalla (n. 1 sivu / luento), johon kirjoitetaan luennon keskeisimmät pääkohdat sekä luennosta heränneet kysymykset ja ajatukset.
Portfolio:
Harjoitustehtävistä, lukemistoista ja luentopäiväkirjasta koostetaan kurssin aikana "kurssikansio" eli portfolio. Opiskelijat hankkivat itselleen kansion, johon materiaali kerätään. Harjoitustehtävien ja luentopäiväkirjan lisäksi portfolioon voi halutessaan kerätä myös muuta kurssin teemoihin liittyvää oheismateriaalia (esim. internetistä, julkaisuista tai muualta mediasta). Portfolion tarkoitus on osoittaa opiskelijan omakohtaista ymmärrystä opeteltavista asioista. Portfolio toimii tässä kurssisuoritteena, mutta se on pääasiassa tarkoitettu tukemaan opiskelijan omaa myöhempää oppimista, itsearviointia ja menetelmällistä osaamista. Palautekeskustelussa opettaja kommentoi portfolioita, opiskelijat arvioivat omaa oppimistaan ja keskustellaan yhdessä kurssin toimivuudesta.
Kurssille otetaan 30 opiskelijaa, etusijalla ovat sosiaalitutkimuksen laitoksen opiskelijat. Ilmoittautuminen 11.12.2009 mennessä. Ilmoittaudu, vaikka osallistuisit vain luennoille.
Sosiaalitieteen kvantitatiiviset menetelmät
Ennen SOSYA2.2-kurssin suorittamista tulee kurssin TILTY1 olla suoritettuna.
Pääaineopiskelijoille luennot (16 t) ja harjoitukset (20t).
LUENNOT tiistaisin viikoittain 12.1.-2.3.2010 klo 16-18
Paikka: 12.1. Väinö Linna-sali, 19.1.- 2.3. Linna K 103
HARJOITUKSET torstaisin 28.1., 18.2., 25.2. ja 4.3.
Paikka: Kaikki harjoitukset Linna 5014
ryhmä 1 klo 8-10
ryhmä 2 klo 10-12
ryhmä 3 klo 16-18
TENTIT
16.3. klo 16-18, Väinö Linna-sali
30.3. klo 16-18, päätalo D11
SPSS-HARJOITUKSET viikoilla 11-14
Ryhmä 1 maanantaisin 15.3., 22.3., 29.3. klo 9-12 ML51 ja tiistaina 6.4. klo 9-12 ML51
Ryhmä 2 maanantaisin 15.3., 22.3., 29.3. klo 16-19 ML51 ja tiistaina 6.4. klo 16-19 ML51
Ryhmä 3 torstaisin eli 18.3., 25.3., 1.4., 8.4. klo 10-13 ML 51
*************************
Lisäys 10.1.2010:
ILMOITTAUTUMINEN PÄÄTTYNYT
Ennen SOSYA2.2-kurssin suorittamista tulee kurssi TILTY1 olla suoritettuna.
Kurssille pääsevät kaikki ne, joilla on vaadittavat edeltävät opinnot tehtynä tai ko. suoritukset vielä käynnissä.
Teemaseminaari tiistaisin 9-12 ajalla 12.1.-2.3.2010 Linnan seminaarihuoneessa 5016.
Seminaari sisältää opettajan luento-osuuksia, yhdessä ja itsenäisesti tehtäviä harjoituksia sekä oheislukemiston valinnaisten tekstien lukua.
Jos hakijoita on enemmän kuin ryhmään mahtuu, seminaariin pääsevät ensisijaisesti sosiaalipsykologian pääaineopiskelijat, mutta tilan salliessa myös muiden aineiden opiskelijat ovat tervetulleita.
Yhteisöllinen oppiminen ja valta (6 op)
Kurssin sisältökuvaus
Kurssin tavoitteena on kehittää yhteisöllistä työskentelymallia yhdessä opiskelijoiden kanssa. Samalla työskentelyn ohessa opitaan käyttämään ryhmätyöskentelyä tukevia viestintäsovelluksia (wiki ja blogi -alustoja).
Aihesisällöltään kurssi keskittyy väkivallan, vallan ja tiedon tutkimukseen (ks.opettajien tutkimusaiheet). Päämääränä kuitenkin on, että osallistujat itse tuovat mukanaan ideoita liittyen heidän kandidaatin tai pro gradu -tutkielmaansa, joten myös muut aiheet sopivat. Kurssin päätteeksi luodaan internetissä julkaistava sovellus, jonka kautta myös kurssin ulkopuolisilla on mahdollisuus lukea ja muokata artikkeleita.
Kurssi koostuu kasvokkaisista ryhmäsessioista ja internetissä tapahtuvista työpajoista.
Aluksi opiskelijat valitsevat aiheen oman kiinnostuksensa mukaan (esim. mahdollinen kandidaatin tai pro gradu -tutkielman aihe). Tämän jälkeen he tekevät aiheesta lyhyen (n. 10 min.) pituisen alustuksen, johon liittyy myös puhtaaksi kirjoitettu abstrakti aiheesta. Kaikkien alustukset esitetään kerralla ja niitä voi lyhyesti kommentoida. Tämän jälkeen kirjoitetut johdannot siirretään internettiin muiden ryhmäläisten nähtäväksi. Verkossa jokaisen ryhmäläisen tehtävänä on kommentoida, täydentää tai korjata kaikkia tekstejä. Prosessin lopussa kokoonnutaan jokaisen aiheen tiimoilta yhteen ja ideoidaan niitä vielä aihe kerrallaan ryhmässä.
Tapaamiskertoja on yhteensä 3-5 riippuen siitä, kuinka paljon osanottajia kurssille tulee. Lisäksi opiskelijat tekevät etäopiskelua muokatessaan toistensa tekstejä. Oppimisalustana on jokin helppokäyttöinen wiki -sovellus tai esim. Moodle (jossa on sisällä wiki-mahdollisuus). Kurssin lopuksi kaikki työt julkaistaan internetissä.
Parhaiten kurssi sopii aineopinto-vaiheen opiskelijoille. Kurssi ei ole kuitenkaan rajattu vain sosiologian ja sosiaalipsykologian pääaineilijoille, vaan se sopii hyvin myös mm. sosiaalipolitiikkaan ja naistutkimukseen.
Opiskelijalla tulisi olla ennen ensimmäistä kokoontumista mietittynä alustuksen/abstraktin aihe ja siksi kurssi sopiikin parhaiten opiskelijoille, jotka ovat tekemässä kandidaatin tai pro gradu -tutkielmaa. Tarvittaessa aiheeksi voi valita myös esimerkiksi opettajien tutkimuksiin liittyvän teeman.
Ryhmän maksimikoko on 15 opiskelijaa.
Kurssin ohjelma
1. Tapaaminen 14.1.
- esitellään kurssia
- toiminnallinen tehtävä
- osallistujien esittäytyminen
- kurssiprofiilin tekemisen ohjeistus
Ennen toista tapaamiskertaa opiskelijat tekevät itselleen kurssiprofiilin, jota täydennetään kurssin edetessä.
2. Tapaaminen 21.1.
- toiminnallinen tehtävä
- opettajat luennoivat kurssin aihealueista (fokus opettajien omissa tutkimusaiheissa)
- kurssiprofiilien esittely kahdessa ryhmässä
- opiskelijoiden valitsemien aiheiden kommentointi
3. Tapaaminen 28.1.
- opettajat esittelevät esimerkkiabstraktit
- neuvotaan kurssilla hyödynnettävän ohjelman käyttöä käytännössä
Omatoimijaksolla kukin kirjoittaa nettiin omasta aiheestaan abstraktin.
4. Tapaaminen 11.2.
- abstraktien esittäminen 7 opiskelijaa (n. 10 min/abstrakti)
5. Tapaaminen 18.2.
- abstraktien esittely 7 kurssilaista (10 min/abstrakti)
Omatoimijaksolla kommentoidaan ja muokataan kaikkien tekstejä. Kunkin tekstin vastuukirjoittaja muokkaa lopuksi tekstin valmiiksi kommenttien ja korjausehdotusten perusteella.
6. Tapaaminen 4.3.
- katsotaan tuotetut tekstit vielä yhdessä läpi ja kerrataan kurssin antia.
**********************
Kurssi korvaa myös naistutkimuksessa aine- ja syventävistä opinnoista tai maisteriohjelmasta 6 op sopimuksen mukaan. Aineopinnoissa yhteyshenkilö Jaana Vuori ja syventävissä opinnoissa ja maisteriohjelmassa Päivi Korvajärvi.
HUOM!
Opetuksen PAIKAT MUUTTUNEET (20.1.2010):
MAANANTAISIN klo 14-16 Linna 4013 (1.2. Linna 5026) ja
TIISTAISIN klo 14-16 LINNA 5026
****************************************
Kertomuksen analyysi sosiaalitieteissä
Opettaja: Dosentti Matti Hyvärinen
Aika: 3. periodi, ma 14-16 ja ti 14-16 alkaen 18.1.
Laajuus (8 op): 24h + tausta-aineistot + harjoitustehtävät kurssin kuluessa.
Kurssi alkaa sen pohdinnalla, mitä kertomus on ja miten se liittyy identiteettiin, minään ja kokemuksen esittämiseen. Mitä ovat suuret kertomukset, vastakertomukset, elämäkerrat, kertomuksen kulttuuriset mallit? Kurssilla käydään läpi myös kertomuksen analyysin peruskäsitteet (mm. kerronta, tarina, kerronnallinen käytäntö, ääni, perspektiivi, juoni, kertomuksen eteneminen). Kurssi opettaa, että "sisällön analyysiä" ei voi tehdä tutkimatta kertomisen muotoa, tapaa ja tilannetta. Ennen kurssin alkua luetaan Matti Hyvärisen oppimateriaali "Kertomuksen tutkimus" (http://www.hyvarinen.info). Aineistosta tehdään alussa pakollinen harjoitustehtävä.
Korvaavuus: Kurssilla voi korvata sosiaalitutkimuksen laitoksen oppiaineiden syventäviä opintoja tai jatko-opintoja.
HUOM! LUENTO/Lahikainen PERUTTU torstaina 25.2.1020
********************************
NUORUUDEN SIIRTYMÄT - LUENTOSEMINAARI (4-6 op)
Ajat ja paikat:
Luennot (29 t)
to 4.2. klo 12-14, Linna K 103
to 11.2.-15.4. klo 12-16, Linna K 103
Seminaari (8 t)
6.5. ja 7.5. klo 10-14, Linna 6018 ja 6019
Kurssin sisältö:
Luentoseminaari käsittelee ajankohtaista poikkitieteellistä nuorisotutkimusta. Kurssin tavoitteena on perehdyttää opiskelijat meneillään olevaan kotimaiseen ja ulkomaiseen tutkimukseen, joka käsittelee siirtymää nuoruudesta aikuisuuteen eri näkökulmista. Luennoitsijat edustavat eri tieteenalojen tutkijoita. Kurssi on osin englanninkielinen.
Luennot:
4.2. klo 12-14 (2t)
Anja-Riitta Lahikainen (VTT, TAY, Sosiaalitutkimuksen laitos)
Johdanto luentosarjan sisältöihin ja käytäntöihin
11.2. klo 12-16 (4t)
(2t) Eriikka Oinonen (YTT, TAY, Sosiaalitutkimuksen laitos)
Siirtyminen aikuisuuteen Euroopassa: vertaileva näkökulma.
(2t) Aurélie Mary (MA, TAY, Sosiaalitutkimuksen laitos)
Comparative Analysis of the Finnish and French University Systems: Female Students´ Perspectives.
18.2. klo 12-16 (4t)
Helena Helve (YTT, TAY, Sosiaalityön tutkimuksen laitos)
Nuoret ja arvot
25.2. klo 12-16 (4t)
Anja-Riitta Lahikainen (VTT, dosentti, TAY, Sosiaalitutkimuksen laitos)
Nuoruuden kriisi ja ammatillinen identiteetti
4.3. klo 12-16 (4t)
Terhi-Anna Wilska (PhD, dosentti, JYU, Yhteiskuntatieteiden ja filosofian laitos)
Nuoret ja kulutus
18.3. klo 12-16 (4t)
Atte Oksanen (YTT, dosentti, TAY, Sosiaalitutkimuksen laitos)
(2t) Rock babylon: addiktion kartoituksia nuorisokulttuureissa
JA
(2t) Suomi Post-Mortem: koulusurmat ja nuoruuden kriisi
25.3. klo 12-16 (4t)
Mari Korpela (YTT, TAY, Sosiaalitutkimuksen laitos)
(2t) Ikuisesti nuori? Länsimaalaisten yhteisö Intian Varanasissa.
(2t) Anna Rastas (YTT, TAY, Sosiaalitutkimuksen laitos)
Transnationaali nuoruus
15.4. klo 12-15 (3t)
Alexandra Georgakopoulou-Nunes (PhD, Reader, King´s College, Lontoo)
Seminaari: 6.5. (4t) ja 7.5. (4t)
Seminaari on tarkoitettu syventäviä opintoja suorittaville sosiaalipsykologian ja sosiologian opiskelijoille (opettajat: Anja-Riitta Lahikainen ja Eriikka Oinonen)
Luennot ovat avoimia kaikille!
Suoritustavat:
1) Luennot ja luentopäiväkirja 4 op
2) Sosiologian ja sosiaalipsykologian syventäviä opintoja tekeville opiskelijoille luennot ja seminaarityö (eli 8-10 s. essee perustuen johonkin luentosarjan teemaan) ja työn esittely ja käsittely seminaarissa 6op
Korvaavuudet:
Luentoseminaari korvaa 6 op sosiaalipsykologian ja sosiologian syventävien opintojen kohdasta S2 sekä aineopintoja 4 op seuraavasti:
Sosiaalipsykologia: SPSYA2.2 Minuus, elämänkulku ja sosiaalinen konteksti
Sosiologia: sopimuksen mukaan kohdasta SOSLA2 Sosiologian sisältö
Sosiaalipolitiikka: sopimuksen mukaan SPOLA3A4 Perhetutkimus tai SPOLS22 Hoivan ja perheen tutkimus
Naistutkimus: luennot ja sukupuolinäkökulmasta kirjoitettu luentopäiväkirja korvaa kohdasta NAISA2 Naistutkimuksen alat. Korvaavuudesta sovittava erikseen.
Nuorisotutkimus: korvaa sopimuksen mukaan nuorisotyön ja nuorisotutkimuksen aineopintoja sekä YUNET-opintoja.
Luentopäiväkirjat jätetään sen aineen opettajalle, johon opintopisteet halutaan rekisteröitävän:
Sosiaalipolitiikka: Ritva Nätkin
Sosiaalipsykologia: Anja-Riitta Lahikainen
Sosiologia: Eriikka Oinonen
Naistutkimus: Päivi Korvajärvi
Nuorisotutkimus: Helena Helve
Arviointi asteikolla 1-5.
***************
Vastaava opettaja: Anja-Riitta Lahikainen
Sosiaalipsykologian sukupolvet -dialoginen luentosarja
Luennot torstaisin klo 9 - 12 luentosalissa Pinni B1097
11.2. Antti Eskola ja Rauni Myllyniemi
Sosiaalipsykologian tulo Suomeen
18.2. Klaus Helkama ja Antti Uutela
(aika poikkeuksellisesti klo 8.30- 11.30)
Kognitiivinen sosiaalipsykologia
25.2. Oili-Helena Ylijoki ja Päivi Korvajärvi
(aika poikkeuksellisesti klo 8.30- 11.30)
Kriittinen sosiaalipsykologia
18.3. Anja Koski-Jännes ja Vilma Hänninen
Marxilaisuus ja toimintateoria
25.3. Anja Riitta Lahikainen ja Irmeli Järventie
Psykoanalyyttinen sosiaalipsykologia
8.4. Anna-Maija Pirttilä-Backman ja Kari Vesala
Sosiaaliset representaatiot ja relationistinen sosiaalipsykologia
15.4. Anssi Peräkylä ja Eero Suoninen
Kielellinen käänne
22.4. Johanna Ruusuvuori ja Marko Salonen
Mitä kaikkea sosiaalipsykologia voisi olla?
Kurssi antaa opiskelijoille historiallisen kokonaisnäkemyksen suomalaisesta sosiaalipsykologiasta. Keskeiset sosiaalipsykologian vaikuttajat kertovat siitä, millaisia uusia suuntauksia he ovat tuoneet tieteenalan keskusteluihin oman sukupolvensa edustajina. Kurssi organisoidaan tavallista luentoa dialogisemmin kutsumalla, mahdollisuuksien mukaan, kullekin luennolle kaksi temaattisesti toisiaan sivuavaa luennoitsijaa, joiden toivotaan kommentoivan toistensa luentoaiheita.
Kurssi on tarkoitettu ensisijaisesti sosiaalipsykologian opiskelijoille, mutta on avoin myös muiden oppiaineiden opiskelijoille.
Kurssin suoritusmuoto: Luentopäiväkirja
Koordinaattorit: Irmeli Järventie ja Eero Suoninen
Korvaavuus:
- 2 op tai 6 op seuraavista kohdista
SPSYS2 ja SPSYS4.3
- 2 op (= 1 kirja) kohdista
SPSYA1.1 ja SPSYS1.1 ja SPSYS1.2
HUOM!
Opetuksen PAIKAT MUUTTUNEET (20.1.2010):
MAANANTAISIN klo 14-16 Linna 4013 (1.2. Linna 5026) ja
TIISTAISIN klo 14-16 LINNA 5026
****************************************
Kertomuksen analyysi sosiaalitieteissä
Opettaja: Dosentti Matti Hyvärinen
Aika: 3. periodi, ma 14-16 ja ti 14-16 alkaen 18.1.
Laajuus (8 op): 24h + tausta-aineistot + harjoitustehtävät kurssin kuluessa.
Kurssi alkaa sen pohdinnalla, mitä kertomus on ja miten se liittyy identiteettiin, minään ja kokemuksen esittämiseen. Mitä ovat suuret kertomukset, vastakertomukset, elämäkerrat, kertomuksen kulttuuriset mallit? Kurssilla käydään läpi myös kertomuksen analyysin peruskäsitteet (mm. kerronta, tarina, kerronnallinen käytäntö, ääni, perspektiivi, juoni, kertomuksen eteneminen). Kurssi opettaa, että "sisällön analyysiä" ei voi tehdä tutkimatta kertomisen muotoa, tapaa ja tilannetta. Ennen kurssin alkua luetaan Matti Hyvärisen oppimateriaali "Kertomuksen tutkimus" (http://www.hyvarinen.info). Aineistosta tehdään alussa pakollinen harjoitustehtävä.
Korvaavuus: Kurssilla voi korvata sosiaalitutkimuksen laitoksen oppiaineiden syventäviä opintoja tai jatko-opintoja.
TÄMÄ TIETO LISÄTTY 22.2.2010/Paula Ristimäki:
Työharjoitteluun valmentava (Tiina Tiilikka) seminaari PERUTTU vähäisen osallistujamäärän johdosta!
_____________________________________________
Työharjoittelun infotilaisuus ja valmentava seminaari (seminaari peruttu/22.2.2010)
15.2.2010 on harjoittelua koskeva INFOTILAISUUS. Se on avoin kaikille.
******************************************
I Ma 15.2. klo 11-12 Harjoittelun infotilaisuus
Paikka: LINNA K113
Paula Ristimäki ja Eira Helminen (Ura- ja rekrytointipalvelut)
HUOM!
Opetuksen PAIKAT MUUTTUNEET (20.1.2010):
MAANANTAISIN klo 14-16 Linna 4013 (1.2. Linna 5026) ja
TIISTAISIN klo 14-16 LINNA 5026
****************************************
Kertomuksen analyysi sosiaalitieteissä
Opettaja: Dosentti Matti Hyvärinen
Aika: 3. periodi, ma 14-16 ja ti 14-16 alkaen 18.1.
Laajuus (8 op): 24h + tausta-aineistot + harjoitustehtävät kurssin kuluessa.
Kurssi alkaa sen pohdinnalla, mitä kertomus on ja miten se liittyy identiteettiin, minään ja kokemuksen esittämiseen. Mitä ovat suuret kertomukset, vastakertomukset, elämäkerrat, kertomuksen kulttuuriset mallit? Kurssilla käydään läpi myös kertomuksen analyysin peruskäsitteet (mm. kerronta, tarina, kerronnallinen käytäntö, ääni, perspektiivi, juoni, kertomuksen eteneminen). Kurssi opettaa, että "sisällön analyysiä" ei voi tehdä tutkimatta kertomisen muotoa, tapaa ja tilannetta. Ennen kurssin alkua luetaan Matti Hyvärisen oppimateriaali "Kertomuksen tutkimus" (http://www.hyvarinen.info). Aineistosta tehdään alussa pakollinen harjoitustehtävä.
Korvaavuus: Kurssilla voi korvata sosiaalitutkimuksen laitoksen oppiaineiden syventäviä opintoja tai jatko-opintoja.
Globaalin muutoksen hallinta -tutkimusseminaari
Tutkijaseminaari, jossa käsitellään globaalin muutoksen hallintaa ja transnationaalisten hallintamallien kotouttamista. Seminaari soveltuu aiheesta kiinnostuneille jatko-opiskelijoille ja tutkijoille. Seminaari toimii läheisessä yhteydessä Moderni maailma: Tutkimus maailmanyhteiskunnan hallinnasta -tutkimusprojektiin.
Keväälle 2010 on toistaiseksi sovittu seuraavat kokoontumiset: 22.2., 4.3. ja 22.3. Kaikki kokoontumiset klo 10 Virran kokoushuoneessa 388.
***
Moderni maailma: Tutkimus maailmanyhteiskunnan hallinnasta projektin sivulle: http://www.uta.fi/laitokset/sostut/tutkimus/projektit/moderns.php
AIKA MUUTTUNUT: Kurssi pidetään torstaisin klo 14-17 alkaen to 18.3.2010
Paikka: Linna 5014
Kurssille osallistuminen: etusija sosiaalitutkimuksen laitoksen pääaineopiskelijoilla.
Kurssin kuvaus:
Kurssilla tarkastellaan monikulttuurisuutta, rasismia sekä etnisyyden ja rodullistavien käytäntöjen sosiaalisia ja kulttuurisia merkityksiä ja tutustutaan näitä aiheita käsittelevään tutkimukseen.
Kurssin korvaavuus:
Kurssi korvaa Sosiaaliantropologian tutkintovaatimusten kohdan SOSAA2.2 Monikulttuurisuus, etnisyys ja rasismi.
Kurssin ohjelma:
Kurssi (24 h) koostuu kahdeksasta luentokerrasta (à 3 h).
Kurssin suorittaminen:
Kurssi sisältää luennot (ja yhden mahdollisuuden uusintatenttiin etukäteen ilmoitettuna yleisenä tenttipäivänä).
Mikäli kurssille osallistuneet opiskelijat eivät saa suoritettua kurssia eli läpäistyä tenttiä kurssin päättyessä tai tuona yhtenä ylimääräisenä tenttipäivänä, heillä on mahdollisuus myöhemmin suorittaa ko. kohta tutkintovaatimusten mukaisesti, jolloin suoritukset vastaanottaa tutkintovaatimusten ko. kohdasta vastaava opettaja.