Aivotutkijat yhdistävät osaamisensa Tampere Brain & Mind -verkostossa
— Tärkein tavoitteemme on saada kaikki tutkijat ja yritykset, jotka ovat tekemisissä aivotutkimuksen kanssa - laajasti ajateltuna - yhteistyöhön ja etsimään synergiaetuja Tampereella ja koko Suomessa, toteaa neurologian professori Jukka Peltola, Tampere Brain & Mindin ohjausryhmän puheenjohtaja.
— Terveysteknologia on ollut ehkä tunnetuin tamperelainen tutkimusala, mutta meillä on myös perustutkimusta ja kliinistä tutkimusta, jossa on sekä perinteistä neuroalan tutkimusta että psykiatrista tutkimusta.
— Pyrimme nostamaan näiden kaikkien profiilia ja hakemaan nimenomaan translationaalista perspektiiviä, jossa aivotoimintaa tarkastellaan eri ulottuvuuksista, Peltola kertoo.
Tämä tarkoittaa esimerkiksi sitä, että potilastyötä tekevien lääkäreiden ja tutkijoiden näkökulmat yhdistetään.
Myös käyttäytymistieteet kuuluvat aivotutkimukseen. Viime vuosina varsinkin laskennalliset tieteet ovat edistäneet neurotieteen kehitystä.
Aivosairaudet kuormittavat yksilöä ja yhteiskuntaa
Tampere Brain & Mind on osa Kansallista Neurokeskusta. Neurokeskus muodostuu kuudesta alueverkostosta, joilla on yhteinen tavoite. Alueverkostoissa on mukana seitsemän yliopistoa ja viisi sairaanhoitopiiriä.
Aivotutkimus on ajankohtainen aihe, koska aivosairaudet, kuten Alzheimerin tauti ja Parkinsonin tauti, yleistyvät vanhenevissa väestöissä. Aivosairaudet aiheuttavat henkilökohtaista kärsimystä, mutta niillä on myös suuri terveystaloustieteellinen merkitys, koska ne kuormittavat sekä terveydenhuoltoa että koko yhteiskuntaa.
— Tutkin itse epilepsiaa. Jos pystymme saattamaan 20-vuotiaana epilepsiaan sairastuneen mukaan opiskeluun ja työelämään, sillä on erittäin suuri merkitys yksilölle, mutta sillä on suuri merkitys myös yhteiskunnalle, onko hän 40 vuotta työelämässä vai poissa töistä, Peltola sanoo.
Aivohyvinvointi koskee kaikkia ihmisiä
Peltola huomauttaa, että aivoterveys tai laajemmin aivohyvinvointi koskee kaikkia ihmisiä, ei vain niitä, joilla on jokin varsinainen aivosairaus.
— Puhutaan ihmisen yleisestä hyvinvoinnista, työssä jaksamisesta ja ylipäänsä elämästä nauttimisesta – niihin liittyvät asiat kytkeytyvät aivoterveyteen, Peltola sanoo.
— Nämä ovat tärkeä osa meidän jokaisen elämää. Kun mietitään erilaisia asioita, joita yhteiskunnassa tehdään, niitä pitäisi harkita myös aivohyvinvoinnin perspektiivistä.
Lastenpsykiatri toivoo yhteistyöltä uusia ideoita ja teknologisia ratkaisuja
Viime vuosikymmenten aivotutkimus on uuden tutkimusverkoston nimen mukaisesti tuonut uutta myös mielen ja mielenterveyden ymmärtämiseen, toteaa lastenpsykiatrian professori Kaija Puura.
— Itse olen jo muutaman vuoden ajan ollut kiinnostunut tahdosta riippumattoman hermoston yhteydestä lasten ja nuorten mielenterveyteen ja sen häiriöihin. Yhteistyössä vuorovaikutteisen teknologian tutkijoiden kanssa olemme tekemässä tutkimusta parasympaattista hermostoa aktivoivien virtuaalisovellusten käytöstä lasten ja nuorten ahdistuneisuuden hoidossa.
— Tampere Brain and Mind tutkijaverkolta toivon erityisesti uusia ideoita ja teknologisia ratkaisuja lasten- ja nuorisopsykiatristen häiriöiden hoitoon ja myös mielenterveyden häiriöiden ehkäisyyn jo varhaiskasvatuksesta alkaen, Puura sanoo.
Translationaalinen yhteistyö vie tutkimustuloksia nopeammin hoitoon
Aivotutkimuksella ja yhteistyöllä neurologian perustutkimuksen ja kliinikoiden kanssa on Tampereella myös tekniikan suunnalla pitkät perinteet esimerkiksi aivojen signaalien analyysin ja mallinnuksen alueella, kertoo lääketieteellisen tekniikan professori Jari Hyttinen.
— Viime vuosina tämä tutkimus on laajentunut ja ulottuu nykyisin aivosolujen toimintojen perustutkimuksesta kudosten mallintamiseen koeputkessa, aivojen matemaattiseen mallintamiseen ja potilaiden diagnostiikan kehittämiseen.
—Tampere Brain and Mind on tärkeä avaus, jolla voimme tiivistää yhteistyötä tamperelaisessa aivotutkimuksessa ja se luo mahdollisuuksia tutkijoiden ja kliinikkojen yhteistyön syventämiseen. Omassa tutkimustyössäni näen merkittävänä juuri translationaalisen yhteistyön, jolla perustutkimuksen ja esimerkiksi laskennallisten menetelmien kehitys voidaan siirtää nopeammin potilaiden diagnostiikkaan ja hoitoon, Hyttinen sanoo.
Tampereen yliopiston lääketieteen ja terveysteknologian tiedekunnan dekaani Seppo Parkkila on tyytyväinen aivoalan tutkimuksen vahvistumiseen.
— Neurotieteet ovat tärkeä osa lääketieteen ja terveysteknologian tiedekunnan tutkimusta. Siksi on hienoa, että neurotieteen alan tutkijat yhdistävät voimiaan sekä paikallisesti että kansallisesti, millä vahvistetaan alan tutkimusta ja vaikuttavuutta kovan kansainvälisen kilpailun keskellä, Parkkila sanoo.
Tampereen alueverkostossa mukana 130 tutkijaa ja lääkäriä
Tampere Brain & Mind -verkoston aluepäällikkö Sari Karppinen kertoo, että verkostossa on Tampereen alueella noin 130 tutkijaa ja lääkäriä. Tampereen yliopistosta mukana on neljän tiedekunnan tutkijoita.
— Uutena pirkanmaalaisena on ollut hienoa nähdä jo olemassa oleva eri tahojen avoimuus monitieteiseen tutkimukseen. Se tulee vastaan jokaisessa tiedekunnassa missä käy keskustelemassa, Karppinen kertoo.
— Haluaisimme että Tampere Brain & Mindin toiminta integroituisi luontevasti sekä sairaalan että yliopiston puolelle tukemaan jo olemassa olevia tutkimusta ja innovaatiotoimintaa tukevia palveluita. Tavoitteenamme on rakentaa tiivis aivojen ja mielen tutkimusyhteisö, ja tuoda yhteen tutkijoita mahdollisimman monitieteellisellä näkökulmalla.
Yrityksiä aletaan pyytää tutkijoiden kumppaneiksi
Verkosto auttaa tutkijoita löytämään kumppaneita erilaisiin tutkimusprojekteihin. Kansallinen Neurokeskus on koonnut verkkosivuilleen myös tietokannan suomalaisista aivotutkijoista. Mukana on yli tuhannen tutkijan tiedot.
Alueverkostot pohtivat näinä aikoina, kuinka yrityksiä saataisiin tutkijoiden yhteistyökumppaneiksi. Yritysyhteistyöstä ja -palveluista vastaa Kansallisen Neurokeskuksen koordinaatioyksikkö Itä-Suomen yliopistossa. Sari Karppinen kertoo, että Tampereen alueella yhteistyöstä kiinnostuneet yritykset voivat ottaa yhteyttä myös häneen.
Kansallinen neurokeskus on osa valtion terveysalan kasvustrategiaa ja Yksilöllistetty lääketiede -hanketta.
Kuva: Jonne Renvall
