Arkisuomet-hanke tutkii suomen kielen variaatiota monikielisessä ja teknologistuvassa Suomessa
Hankkeen lähtökohta on kielenkäyttäjissä ja siinä, miten he itse hahmottavat omaa ja ympäristön kielenkäyttöä ja mitä he ajattelevat siitä. Tarkoitus on verrata tietoa myös aiempaan, 1970-luvulta saakka saatuun tietoon kielellisestä vaihtelusta ja muutoksesta.
Hankkeessa tutkitaan myös, miten teknologian lisääntyminen ihmisten välisessä vuorovaikutuksessa vaikuttaa suomen kielen kehitykseen. Yhtenä tutkimuksen näkökulmana on, miten se, että yhä useampi puhuu äidinkielenään Suomessa muuta kuin suomea, vaikuttaa kieleen ja sen variaatioihin.
Hankkeen osana kehitetään kansalaistiedettä
Hankkeen yhteydessä kootaan valtakunnallinen kyselyaineisto niissä kunnissa, joissa Kotimaisten kielten keskus (Kotus) aiemmin teki murteenseuruuta eli selvitti murteiden muuttumista. Ohjelma lakkautettiin säästösyistä runsas 10 vuotta sitten ja Arkisuomet-hankkeen tarkoituksena on tuoda murteenseuruu-tietoon uudentyyppistä jatkumoa kielenkäyttäjien näkökulmasta. Kyselyaineiston lisäksi tutkimushankkeessa kerätään aineistoa erilaisin kokeilevin ja osallistavin menetelmin.
Hankkeessa pyritään kehittämään kansalaistiedettä, jossa kielenkäyttäjät voivat osallistua tutkimukseen tutkimuskohteena olemisen sijaan myös tutkimuskumppaneina. Näin nostetaan samalla kansalaisten kielitietoisuutta ja kielellistä moniarvoisuutta sekä tuotetaan heille merkityksellisiä osallisuuden kokemuksia. Hankkeella on tiedekasvatuksellinen ulottuvuus.
Tutkimusaineisto kerätään moninaisin ja osallistavin tavoin
Lokakuussa 2023 tehdään pilottitutkimus Outokummun lukiossa. Tarkoituksena on testata ja kehittää kanssatutkimuksen menetelmiä lukiolaisten kanssa ja löytää sopivia menetelmiä ihmisten osallistamiseksi. Yhteistyö lukioiden kanssa jatkuu myös keväällä, kun suunnitteilla on valtakunnallinen, jo paljon kiinnostusta herättänyt Virtuaalinen kielitiede-TET kaikille kielentutkimuksesta kiinnostuneille lukiolaisille. Lukiolaisten kanssa tehtävää osatutkimusta tehdään laajassa yhteistyössä Juniversityn kanssa.
Keväällä 2024 alkaa yhteistyössä Helsingin työväenopiston kanssa kurssi, jonka osallistujat pääsevät tekemään kielentutkimusta tutkijoiden kanssa. Kurssin osallistujat haastattelevat muita, havainnoivat kielen ilmiöitä erilaisissa arjen ympäristöissä ja kertovat sitten ajatuksiaan siitä, mitä kielenkäyttöön liittyviä asioita pitäisi seuraavaksi tutkia.
— On virkistävää päästä vuorovaikutukseen tavallisten kielenkäyttäjien kanssa. He eivät ole kielitietelijöitä, joten todennäköisesti saamme heiltä uudenlaisia näkemyksiä, kertoo tutkija Kaarina Hippi.
Lue lisää Kaarina Hipistä ja työväenopiston kanssa toteutettavasta aineistonkeruumenetelmästä
Suomen kieli muuttuu muun yhteiskunnan mukana
Yhteiskunnallisesti kielikäsitysten tutkiminen on tärkeää, koska kielikäsitykset eivät koskaan liity vain kieleen, vaan myös siihen ulkopuolelta vaikuttaviin ja muokkaaviin asenteisiin. Mukaan otetaan tässä hankkeessa myös kielenkäyttäjät, joiden ensimmäinen kieli ei ole suomi.
Vielä ei ole olemassa paljoa tutkimustietoa siitä, miten suomea toisena kielenään puhuvat hahmottavat suomen kielessä esiintyvää, esimerkiksi puhekielen ja murteiden aiheuttamaa vaihtelua. Kiinnostavaa on myös selvittää, miten heidän käyttämäänsä rikkinäisempään kieleen suhtaudutaan.
Hanke innostaa tutkijaa murrematkoille myös vapaa-ajalla
Hankkeen tutkija Olli Kuparinen innostui tutkimuksen lisäksi tekemään murrematkoja myös vapaa-ajallaan. Kuparisen tavoitteena on mennä polkupyörällä kaikkiin niihin paikkoihin, joissa Kotuksen jo lakkautettu murteenseuruu on toteutettu. Kuparinen pitää murrematkoistaan myös blogia.
— Olin jo pidempään miettinyt, että olisipa kiva nähdä seutuja, joilta murrenäytteitä on kerätty. Nauhoitearkiston tietojen avulla murteenkeruupaikat voidaan paikantaa hyvin tarkasti, joten päätin ryhtyä tuumasta toimeen, Kuparinen kertoo.
Lue juttu Olli Kuparisen murrematkoista
Tietoa tutkimushankkeesta:
Arkisuomien kielitietoisuudet ja muutos -tutkimushanke (LANGAWARE) on Koneen Säätiön rahoittama kolmivuotinen tutkimushanke (2023—2025). Siinä tutkijat selvittävät, miten suomea äidinkielenään ja sitä toisena kielenään käyttävät eritaustaiset suomalaiset hahmottavat suomen kielen vaihtelua arjessaan, niin kasvokkaisissa kohtaamissa kuin digitaalisissa ympäristöissä.
Tutkijat kartoittavat kielellisen vaihtelun dynamiikkaa ja kielenmuutoksen suuntia valtakunnallisen kyselyn avulla sekä erilaisin kokeilevin, osallistavin menetelmin. Samalla kehitetään yhdessä kielenkäyttäjien kanssa kansalaistieteellistä kielitietoisuus- ja asennetutkimusta.
Lue lisää tietoa aiheesta hankkeen verkkosivuilta.
