Etäelämä ei onnistuisi ilman nykyisiä tietoverkkoja
Koronan mukanaan tuoma poikkeusarki paljastaa sen, miten kriittinen infrastruktuuri tietoverkoista on yhteiskunnalle muodostunut.
– Eihän yhteiskunnan toiminnasta tulisi enää mitään ilman tietoverkkoja – yhteiskunta ei yksinkertaisesti pyörisi ilman niitä. Tietoverkoista on tulossa vaikkapa energiantuotannon kaltainen elintärkeä infrastruktuuri, kun lähes kaikki asiat hoidetaan nykyisin tavalla tai toisella netin välityksellä. Ne ovat keskeisiä myös viranomaistoiminnan kannalta, tietoliikennetekniikan professori Mikko Valkama sanoo.
– Moni asia olisi ollut vielä kymmenen vuotta sitten paljon hankalampi hoitaa kuin nykyisin. Internetin ydinosat olisivat kyllä olleet valmiina, mutta 4G-verkko oli vielä tuloillaan laajaan käyttöön. Ihmisillä ei olisi ollut kotiin asti riittävän hyviä verkkoyhteyksiä tai sopivia laitteita, Valkama kertoo.
Valkama listaa kolme asiaa, jotka ovat nyt paremmalla tolalla kuin joitakin vuosia sitten: riittävän tiedonsiirtonopeuden omaavan 4G-verkon peitto on kattava, asuinalueillekin on vedetty paljon optisia kuitukaapeleita ja perinteisen lankapuhelinverkon kaapelia hyödyntävä DSL-tekniikka on kehittynyt.
– Tänä päivänä nopean yhteyden 4G-laitteet niin yleisiä, että kuka vaan pääsee verkkoon milloin vaan ja mistä vaan. Poikkeuksena ovat ehkä lähinnä ikäihmiset, joilla ei aina ole käytössään sopivia laitteita tai niiden käyttäminen koetaan vaikeaksi, Valkama sanoo.
Operaattoreiden antamien tietojen mukaan verkkoliikenne on lisääntynyt viime viikkoina aiempaan verrattuna noin 20-30 prosenttia. Se kuulostaa yllättävän vähäiseltä, kun miettii mitä kaikkea nyt verkossa tehdään.
– Tässä on varmasti paljon eroja alueiden ja vuorokaudenaikojen välillä. Esimerkiksi omakotialueiden tukiasemat voivat olla nyt kovemmilla kuin aiemmin päiväsaikaan. Ero perus perjantai-iltaan ei välttämättä ole yhtä iso, kun silloin ihmiset ovat olleet kotona laitteidensa ääressä muutenkin, Valkama pohtii.
Video tuo vilskettä verkkoon
Vaikka nykyisin verkkoon on liitetty valtava ja yhä kasvava määrä erilaisia laitteita sähkömittareista ja jääkaapeista alkaen, niiden aiheuttama verkkoliikenne on kuitenkin vähäistä. Eniten tietoverkkoja rasittaa videon suoratoisto, kuten esimerkiksi Netflixin katsominen ja videopalaverit. Suoratoiston määrä on nyt poikkeusaikana kasvanut.
– Etenkin pienissä etäkokouksissa voi kuitenkin hyvin pitää kameran päällä, jos niin on mukavampaa ja sujuvampaa kokoustaa, Valkama sanoo.
– Ongelmat verkkoyhteyksissä liittyvät nykyisin useimmiten palvelinten suorituskykyyn, eivät itse tietoverkkoon – vaikka toki ne ovat osa samaa pakettia. Esimerkiksi Teamsissa oli aluksi ongelmia, mutta nyt on selvästi lisätty rautaa eli lisää palvelimia. Myös monien yritysten VPN-palvelimet ovat kovalla koetuksella ja kapasiteettia lisätään.
Tutkimus ja tuotekehitys jatkuvat
Tuloillaan oleva 5G-verkko ei ennätä etätyöläisen avuksi vielä tässä tilanteessa, mutta aikanaan se tuo vieläkin paremmat yhteydet myös koteihin. Kun nykyisessä verkossa tulee jatkossa ruuhkaa, liikennettä voidaan siirtää vähitellen 5G-verkkoon.
– Tällä hetkellä vain harvoilla on 5G-puhelimia, sillä verkon kattavuus on vielä heikko. Teollisuuspuolella 5G-verkoilta puolestaan odotetaan paljon: esimerkiksi tehtaisiin voidaan perustaa omia 5G-verkkoja, joissa tehtaan koneet toimivat, Mikko Valkama kertoo.
Mikko Valkaman omaan tutkimustyöhön koronan tuoma eristys lisää haastekertoimia lähinnä sillä, ettei kampuksella sijaitseviin laboratorioihin pääse kuin painavasta syystä.
– Tutkimusinfran käyttö on nyt hankalaa, mutta kotonakin voi hyvin prosessoida mittausdataa ja kirjoitella artikkeleita, Valkama sanoo.
Hervannan kampuksella tutkitaan ja kehitetään tällä hetkellä aktiivisesti muun muassa 5G-verkon tiedonsiirtotekniikkaa, 5G-verkkojen hyödyntämistä erilaisissa teollisissa sovelluksissa, kuten työkoneiden etäohjauksessa ja langattomassa teollisuusautomaatiossa, sekä 5G-verkon käyttöä matkapuhelinten jatkuvaan paikantamiseen jopa noin metrin tarkkuudella.
Valkama toivoo, että elämän palattua normaaliksi myös alan yritykset jatkavat tuotekehitystään ja yhteistyötä yliopistojen kanssa entiseen malliin.
– Tällaisella high tech -alalla tutkimus ja tuotekehitys ovat avainasemassa. Ainakin tällä hetkellä alan suuret tekijät, kuten Nokia ja Ericsson, ovat kertoneet työn jatkuvan.
Teksti: Sanna Kähkönen
Kuva: Pexels
