FieldLabin Teollisuus 4.0 -ympäristö avasi uusia mahdollisuuksia niin opetukselle, yrityksille kuin tutkimuksellekin
FieldLab palvelee niin koulutuksen, yritysten kuin tutkimuksenkin tarpeita teollisen tuotannon digitalisaation kehittämisessä. Ympäristön painopistealueina ovat muun muassa teollisen mittakaavan 3D-tulostaminen, sisälogistiikkaan soveltuvat mobiilirobotit, kollaboratiivinen mobiilirobotiikka ja koneiden välinen yhteistyö sekä kappaleiden käsittely integroidussa automaattisessa työstökoneympäristössä.
– Vastaavan tasoista kokeiluympäristöä, joka on näin avoin organisaation omaan käyttöön sekä ulkopuolisten yritysten ja tutkimuslaitosten kehittämishankkeisiin, ei ole muualla Suomessa, kertoo FieldLabin kehittämistä luotsannut TAMKin teollisuusteknologian yliopettaja Mika Ijas.
Avoin kokeiluympäristö yritysten käytössä
Fieldlabissa tehdään yritysprojekteja monella tasolla ja vahva kiinnostus näkyy sekä yritys- että tutkimusyhteistyössä.
– Yritysprojekteja teemme monella tasolla; yrityksiltä saatuina kaupallisina toimeksiantoina ja pienempinä opiskelijaprojekteina. Yritykseltä saatuna toimeksiantona meillä on testattu muun muassa cobottia eli kollaboratiivista robottia, kertoo yritysyhteistyöstä ja robotiikan kehittämisestä vastaava TAMKin teollisuusteknologian lehtori Jere Siivonen.
Uusia ratkaisuja on syntynyt myös turvallisuuteen.
– Esimerkiksi juuri kollaboratiivisten mobiilirobottien yhteydessä puhutaan paljon turvallisuuden lisäämisestä teollisessa ympäristössä. Me olemme kehittäneet hyviä ratkaisuja siihen, miten tilat pidetään turvallisina, mutta kuitenkin sallitaan robottien liikkua niissä, täydentää TAMKin teollisuusteknologian lehtori Petri Pohjola.
Kärkenä teollisen mittakaavan 3D-tulostus
Yksi yrityksissä erityisen suurta mielenkiintoa herättänyt osa-alue on suuren mittakaavan 3D-tulostus. FieldLabissä voi tätä nykyä tulostaa jopa yli viisi metriä pitkiä ja kaksi metriä leveitä kappaleita.
– Tulostuslaite on ainutlaatuinen, sillä niitä ei ole muualla Suomessa. Se onkin avannut meille uusia yhteistyökumppanuuksia paitsi teollisuuteen myös teollisen muotoilun ja jopa taiteen pariin, Siivonen kertoo.
Käynnissä on parhaillaan yhteistyö erään taiteilijan teoksen tulostamisesta.
FieldLabin kanssa yhteistyötä tekee myös UPM, joka valmistaa 3D-tulostukseen soveltuvaa biokomposiittia.
– Me olemme olleet kehittämässä materiaalia 3D-tulostukseen jo joitakin vuosia, ja meille merkitsee todella paljon se, että tällainen testiympäristö ja robottitulostusjärjestelmä on saatu myös Suomeen, kertoo UPM:n sovelluspäällikkö Eve Saarikoski.
Aiemmin UPM on tehnyt yhteistyötä vastaavan tyyppisessä yrityksille avoimessa testiympäristössä muun muassa Ruotsissa.
– Odotamme innolla niitä uusia ideoita ja sovelluskohteita, joita yhteistyöstä TAMKin FieldLabin ja yritysten kanssa syntyy. Ruotsissa olemme nähneet, miten paljon uutta yritystoimintaa ja startupeja toiminnasta voi syntyä. Samaa toivomme luonnollisesti tapahtuvan myös Tampereella, Saarikoski sanoo.
Uusia tutkimus- ja kehitysprojekteja käynnistynyt
FieldLab on myös kiinnostava alusta teollisen tuotannon digitalisaatioon liittyville tutkimus- ja kehitysprojekteille. Uusia hankkeita on jo lähtenyt käyntiin ja paljon on myös valmisteilla.
– FieldLabin ansiosta TAMK on selvästi kiinnostavampi TKI-partneri. Esimerkiksi Suomen Akatemian rahoittamaan Sustainable Industry Ecosystem -hankkeeseen olisimme tuskin ilman tätä teknologiaa ja ympäristöä päässeet mukaan, sanoo Ijas.
Toinen merkittävä jo käynnistynyt hanke, jossa FieldLab on tärkeässä roolissa, on laaja eurooppalainen yhteistyöhanke InnoHEIs. Suomesta hankkeessa ovat partnereina TAMK ja Pirkanmaan liitto.
– InnoHEIS-hankkeen tavoitteena on korkeakoulujen innovaatioalustojen ja oppimisympäristöjen saaminen paremmin yritysten hyödynnettäväksi. FieldLab on siinä esimerkkinä valmistavan teollisuuden innovaatioalustasta, myös InnoHEIs -hankkeessa toimiva Pohjola kertoo.
Virtuaalisimulaatio tuo uutta myös opetukseen
Vaikka koronavirus sulki FieldLabin ja koko TAMKin fyysiset oppimisympäristöt, on opiskelijoiden työskentely FieldLabissa voinut jatkua myös etäopintojen aikana virtuaalisimulaationa digitaalisessa ympäristössä.
– Parhaillaankin meillä on käynnissä opintojakso, jossa opiskelijat toteuttavat FieldLabissä yrityksiltä saatuja casejä, sanoo Siivonen.
TAMKin tekoälyn tutkimus ja opetus on tullut uudeksi yhteistyökumppaniksi Fieldlabiin. FieldLabin laitteistojen tuottamaa dataa tullaan hyödyntämään muun muassa tekoälysovellusten kehittämiseen.
Mika Ijaksen mukaan FieldLab on hyvä esimerkki siitä, miten yksittäisellä hankkeella voidaan käynnistää jotain, joka hyödyntää pitkäaikaisesti ja laajasti niin opetusta kuin yritysyhteistyötäkin.
Lisätiedot:
Mika Ijas, Yliopettaja, Teollisuusteknologia, Älykkäät koneet, Konetekniikan koulutus, mika.ijas [at] tuni.fi, p. 050 447 1189
Teksti: Helena Pekkarinen
Kuvat: Pääkuva: Emmi Suominen; Eve Saarikosken kuva: Anna Rahkola
