Hiilidioksidin mineralisoinnilla päästöt kuriin
K.H.Renlundin säätiö jakoi apurahoja mm. ympäristön ja kestävän kehityksen tutkimukseen, malminetsintään, kaivostekniikkaan ja geofysiikkaan liittyen. Haussa saatiin 97 apurahahakemusta, joiden yhteisumma oli 2 446 256 €. Tukea myönnettiin 47 hakijalle, myöntösumman ollessa 986 408 €. Lähes joka toiselle hakemukselle voitiin myöntää tukea myönnetyn tuen vastatessa 40 % haetusta kokonaissummasta.
Tekniikan ja luonnontieteiden tiedekunnasta 25 070 € rahoituksen sai Arnold Ismailovin materiaalien kiertotalouteen liittyvä tutkimushanke ”Hiilidioksidin mineralisointi: wollastoniittipitoisen rikastushiekan kiihdytetty rapautuminen ylikriittisessä hiilidioksidissa”. Suomi on globaalisti merkittävä wollastoniittimineraalin (CaSiO3) vientimaa. Primäärisen raaka-aineen louhinnan yhteydessä syntyy merkittävä määrä wollastoniittipitoista rikastushiekkaa, jolla ei ole selkeää käyttökohdetta.
Wollastoniitti, kuten moni muukin vastaava silikaatti, hajoaa luonnollisen rapautumisen kautta piidioksidiksi ja karbonaateiksi, sitoen samalla atmosfääristä hiilidioksidia. Hankkeen tavoitteena on löytää keinoja tehostaa tätä varsin hidasta prosessia niin, että sitä voitaisiin kohdistetusti hyödyntää hiilidioksidin kaappaamiseen (CCS, carbon capture and storage), jopa osana teollista prosessia. Tutkimuksen keskiössä on ylikriittinen hiilidioksidilaitteisto, jossa CO2 mineralisaatio saadaan aikaan geologisen aikataulun sijaan tunneissa tai jopa minuuteissa. Näin erilaisten esikäsittelyjen ja epäpuhtausmineraalien vaikutusta wollastoniitin hiilidioksidikaappaukseen voidaan tutkia useissa eri olosuhteissa (paine, lämpötila) ja kohtuullisessa ajassa.
Lisätietoja K.H.Renlundin säätiön apurahoista: https://khrenlund.fi/en/news/project-2018/
Kuva: Jonne Renvall, Tampereen yliopisto
