Historian ammattilaiset päivittävät näkymän tutkimukseen Tampereella
Yliopistonlehtori Ville Vuolanto kertoo ensimmäisistä Jyväskylän päivistä lähtien olleen selvää, että alalla toivotaan yhteistä tapahtumaa. Tutkimuspäivien traditio on vahvistunut parin vuoden välein kierroksella, jossa on Tampereen tulevan konferenssin jälkeen käyty läpi historian alan yliopistokaupungit Suomessa. Kukin yliopisto järjestää päivät yhdessä Suomen Historiallisen Seuran kanssa.
Livetapaamisen edut korostuvat Vuolannon sanoin korona-ajan ”pussinpohjalla olon” jälkeen. Ilon tunteen jakavat historian tutkinto-ohjelmavastaava, yliopistonlehtori Tanja Vahtikari ja väitöskirjatutkija Juuso Järvenpää: tutkijoista on mukava päästä keskustelemaan ja koettelemaan ideoita.
Kuudennen kerran järjestettävä tapahtuma on kaikkien suomalaisten historiatieteiden kokoontuminen.
– Aikaisemmilla kerroilla on tapahtunut ja oletan nytkin käyvän niin, että ihmisten verkostoituessa syntyy uusia tutkimushankkeita, järjestelytoimikunnan puheenjohtaja Ville Vuolanto sanoo.
Kolmikko toimii päivien järjestelytoimikunnassa, joka on työskennellyt päivien parissa keväästä 2020. Pandemia siirsi toteutusta vuodella.
– Kolmen päivän aikana saadaan läpileikkaus historiantutkimuksen teemoista Suomessa sekä siitä, mitä teorioita ja metodeja käytämme, Juuso Järvenpää kertoo.
– Moni merkitsee päivät kalenteriin hyvissä ajoin. Etenkin väitöskirjatutkijoille päivät ovat paikka tehdä tutkimustaan tunnetuksi ja saada siihen vinkkejä, Tanja Vahtikari sanoo.
Järjestäjät uskovat ajankohtaisten, julkisuutta puhuttavien aiheiden kuten tietokirjojen teon, popularisoinnin ja avoimen julkaisemisen nousevan esiin keskusteluissa. Lisäksi maailmantilanne, lähihistoria ja Itä-Euroopan historia puhuttavat varmasti konferenssikävijöitä.
Historia kulkee tieteenä eteenpäin
Tutkijat keskustelevat työryhmissä lähes sadassa sessiossa. Kaikki eivät esitä tutkijapaperia, mikä osoittaa, että myös muita historia-alan ammattilaisia kuten opettajia sekä arkisto- ja museoväkeä on tulossa Tampereelle.
– Pidän tärkeänä, että osallistujina on muitakin kuin tutkijoita. Esimerkiksi lukion historian opettajalle, joka seuraa työnsä kehittämiseksi tutkimusta, päivät tarjoavat kattauksen uusimpaan tutkimukseen, Vahtikari korostaa.
Vuolanto muistuttaa, että historia tieteenä kehittyy jatkuvasti. Siinä on kyse yksityiskohtia suuremmasta muutoksesta, joka koskee tutkimuksen lähtökohtia ja menetelmiä.
– Tutkimustieto vanhenee nopeasti tällä hetkellä. Emme korjaa vuosilukuja, vaan ala ottaa käyttöön uusia näkökulmia ja teorioita, Vuolanto toteaa.
Esimerkiksi kokemuksen historialla on tutkijakolmikon mukaan merkittävää potentiaalia sekä tutkimuksellisena näkökulmana menneisyyden toimijoihin että yleisempänä menetelmänä lukio-opetuksessa.
Pääpuhujien luennoissa pitkiä linjoja, yhteiskuntaa ja kokemusta
Kutsuttujen pääpuhujien avulla tapahtuma yhdistyy Tampereen yliopiston historian alan profiiliin. Tietyssä mielessä on mahdollista tehdä valtakunnallisesta – ja osallistujiltaan kansainvälisestä – Tampereen näköistä. Keynote-luennoissa korostuvat muun muassa historian pitkät linjat, yhteiskunta ja kokemus.
Maria Ågren edustaa tutkimuksellisesti Tampereen sosiaalihistorian perinnettä eli yhteiskuntahistorian painotusta, jossa erilaiset muuttujat kuten sukupuoli yhdistyvät arjen rakenteisiin. Simon Sleight korostaa muistia sekä tilan merkitystä, kun hän tutkii esimerkiksi lapsuuden historiaa. Professori emeritus Pertti Haapala johti vuosina 2018–2021 Suomen Akatemian rahoittamaa Kokemuksen historian huippuyksikköä (HEX), jonka nykyinen huippuyksikkökausi jatkuu vuoteen 2025. Haapala puhuu lauantaina otsikolla Kokemus ja selitys: yhteiskuntahistoriasta. Linda Gale Jones on tamperelaisille tuttu tutkimuskeskus Triviumin kautta. Jonesin keynote käsittelee kohtaamisia Välimeren yhteisöissä keskiajalla.
Pääpuhujien luennot ovat yleisölle avoimia.
Konferenssit hyödyttävät laajasti yliopistoyhteisöjä
Järjestäjät painottavat suuren konferenssin vaativan monen asian ratkaisemista. Käytännön töihin toimikunta on saanut apua Tampereen yliopiston kongressipalveluista ja konferenssiavustajaksi palkatuilta harjoittelijoilta. Jotta järjestäjät voivat keskittyä leipälajiinsa rakentamaan tieteellistä sisältöä, korostaa Vuolanto kongressituen merkitystä. Hän toivookin, että yhteisöjä hyödyttävien kongressitukipalvelujen henkilöresursseista pidettäisiin huolta yliopistoissa.
Opiskelijoista järjestäjät ovat rekrytoineet 17 henkilöä konferenssiavustajiksi. He voivat liittää päivillä työskentelyn opintosuoritukseksi. Lisäksi sateenkaarihistorian ympärille rakentuu myöhemmin pidettävä työpaja, johon otetaan startti konferenssissa.
– Ilahduttavaa, että voimme hyödyntää konferenssia myös opetuksessa. Konferenssista muodostuu varmasti mukava kokemus nyt opiskeleville, sillä kuluu tovi ennen kuin saamme sen takaisin Tampereelle, historian tutkinto-ohjelmavastaava Tanja Vahtikari muistuttaa.
Tieteellisissä konferensseissa annetaan konkreettisia vinkkejä, joista tutkija saa apua työn painotuksiin, tutkimuskirjallisuuden valintaan ja teoriapohjaan.
– Väitöskirjatutkijana pääsen esittelemään työni tematiikkaa ja tuloksia ja saan palautetta. Se on todella antoisaa ja vie työtä eteenpäin. Verkostoituminen urapolun alussa kasvattaa myös tutkijaidentiteettiä, pohtii Juuso Järvenpää, joka tekee väitöskirjaa spiritualismista 1900-luvun alun Suomessa.
Ville Vuolanto pohtii tutkimuspäivien ohjelmaa historioitsija Marc Blochin klassikon ’Historian puolustuksen’ hengessä.
– Sanotaan, ettei historiasta ole välitöntä taloudellista hyötyä, mutta väitän siitä olevan suuresti hyötyä yhteisöille ja identiteeteille. Mihin historiantutkimusta tarvitaan? Hakeudun sessioihin, joissa näin kysytään ja kysyn varmasti sitä monelta muulta.
***
Kuudennet valtakunnalliset Historiantutkimuksen päivät järjestetään Tampereella 20.–22.10. Pääpuhujien luennot torstaina, perjantaina ja lauantaina Tampereen yliopiston keskustakampuksen juhlasalissa ovat yleisölle avoimia.
Päivien yhteydessä järjestetään keskiviikkona 19.9. esiseminaarit: Taloushistoriallisen yhdistyksen ja Tekniikan Historian seuran kestävyysseminaari, Historioitsijat ilman rajoja -yhdistyksen keskustelutilaisuus sekä kuullaan Tampereen historiallisen seuran kuukausiesitelmä.
Seuraa ja osallistu keskusteluun somessa: #Hitu2022.
Historiantutkimuksen päivien verkkosivut
Tapahtuma yliopiston tapahtumakalenterissa
Teksti: Mikko Korhonen
Kuva: Paavo Korhonen
