Hoitajat eivät halua voimaliivien tekevän heistä robotteja
Voimaliiveiksi kutsuttuja eksoskeleton-laitteita käytetään yhä enemmän fyysisesti kuormittavissa töissä tukemaan hyvää ergonomiaa ja helpottamaan työntekijän voimankäyttöä.
Tampereen yliopiston tutkijoiden johtamissa uraauurtavissa tutkimuksissa eksoskeletonit puettiin hoitajille sen selvittämiseksi, kuinka uusi teknologia soveltuisi potilastyön erityistarpeisiin. Kaikkien aikojen ensimmäinen tutkimusartikkeli eksoskeletonien hyväksyttävyydestä hoitotyössä on valmistunut ja julkaistu Ergonomics in Design: The Quarterly of Human Factors Applications -tiedelehdessä.
Tampereen yliopiston ja LUT-yliopiston yhteistyönä syntynyt tutkimusartikkeli sisältää kaksi käyttäjätutkimusta Laevo Exoskeleton -voimaliivistä, jonka valmistaja on ilmoittanut lievittävän käyttäjän alaselän rasitusta 40–50 prosentilla.
Ensimmäisessä tutkimuksessa 16 työkokemusta saanutta hoitotyön opiskelijaa osallistui kokeeseen, jossa geriatriapotilas siirrettiin sairaalasängystä pyörätuoliin. Koe tehtiin pareittain siten, että ensin hoitajat työskentelivät ilman eksoskeleton-voimaliivejä, toisessa vaiheessa vain toinen heistä käytti liiviä ja kolmannessa vaiheessa molemmat käyttivät liiviä.
Toisessa tutkimuksessa 7 hoitajaa testasi eksoskeletonia aidossa hoitoympäristössä noin viikon ajan. Hoitajat haastateltiin ennen ja jälkeen kokeilun.
Rasitus väheni mutta laite istui huonosti
Ensimmäisessä kokeessa suurin osa hoitajista ilmoitti, että eksoskeleton vähensi alaselän rasitusta potilasta avustettaessa. Kuitenkin vain puolet heistä ilmoitti aikovansa käyttää laitetta työssään.
Halu käyttää laitetta tulevaisuudessa liittyy sen hyödyllisyyteen, erityisesti siihen, onko sillä myönteistä vaikutusta suorituskykyyn ja ergonomiaan. Tärkeänä pidettiin myös laitteen käytön miellyttävyyttä.
Monet hoitajat valittivat molemmissa tutkimuksissa siitä, että laite istui huonosti heidän päälleen. He kokivat, että laite teki heistä jäykkiä ja kyvyttömiä reagoimaan äkillisiin tilanteisiin yhtä hyvin ja nopeasti kuin ilman laitetta.
Jotkut raportoivat, että jos laite olisi pienempi tai pehmeämpi, se tekisi sen jokapäiväisestä käytöstä miellyttävämpää. Hoitajat pitivät myös tärkeänä sitä, että laite olisi helpompi ja nopeampi pukea ylle, koska hoitotyö on luonteeltaan kiireistä.
Potilas voi tarttua kiinni ja hoitaja näyttää robotilta
Hoitajilla oli yleisesti sellainen näkemys, että pienempi koko helpottaisi eksoskeleton-laitteen sovittamista työvaatteisiin ja se olisi myös potilaiden silmin huomaamattomampi.
Tutkijat pitävät laitteen huomaamattomuutta tärkeänä hoitoturvallisuuden kannalta. Hoitajat olivat huolissaan omasta turvallisuudestaan sen vuoksi, että potilaat voivat tarttua näkyvillä oleviin laitteisiin. Erityisesti dementian hoidossa on tavallista, että potilaat tarttuvat hoitajaan. Eksoskeleton saattaa jopa näyttää siltä, että potilaiden on tarkoitus tarttua tai nojata siihen.
Hoitajat olivat huolissaan siitä, että teknisen laitteen näkyvä ilmiasu saa heidät näyttämään roboteilta potilaiden silmissä. Tällainen tilanne voi vaarantaa luottamusta potilaisiin.
Ahdistava laite voi herättää epäluottamusta
Osa hoitajista piti eksoskeleton-laitteen käyttöä ahdistavana ja koki sen vuoksi laitteen vähemmän luotettavaksi ja turvalliseksi. Luottamus ei kuitenkaan vaikuttanut korreloivan laitteen tuleviin käyttöhaluihin. Haastatteluissa luotettavuus mainittiin usein mutta tutkijoiden mukaan kyse ei ollut luottamuksesta juuri nyt kokeiltuun teknologiaan vaan henkilökohtaisesta suhtautumistavasta teknologiaan yleensä.
Ennakkohaastatteluissa monet hoitajat odottivat, että eksoskeletonin käyttö herättäisi kiinnostusta ja uteliaisuutta potilaiden ja heidän omaistensa joukossa. Jotkut arvelivat, että laite herättäisi vastenmielisyyttä erityisesti, jos hoitajat itse ilmaisisivat kielteisiä asenteita laitetta kohtaan tai olisivat kyvyttömiä vastaamaan sitä koskeviin kysymyksiin. Jotkut epäilivät, että laite ei herättäisi potilaiden huomiota etenkään muistihäiriöistä kärsivien potilaiden joukossa.
Nämä arviot osuivat hyvin kohdalleen, vaikka potilaat antoivat myös kommentteja, joiden mukaan hoitajat ja eksoskeleton sekoittuvat toisiinsa ja muodostavat jonkinlaisen robotin. Toisen vaiheen tutkimukseen osallistuneet hoitajat eivät tätä odottaneet mutta tämä potilaspalaute vastasi juuri sitä, mitä ensimmäisen tutkimusvaiheen hoitajat pelkäsivät eniten: he eivät halunneet näyttää roboteilta.
Kakkosvaiheen tutkimuksen hoitajat raportoivat potilaiden antaneen aika negatiivisia kuvauksia eksoskeletoneista. He olivat esimerkiksi kutsuneet laitetta sotkuksi. Syynä saattoi olla se, että laitetta käyttäneet hoitajat näyttivät kömpelöiltä ja avuttomilta. Jälkikysely paljasti, että potilaat osoittivat myötätuntoa niitä hoitajia kohtaan, joiden ”piti käyttää eksoskeletonia”.
Terveyshyödyt haittoja suurempia
Ennakkohaastattelussa hoitajat olettivat, että heidän kollegoillaan olisi ristiriitaisia näkemyksiä uusista laitteista. He odottivat, että joillakin kollegoilla olisi niistä hyvin kielteinen käsitys siksi, että he eivät ymmärtäneet niiden hyödyllisyyttä.
Jotkut hoitajat odottivat, että kokeiluaikana toiset kollegat pitäisivät laitetta naurettavana ja toiset taas ilmaisisivat halunsa kokeilla sitä. Jälkihaastattelut tukivat näitä oletuksia. Jotkut hoitajat kertoivat, että heidän kollegansa arvostelivat laitetta epämiellyttäväksi ja pitivät sitä liian painavana.
Loppuhaastatteluissa hoitajat kertoivat kuitenkin olevansa motivoituneita käyttämään laitetta ensisijaisesti siksi, että se parantaa heidän ergonomiaansa ja että lupaus terveyshyödyistä olisi haittoja suurempi.
Kokeilujen lopputuloksena hoitajat eivät uskoneet, että laitteen käyttöä kohtaan olisi suurta vastustusta heidän kollegoidensa tai potilaiden joukossa. Tätä perusteltiin sillä, että suurin osa kielteisestä palautteesta kohdistui laitteeseen itsensä, sen ulkonäköön ja ergonomiaan mutta ei laitetta käyttävään hoitajaan.
Ergonomia ja käyttömukavuus ratkaisevat laitteen tulevaisuuden
Tutkimuksen tekijät arvioivat tulosten osoittavan, että paras tapa parantaa uuden teknologian hyödyllisyyttä on investoida parempaan ergonomiaan ja käyttömukavuuteen.
Ahdistusta eksoskeletonin käyttöä kohtaan voi vähentää se, että laitteet olisivat luotettavia ja turvallisia myös vaativissa ja kiireisissä työtilanteissa.
Koska Tampereen yliopiston tutkimus oli ensimmäinen laatuaan, ei eksoskeletonin kaltaisen tekniikan hyväksymismallia ei vielä ole olemassa. Nyt tehdyn tutkimuksen tulokset antavat tutkijoiden mukaan kuitenkin alustavaa näyttöä mallinnuksen pohjaksi.
Teksti: Heikki Laurinolli
Kuva: Jonne Renvall
Tutkimus on STN-hankkeen ”Robotit ja hyvinvointipalveluiden tulevaisuus” sisarhanke TEHOKO, josta löytyy tietoa Työelämän tutkimuskeskuksen sivuilta: https://research.tuni.fi/wrc/tehoko/
