Korona teki ikääntyneiden liikkumistarpeet näkyviksi
– Se että me pääsemme toisten ihmisten pariin ei ole vain kiva asia vaan se on ihan perustavanlaatuinen ihmisoikeus. Toivoisin, että korona-aika lisäisi ymmärrystä siitä, kuinka tärkeä on turvata kaikille pääsy ihmisten ja tapahtumien pariin, vaikka olisi liikkumisrajoitteita, Luoma-Halkola sanoo.
Luoma-Halkola ja Häikiö tutkivat, miten ikääntyneet järjestävät itsenäistä arkeaan ja liikkumistaan tilanteissa, joissa he kokevat liikkumisrajoitteita. Heidän tutkimusartikkelinsa tästä aiheesta pohjautuu ryhmäkeskusteluihin Tampereen Hervannassa asuvien ikäihmisten kanssa. Häikiö on sosiaalipolitiikan professori ja Luoma-Halkola väitöskirjatutkija Tampereen yliopistossa.
Itsenäinen elämä vaatii keskinäisriippuvuutta
Suomessa on vallalla kansainvälinen paikoillaan vanhenemisen politiikka, joka pyrkii siihen, että ihmiset asuvat itsenäisesti omassa kodissaan mahdollisimman pitkään. Itsenäisyyttä ihannoidaan, tavoitellaan ja pidetään jossain määrin onnistuneen ikääntymisen edellytyksenä. Riippuvuutta taas pidetään usein negatiivisena asiana, jota halutaan välttää.
Liikkumisrajoitukset ja tuen puute voivat kuitenkin johtaa siihen, että itsenäisyys muuttuu eristäytyneisyydeksi. Sen vuoksi sosiaalipolitiikan tutkijat puhuvat nyt keskinäisriippuvuudesta itsenäisen elämän perusedellytyksenä.
Henna Luoma-Halkolan ja Liisa Häikiön artikkelissa pääajatuksena on keskinäisriippuvuus siten, että itsenäinen elämä ja liikkuminen muodostuvat suhteessa elinympäristöön, muihin ihmisiin ja yhteiskunnan palveluihin.
– Ei ole kysymys vain yksilön kyvyistä tai ominaisuuksista vaan itsenäisyys syntyy riippuvuuksista, Luoma-Halkola sanoo.
Palvelubussilla luontoretkelle
Liikkumistarpeiden tyydyttäminen ei ole yksin ikääntyneiden palvelujärjestelmän asia vaan kysymys on kaupunkisuunnittelun kokonaisuudesta.
Luoma-Halkolan ja Häikiön tutkimuksessa keskeiseksi asiaksi nousi kaupungin palvelubussi, joka tarjoaa liikkumiskeinon niille, jotka eivät voi kävellä pitkiä matkoja tai käyttää tavallista julkista liikennettä tai joilla ei ole omaa autoa ja ajokorttia. Palvelubussi tarjoaa kuljetusta ovelta ovelle tietyn palvelualueen sisällä, ja matkustajia avustetaan tarvittaessa kyytiin nousemisessa ja poistumisessa.
Toinen olennainen asia on läheiset ihmiset, jotka auttavat ja tukevat arjen pyörittämisessä. Tärkeälle sijalle nousi myös luonto ja luonnossa liikkuminen, josta monet olivat joutuneet luopumaan, vaikka se etenkin Hervannassa on ihmisten arvostama asia. Yksi kehittämiskohde voisivatkin olla esteettömät luontoreitit, joihin olisi järjestetty myös kuljetus.
Ongelmiksi voivat nousta asunnon ja asuinympäristön fyysiset esteet. Kynnykset, portaat ja hissin puute voivat vaikeuttaa liikkumista. Kävelyteiden hyvä talvikunnossapito olisi erityisen tärkeää, sillä Suomessa talvi voi olla pitkä.
– Palvelubussi turvaa pääsyn kauppakeskukseen, mutta voisiko se turvata pääsyn myös jonnekin muualle, ja tukisi hyvinvointia ja aktiivisuutta? Pitäisi tarkastella kaupunkiympäristöä niiden ihmisten näkökulmasta, joilla on liikkumisen vaikeuksia, Liisa Häikiö sanoo.
Monet asiat ikääntyneiden sosiaali- ja terveyspalveluissa liittyvät rahaan ja kustannuksiin. Viime vuosina on satsattu myös osallistumismahdollisuuksiin. Se kertoo siitä, että ikääntymisen tuen ja vahvistamisen tarve on ymmärretty laajemmin.
– Paljon liittyy kustannuksiin ja rahaan ja paljon voitaisiin säästää ikääntyneiden palveluissa, jos kaupunkisuunnittelussa otettaisiin paremmin huomioon erilaiset tilanteet. Siten voitaisiin ehkä kehittää palveluitakin toisella tavalla, ettei arkiliikkumisesta tulisi lisää hoidon tarvetta, Häikiö sanoo.
Ympäristön esteettömyys hyödyttää kaikkia
Harrastuksiin pääsy ei aina vaadi liikkumista. Korona-aikana ovat yleistyneet erilaiset etäpalvelut kuten Zoom-jumpat, joissa ihminen saa ohjatun liikuntatuokion omaan kotiinsa ja samalla sosiaalisen kontaktin muihin ihmisiin.
Liisa Häikiö on havainnut, että ihmiset ovat luovia kehittämään ratkaisuja omaan arkeensa, kun eteen tulee yllättäviä tilanteita.
– Mielikuvitus on myös aika tärkeä asia. Hyvinvoinnin näkökulmasta on tärkeä, että voi kuunnella ja tulkita ääniä vaikkapa parvekkeelta. Mielikuvitus voi auttaa ylittämään haitan, joka tulee liikkumisen esteistä.
Henna Luoma-Halkola lisää, että liikkuminen tulisi ymmärtää moninaisesti. Ihmiselle on tärkeää päästä kauppaan ostoksille, mutta samalla on tärkeää sekin, että voi olla osa ympäröivää maailmaa, nähdä maisemia, tavata ihmisiä ja ihan vain päästä pois neljän seinän sisältä.
– Ympäristön esteettömyys on meidän kaikkien etu, koska aina voi tulla yllättäviä tilanteita, Luoma-Halkola sanoo.
Teksti: Heikki Laurinolli
