Kulttuurin ja yhteiskunnan tutkimukseen kolme uutta tutkijatohtoria Tampereelta
Tutkijatohtorirahoituksen tavoitteena on mahdollistaa lupaavimpien, äskettäin tohtorintutkinnon suorittaneiden tutkijoiden pätevöityminen vaativiin tutkimus- tai asiantuntijatehtäviin sekä edistää heidän siirtymistään kohti itsenäistä tutkijanuraa. Toimikunta painotti tutkijatohtoreiden valinnassa hakemuksen korkeaa tieteellistä laatua ja hakijan pätevyyttä, tavoitteita kansainväliseen yhteistyöhön, akateemista ja yhteiskunnallista vaikuttavuutta sekä tieteen uudistumista.
Rahoitus on tarkoitettu tutkijatohtorin oman palkan lisäksi henkilökohtaisiin tutkimuskuluihin sekä kansainväliseen ja kotimaiseen liikkuvuuteen.
Kulttuurin ja yhteiskunnan tutkimuksen toimikunta käyttää tutkijatohtorien rahoitukseen noin 7 miljoonaa euroa. Rahoituskausi on kolmivuotinen. Tutkijatohtorihakemuksista rahoitettiin nyt noin 12 prosenttia. Osa päätöksistä tehdään myöhemmin Venäjä- tai Valko-Venäjä-yhteyksiin liittyvien selvitysten takia. Noin 62 prosenttia nyt rahoitetuista tutkijatohtoreista on naisia.
Julkisen ulosteen eettiset ja poliittiset kysymykset
Anna Rajalan tutkimus on nimeltään Julkitehdyn ulosteen politiikka kaupunkikuvassa, taiteessa ja bioetiikassa. Tutkimus keskittyy julkiseksi tehtyyn ja julkisesti tehtyyn ulosteeseen sekä sen herättämiin eettisiin ja poliittisiin oikeudenmukaisuutta koskeviin kysymyksiin.
Uloste on poliittista ja eettistä, koska se on kaikelle elämälle keskeistä ja ehdotonta. Tutkimuksen tarkoitus on kehittää ulosteen politiikkaa sekä Suomessa että maailmanlaajuisesti seuraavilla tavoilla: kartoittamalla ulosteen ja ulostamisen aistien määrittelemään politiikkaa ja etiikkaa, kehittämällä intestinaalisen ja viskeraalisen kansalaisuuden käsitteitä, sekä analysoimalla vessaan pääsemiseen liittyviä epäkohtia ja julkisen ulostamisen yhteiskuntaluokkaan liittyviä ennakkoluuloja.
Tutkimalla ulosteen ja ulostamisen ympärille asettuvia käytäntöjä ja asenteita hoivassa, julkisissa tiloissa ja taiteessa, tavoite on vähentää ulostamiseen liittyviä epätasa-arvoisuuksia, lisätä ”likaiseen työhön” liittyvää arvostusta hoivavajeesta kärsivissä ikääntyvissä yhteiskunnissa ja valjastaa ulosteen yhteiskuntakriittinen voima.
Historiallista poetiikkaa 1600-1700-luvun Ruotsissa
Eeva-Liisa Bastman käsittelee hankkeessaan varhaisen uuden ajan henkilörunoutta Ruotsin valtakunnan alueella 1600- ja 1700-luvulla. Tutkimuksen otsikkona on Monikieliset kirjalliset repertuaarit ja sosiaaliset kontekstit varhaisen uuden ajan tilapäisrunoudessa.
Henkilörunot ovat esimerkiksi hautajaisiin tai häihin kirjoitettuja runoja. Monikielistä runoaineistoa tutkimalla selvitetään, mitä piirteitä henkilörunouden poetiikkaan kuuluu, mitä kielellistä ja paikallista variaatiota siihen sisältyy, ja miten sosiaaliset ja kulttuuriset ympäristöt, joissa runoja kirjoitettiin, vaikuttivat runojen sisältöön, ilmaisukeinoihin ja muotokieleen.
Tutkimus edustaa historiallista poetiikkaa, jossa tarkastellaan kirjallisuuden ilmiöitä ja niiden ilmenemistä tiettynä historiallisena aikana. Se soveltaa ajatusta varhaisen uuden ajan runoudesta repertuaarirunoutena, jolle on ominaista kirjallisen aineksen kierrättäminen. Tutkimuksen tarkoitus on tuottaa uutta tietoa aikakauden runouden käytännöistä ja toimintaperiaatteista
Ylirajaisen kuolemanrahan muodot ja käyttö
Linda Haapajärven hanke on nimeltään Raha, ruumis ja kuuluminen. Ruumiin kotimaahan kuljettamisen käytännöt ja ylirajainen elämänmuoto (MoBoBe).
MoBoBe-projekti tutkii ruumiin kotimaahan haudattavaksi kuljettamisen käytäntöä Helsinkiin ja Pariisiin asettuneiden siirtolaisten parissa. Hanke käyttää käsitettä "ylirajainen kuolemanraha" tutkiakseen erilaisia taloudellisia järjestelyjä, joiden keinoin siirtolaiset kuljettavat omaistensa ruumiin haudattavaksi lähtömaahan.
Hanke näyttää, millaisia muotoja ja käyttötapoja ylirajaisella kuolemanrahalla on. Se tutkii, miten erilaiset kuolemanrahat luovat sidoksia siirtolaisten välille ja miten ruumiinkuljetuksen taloudelliset käytännöt kytkevät siirtolaiset osaksi kansallisvaltiota ja markkinataloutta.
Tutkimus näyttää, miten viranomaiset pyrkivät hallitsemaan kuolemanrahaa ja markkinatoimijat pääsemään osaksi sen tuottamista voitoista. Tutkimus osoittaa, miten kansalliset kontekstit ja siirtolaisten yhteiskunta-asemat vaikuttavat ylirajaisen kuolemanrahan muotoihin.
