Liikkuvat sote-palvelut: Liikkuuko uusilla hyvinvointialueilla tieto, palvelut, asiakkaat vai nämä kaikki?
Pirkanmaan hyvinvointialue yhdistää yli puolen miljoonan pirkanmaalaisen ja 23 kunnan sote-palvelut. Hyvinvointialueen palvelukseen siirtyy 18 000 työntekijää. Nykyisten terveyskeskusten määrän arvioidaan vähenevän merkittävästi.
Väestönmuutos, työvoimapula ja kustannusten kasvun hillintä haastavat palvelumalleja. Teknologian ja digitaalisten palvelujen hyödyntäminen on välttämätöntä.
Mitä liikkuvat sote-palvelut edellyttäisivät teknisesti ja taloudellisesti?
Tampere oli aikaansa edellä, kun se opasti ihmisiä internetin perustaitoihin Netti-Nysse-bussista käsin vuosina 2001−2013. Netti-Nyssen ”äiti”, Tampereen ammattikorkeakoulun opettaja Elina Harju on innoissaan vastikään liikkeelle lähteneestä Liikkuvat sote-palvelut -hankkeesta. Rokotus- ja äänestysbussiksikin taipuneesta Netti-Nyssestä on hyviä kokemuksia, ja nyt tutkitaan, voivatko liikkuvat sote-palvelut olla osa uudistuvia palveluita.
Hankkeessa selvitetään sitä, millaisia palveluja Pirkanmaan alueella tarvitaan perinteisten palveluiden ohella.
– Tuotamme päättäjille perusteltua tietoa siitä, mitä liikkuvat sote-palvelut voisivat tarjota sosiaalisista ja taloudellisista näkökohdista. Emme sano, että palveluiden pitäisi siirtyä kumipyörille vaan selvitämme avoimin mielin, toisivatko ne joustavuutta ja lisäarvoa. Milloin riittää, että tieto liikkuu? Milloin palvelun tai ammattilaisen tulee liikkua? Entä millaista teknologiaa liikkuvien palveluiden tuottaminen vaatii, Harju kysyy.
Uusia kaupallistettavia malleja sote-kenttään
Kotisairaanhoito ja ensihoito ovat jo liikkuvaa palvelua. Ikärakenne muuttuu ja palvelujen odotetaan keskittyvän. Liikkuvat palvelut voivat toimia koko hyvinvointialueella.
Jo nyt on olemassa röntgenrekkoja, liikkuvia yhden hengen yksiköitä hoidontarpeen arviointiin ja hammashoidon pyörillä olevia palveluja. Harju muistuttaa, että Suomessa tähänastiset kokeilut ovat olleet kertaluonteisia eikä niitä ole tuotteistettu.
Sote-palveluissa on tarvetta myös kasvokkain tapaamiselle.
− Nyt pitäisi hahmottaa, missä tilanteissa sitä tarvitaan ja miten se olisi parasta hoitaa.
Kumppaneiden ja kuntalaisten ääni kuuluviin
Pirkanmaan liiton rahoittamassa hankkeessa on mukana palveluntuottajia, teknologiayrityksiä ja auton korirakentamisen ammattilaisia. Myös maakunnan asukkaita kuullaan.
– Suomessa on erikoistuneita autoalan toimijoita ja huippuosaamista. Alan yritysten on erikoistuttava pärjätäkseen kilpailussa. Ambulansseja rakentavat yritykset ja autovarustelun asiantuntijat hakevat aktiivisesti uusia liiketoiminta-avauksia.
Yhteistyö TAMKin kanssa ”on kuin karkkikaupassa olisi”
Yhteistyökumppaneiden löytäminen on ollut vaivatonta. Harju muistelee hymyssä suin eräässä kunnassa toimivaa yhteistyökumppania, jonka mukaan yhteistyö TAMKin kanssa on kuin karkkikaupassa olisi. Yksi projekti poikii aina mielenkiintoista yhteistä tekemistä ja uusia ratkaisuja.
Hankkeen selvitystyötä ja suomalaista osaamista esitellään myös kansainvälisille partnereille; Tampereen ystävyyskaupungeille Puolasta ja Tansaniasta sekä madagaskarilaiselle kunnalle.
Harju antaa tunnustusta innostuneesti mukaan lähteneille kumppaneille ja aidosti monialaiselle projektitiimille.
– Opimme paljon toisiltamme. Lopputuloksena syntyy ajatuksia ja ideoita, joita kaikki ymmärtävät. Sote-maailma elää ja terveysteknologian maailmassa tapahtuu paljon. Älyä lisätään niin korvalamppuun kuin autoihinkin. Myös auto- ja logistiikkapuolella asiat kehittyvät vauhdilla. Onnistuessamme tuotamme hyvinvointialueille ja sote-päättäjille lisäarvoa konkreettisen tiedon muodossa.
Lisätiedot: Elina Harju
Tuntiopettaja
Pedagogiset ratkaisut ja kulttuuri
Tampereen ammattikorkeakoulu
elina.harju [at] tuni.fi, 046 9215 157
Kuvat: Jaakko Saarilampi
Teksti: Hanna Ylli
