Lisätty todellisuus mahdollistaa uudenlaisia puhetta tukevia ja korvaavia kommunikointimenetelmiä
Iso määrä suomalaisia ei pysty ilmaisemaan itseään haluamallaan tavalla arjessa. Puhevammaisuus koskettaa laajaa joukkoa, ja sen taustalla voi olla esimerkiksi afasia, autisminkirjon häiriö tai kehitysvamma.
Elokuussa 2024 alkaneessa Jane ja Aatos Erkon säätiön rahoittamassa kaksivuotisessa Puhetta tukeva ja korvaava todellisuus -hankkeessa Tampereen yliopiston tutkimusryhmä ratkaisee puhetta tukevan ja korvaavan kommunikaation (AAC) haasteita teknologian avulla.
Lisätty todellisuus voi mullistaa puhetta tukevan ja korvaavan kommunikaation
Apulaisprofessori Johanna Virkin johtaman hankkeen keskiössä ovat AAC-menetelmät (Augmentative and Alternative Communication), joita käytetään joko puheen sijaan tai sitä tukemaan. AAC-menetelmä voi tarkoittaa esimerkiksi kuvataulua tai teknistä apuvälinettä, kuten puhelaitetta.
Tutkimusryhmä toivoo ottavansa harppauksia puhetta tukevan ja korvaavan kommunikaation kehittämisessä hyödyntämällä lisätyn todellisuuden ratkaisuja.
– Lisätyllä todellisuudella on mahdollisuus olla AAC:n todellinen läpimurtoteknologia. Hankkeessa on tarkoitus luoda viitekehys tämän teknologian kehitystä varten, Virkki sanoo.
Teknologian avulla käyttäjälle voitaisiin tulevaisuudessa tarjota mukautetusti tilanne- ja ympäristökohtaista tukea, kuten kuvia, tekstiä, videoita ja 3D-malleja juuri silloin, kun niitä tarvitaan. Lisäksi kommunikointikumppanille voitaisiin räätälöidä erilaista sisältöä tukemaan vuorovaikutusta entistä tehokkaammin.
Kokemusasiantuntijat mukaan kehitykseen
Perinteisesti AAC-menetelmät ovat kommunikatiivisesti tyypillisten ihmisten suunnittelemia ja kehittämiä. Tämän seurauksena ne eivät välttämättä vastaa käyttäjien tarpeita, vaan pakottavat sopeutumaan teknologian vaatimuksiin.
Tampereen yliopiston hankkeessa henkilöt, joilla on afasia, autisminkirjon häiriö tai kehitysvamma, ottavat kokemusasiantuntijan roolin uuden AAC-teknologian kehittämisessä.
Tutkimuksessa tutkijat jalkautuvat puhevammaisten henkilöiden arkeen ja ovat läsnä jokapäiväisissä kommunikaatiotilanteissa. Näin kokemusasiantuntijat pääsevät kielellisistä tai sosiaalisen vuorovaikutuksen haasteista huolimatta toimimaan tutkimuksessa oman kommunikointinsa asiantuntijoina. He tuovat tutkijoille ainutlaatuista tietoa, jota ei tavoiteta perinteisin menetelmin.
Hankkeessa työskentelevät Virkin lisäksi puhevammaisten tulkit Anni Raukko ja Jaana Mäkinen sekä puheterapeutti Tanja Vihriälä.
Puhevammaisten viikkoa vietetään tänä vuonna 30.9.–6.10.2024 teemalla ”Kommunikointi on yhteispeliä”.
