Miksi oppimistulokset eriarvoistuvat? Jättihanke etsii vastauksia eurooppalaisista tutkimusaineistoista
Koululaisten oppimistulokset niin Suomessa kuin useissa muissakin länsimaissa ovat viime vuosina jatkaneet mahalaskuaan, matematiikan osalta notkahdus on erityisen huolestuttava. Myös koulutuksen eriarvoistuminen puhuttaa.
Tuoreen eurooppalaisen MapIE - Mapping of Longitudinal data of Inequalities in Education -hankkeen tutkijoilla on kunnianhimoinen tavoite selvittää, mistä oppimistulosten eriarvoisuus johtuu. Tutkimuskonsortiota johtaa Mari-Pauliina Vainikainen, joka työskentelee opetuksen ja oppimisen professorina Tampereen yliopistossa.
Kansainvälinen tutkimusryhmä pureutuu viime vuosina oppimistuloksista Euroopassa tehtyihin paikallisiin, kansallisiin ja kansainvälisiin pitkittäistutkimuksiin. Tutkijat selvittävät kerätystä datasta, miten koulutuksen tasa-arvo ja eriarvoisuus kehittyvät erilaisissa koulutusympäristöissä oppilaan yksilöllisten taustatekijöiden, ympäristön ominaisuuksien sekä erilaisten toimintakäytänteiden ja politiikkojen yhteisvaikutuksena.
– Kartoitamme aiemmin kerättyjä isoja pitkittäisaineistoja, joissa samaa oppilasjoukkoa on seurattu useiden vuosien ajan. Näitä tutkimuksia on tehty varsin vähän, mutta aineistoja analysoimalla voimme päästä kiinni eriarvoisuuteen vaikuttaviin tekijöihin, kertoo yliopistotutkija Meri Lintuvuori, joka vetää datakartoituksen osiota tutkimuksessa.
Maaliskuun alussa käynnistynyttä nelivuotista MapIE-tutkimushanketta johtaa Tampereen yliopiston Koulutuksen, arvioinnin ja oppimisen tutkimuskeskus REAL.
Oppimistulosten huonontumiseen ei ole yhtä syytä
Vainikaisen mukaan mikään yksittäinen tekijä ei selitä kehnontuvia oppimistuloksia. Monimutkaisen ilmiön syntipukiksi on julkisuudessa nostettu esimerkiksi, että kännyköiden viihdekäyttö vie kaistaa opiskelulta, inklusiiviset opetusryhmät ovat levottomia tai koululaisen oma motivaatio on hukassa. Syitä on monia ja ne vaikuttavat yhdessä.
– Myös tietynlainen kyseenalaistamisen ilmiö näkyy arjessakin, ja se on huolestuttavaa. Osa nuorista ajattelee myös kouluasioita hyödyn kautta. Onko tästä hyötyä minulle, ja jos ei ole, niin en tee, Vainikainen pohtii.
Myös kunnissa ja kaupungeissa toteutettu koulutuspolitiikka ja opetuksessa tehdyt linjaukset vaikuttavat oppimiseen. Muuan muassa painotetun opiskelun päätöksillä voi olla pitkät jäljet.
Vainikainen ja Lintuvuori kertovat, että tutkimushankkeen tuloksena syntyy käytännön toimenpide-ehdotuksia ja politiikkasuosituksia.
– Tavoitteemme on laatia ehdotus, miten koulutuksellista eriarvoisuutta koskevia pitkittäistutkimuksia tulisi jatkossa suunnitella huomioiden sekä paikallisten olosuhteiden merkitys että mahdollisimman hyvä vertailukelpoisuus Euroopan tasolla.
MapIE-tutkimushankkeessa on mukana koulutuksen arviointitutkijoita kuudesta eurooppalaisesta yliopistosta sekä kansallisesta koulutuksen arviointikeskus Karvista. Vaikuttavan kokoinen hanke saa rahoitusta Euroopan Unionin Horizon-ohjelmasta lähes 2,7 M€.
Tutustu MapIE-hankkeeseen Cordis-tietokannassa.
Lisätiedot
Mari-Pauliina Vainikainen
050 437 7303
mari-pauliina.vainikainen [at] tuni.fi
Meri Lintuvuori
meri.lintuvuori [at] tuni.fi
Kirjoittaja: Anna Aatinen
