Monipaikkainen työ haastaa oppimista ja yhteenkuuluvuuden tunnetta

Tyypillisessä monipaikkaisessa asiantuntijatyössä työntekijät voivat ainakin osittain valita, missä haluavat työtään tehdä. Osa päivistä voidaan työskennellä työnantajan toimitiloissa, osa kotona tai vaikkapa vapaa-ajan asunnolla. Tämä johtaa siihen, että kasvokkaisten vuorovaikutustilanteiden osuus työkohtaamisista vähenee, kun hybridi- ja etävuorovaikutustilanteet yleistyvät.

Kasvotusten tapahtuvassa vuorovaikutustilanteessa henkilöt ovat samanaikaisesti samassa tilassa. Etänä tapahtuvassa vuorovaikutustilanteessa henkilöt ovat kukin tahoillaan, mutta yhteydessä esimerkiksi Teamsin tai Zoomin välityksellä. Hybridisti tapahtuvassa vuorovaikutustilanteessa osa henkilöistä on samassa tilassa ja osa osallistuu muualta etäyhteyden, kuten Teamsin tai Zoomin, välityksellä.

Etätyö etäännyttää porukasta

Työyhteisön jäsenten väliset vapaamuotoiset kohtaamiset tunnistettiin tärkeiksi oman oppimisen ja kehittymisen näkökulmasta. Etänä työskennellessä vapaamuotoisia kohtaamisia on vähemmän verrattuna tilanteeseen, jossa kaikki työskentelevät päivittäin työnantajan toimitiloissa.

Tutkimuksen tulokset osoittavat, että mitä enemmän etätyöpäiviä henkilö teki, sitä vähemmän hän koki yhteenkuuluvuuden tunnetta kollegojensa kanssa. Etävuorovaikutuksen koettiin vaikeuttavan omaa ammatillista kehittymistä ja oppimista. Ammatilliset verkostot kapenevat, samoin tietoisuus kollegoiden työstä ja työtehtävistä. Myös neuvojen pyytäminen sekä mallioppiminen – työhön liittyvien vinkkien ja jippojen kuuleminen – koettiin etänä kasvokkaista kohtaamista vaikeammaksi.

Hybridi on haastavin

Hybridisti järjestetyt vuorovaikutustilanteet osoittautuivat haastavimmaksi. Niissä koettiin vähiten yhteenkuuluvuutta. Erityisesti etäosallistujat kokivat ulkopuolisuuden tunnetta. Verrattuna kokonaan kasvokkain ja etänä oleviin kohtaamisiin, hybriditoteutuksissa osallistujat kokivat, etteivät tilanteelle asetetut tavoitteet täyty tai oma osaaminen kehity niin hyvin. Myös vaikutusmahdollisuudet tilanteisiin koettiin pienemmiksi.

Hybridikohtaamisissa mitattiin korkeampia fysiologisen virittyneisyyden arvoja verrattuna kasvokkaisiin ja etäkohtaamisiin, mikä ilmentää lisääntynyttä psykologista kuormitusta. Tämä voi johtua esimerkiksi siitä, että tilanne vaatii osallistujilta kykyä keskittyä useisiin asioihin samanaikaisesti ja vaihdella huomion kohdetta tehokkaasti.

Työsuojelurahaston rahoittaman 2-vuotisen tutkimushankkeen osallistujat olivat asiantuntijatyötä tekeviä työntekijöitä kolmesta Suomessa toimivasta yrityksestä. Tutkimuksen aineisto koostui kyselylomakkeesta, fysiologista virittyneisyyttä mittaavasta kahden viikon älysormusmittausjaksosta, vuorovaikutustilannekohtaisista päiväkirjamerkinnöistä sekä haastatteluista.

Tutkimushankkeeseen perustuva Opas työelämän vuorovaikutustilanteisiin monipaikkaisessa työssä

Tutkimushankkeen loppuraportti Asiantuntijoiden hybridityö: ryhmässä enemmän, kasvotusten ja etänä